Osto- ja myyntiliike Fortumin meriitit
Osto- ja myyntiliike Fortumin meriitit 2021
*
MYYNNIT:
Fortum myi 2014-2015 Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtotoiminnot. Fortum sai sähköverkkojen myynneistä yhteensä noin 9,5 miljardia euroa.
Fortum myi vuosina 2014-2021 omistuksiaan kaikkiaan yli kuudellatoista (16) miljardilla eurolla.
Siis edellä mainittujen Pohjolan sähköverkkojen lisäksi noin kuudella ja puolella (6,5) miljardilla eurolla.
Sähköverkkojen jälkeen suurimmat yksittäiset myynnit olivat kaukolämpötoimintoja Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Lisäksi Fortum myi m. m. aurinkovoimaa Intiassa (500 megawatin kapasiteetti) ja tuulivoimalaitoksia Pohjoismaissa [Sic!].
Esimerkkejä mainituista myynneistä: Fortum myi viime kesänä (2021) 50 prosentin omistusosuuden Tukholman kaukolämpöyhtiössä Stockholm Energissä. Kauppahinta oli korkea, 2,9 miljardia euroa.
Fortum myi Baltian kaukolämpötoimintoja 710 miljoonalla eurolla.
Lisää kohteita, jotka joutuivat Fortumin myyntimyllyyn:
Fortum myi: Joensuun kaukolämpö, 710 miljoonalla eurolla.
Fortum myi: Järvenpään kaukolämpö 375 miljoonalla eurolla.
Kaikki tämä oli vakaata, pysyvää liiketoimintaa, matalariskistä ja rajoitetusti geopoliittisten uhkien varjostamaa; kaukolämpö, energiansiirtoverkot.
Fortumin myynti-listalla olivat seuraavaksi myytäväksi:
Consumer Solutions -yksikkö eli sähkön vähittäismyynti, sekä:
Puolan kaukolämpötoiminnot.
Vinon ironian nimissä voinee sanoa, että ”onneksi tuli 24.2.2022”.
*
OSTOT:
Fortum osti Uniperin osakkeita viime vuosina noin seitsemällä (7) miljardilla eurolla. Perjantain (22.7.2022) päätöskurssilla Fortumin omistamien Uniper-osakkeiden arvo on enää noin kaksi miljardia.
*
Lähde/Linkki: Aivan erinomainen artikkeli > Alex af Heurlin/Helsingin Sanomat maanantaina 25.7.2022, otsikolla: ”Fortum on myynyt viime vuosina omistuksiaan yli 16 miljardilla eurolla. – Yhtiö on jatkanut pitkään myös avokätistä osingonmaksuaan.” > Fortum on myynyt vakaita toimintojaan yli 16 miljardilla eurolla viime vuosina, rahat hupenivat Uniperiin ja osinkoihin – Talous | HS.fi
*
PS.
Pisteenä iin päälle Alex af Heurlin toteaa: ”Yhtiökokous päätti jatkaa osingonmaksua myös maaliskuussa huolimatta siitä, että Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan kuukautta aikaisemmin ja Uniperin riskit olivat kasvaneet huomattavasti”.
Niin, ja pääjohtaja palkittiin ”hyvin suoritetusta työstä” yli miljoonna vuosipalkan päälle n. 400.000 euron bonuksin.
*
”FORTUMIN TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021”
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Tuloskehitys ja taloudellinen asema
(vahvennukset VH:n)
Vuosi 2021 oli monella tavalla erikoinen energiasektorilla. Yhdistelmä harvinaisia olosuhteita johti ennennäkemättömään kehitykseen ja voimakkaaseen heiluntaan energiahyödykemarkkinoilla. Myllerryksen keskellä jatkoimme määrätietoisesti valitsemallamme tiellä. Toteutimme strategiaamme muokkaamalla aktiivisesti liiketoimintaportfoliotamme ja irtautumalla entistä nopeammin hiilestä. Saavutimme myös erittäin hyvän operatiivisen tuloksen.
Vuoden 2020 notkahduksen jälkeen energiankulutus kasvoi markkina-alueillamme, kun taloudet elpyivät ja yhteiskunnat sopeutuivat toimimaan COVID-19-pandemiassa. Toimintaympäristöömme vaikuttivat aiempaa kylmempi sää ensimmäisellä vuosipuoliskolla, tavallista heikommat tuuliolot Euroopassa, matalammat vesivarastot Pohjoismaissa sekä EU:n päästöoikeushintojen nousu. Maakaasu tahditti hyödykemarkkinoiden kehitystä. Keskimääräistä matalammat varastot yhdistettynä sekä nesteytetyn maakaasun että putkikaasun saatavuushaasteisiin aiheuttivat ennennäkemätöntä heiluntaa ja hintarallin vuoden toisella vuosipuoliskolla Euroopassa.
Sähkön ja kaasun hintojen nousu vaikutti monin tavoin liiketoimintaamme ja tulokseemme. Vertailukelpoinen liikevoittomme kasvoi 89 % Uniper- ja Generation-segmenttiemme hyvien tulosten myötä. Uniperin kaasuliiketoiminta hyötyi markkinaolosuhteista ja korkeista hinnoista, energiakaupankäynnin kasvaneista likviditeettivaatimuksista huolimatta. Generation-segmentti puolestaan onnistui erinomaisesti toiminnassaan sähkön fyysisillä- ja finanssimarkkinoilla, ja hyötyi siten merkittävästi sähkönhintojen noususta. Segmentin saavutettu sähkönhinta oli viimeisellä vuosineljänneksellä korkeimmillaan sitten vuoden 2009. Hyvää tulosta kasvattivat myös ennätyksellinen ydinvoimatuotanto ja vesivoiman tuotantomäärän kasvu. Russia-segmenttimme tulosta tukivat myyntivoitot ja sähkönhintojen nousu. Myös City Solutions paransi selkeästi tulostaan kasvaneen sähkön ja lämmön myynnin ansiosta. Vaikka suurin osa Fortumin liiketoiminnoista hyötyi markkinakehityksestä, korkeat sähkönhankintakustannukset etenkin viimeisellä vuosineljänneksellä sekä kiristyvä kilpailu Pohjoismaiden markkinoilla heikensivät merkittävästi Consumer Solutionsin tulosta.
Voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla ja ennätykselliset kaasun hinnat joulukuussa johtivat myös vakuusvaatimusten jyrkkään nousuun Uniperin energiakaupankäynnissä. Vuoden 2022 alussa Uniper sopi rahoitusjärjestelyistä Fortumin ja Saksan valtion omistaman KfW Bankin kanssa varmistaakseen likviditeetin ja taloudellisen joustavuuden sekä varautuakseen mahdollisesti jatkuvaan heiluntaan hyödykemarkkinoilla. Näiden ennalta ehkäisevien toimien myötä S&P Global Ratings vahvisti tammikuussa 2022 Fortumille ja Uniperille pitkän aikavälin BBB-luottoluokituksen vakain näkymin.
Strategiset tavoitteemme ovat pysyneet kirkkaina tässä epävakaassa toimintaympäristössä. Vuonna 2021 tavoitteenamme oli vahvistaa tasetta, jatkaa hiilestä irtautumista sekä edistää kannattavaa kasvua huomioiden osinkopolitiikkamme ja taloudellisen asemamme.
Vuoden aikana pyrimme näihin tavoitteisiin myymällä muun muassa Baltian kaukolämpöliiketoiminnat, 50 prosentin osuuden Stockholm Exergistä sekä 500 megawatin aurinkovoimakapasiteetin Intiassa. Kauppojen kokonaisarvoksi kirjattiin yhteensä yli 4 miljardia euroa. Tämä vahvisti tasettamme ja laski rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhteen 0,2:een eli selvästi alle tavoitetasomme (alle 2).
Jatkoimme myös ilmastotavoitteidemme edistämistä. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali Euroopan tuotannossa viimeistään vuonna 2035 ja kaikissa toiminnoissa vuoteen 2050 mennessä. Alle vuodessa olemme voineet ilmoittaa sulkevamme nopeutetussa aikataulussa kuusi hiilivoimalaitosta Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Venäjällä Tšeljabinskin CHP-2-yksikkömme siirtyy käyttämään hiilen sijaan kaasua polttoaineena, jolloin hiilen käyttö Fortumin Russia-segmentissä päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuoden lopulla asetimme tavoitteen myös konsernin epäsuorien päästöjen (Scope 3) vähentämiselle: -35 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Samalla vahvistimme asemaamme puhtaan sähkön tuottajana. Vuoden aikana otimme käyttöön yhteensä lähes 600 megawattia uutta tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia Venäjällä ja ilmoitimme ensimmäisestä yhteisestä tuulivoimahankkeestamme (380 MW) Suomessa Uniperin kanssa. Lisäksi olemme voittaneet kansallisissa huutokaupoissa oikeuden rakentaa yhteensä 2 gigawattia uutta tuuli- ja aurinkovoimaa tulevina vuosina.
Fortum ja Uniper tiivistivät yhteistyötään vuonna 2021. Etenimme yhteisten tiimien muodostamisessa kolmella strategisella alueella, jotka ovat vesivoima ja fyysinen sähkökaupan optimointi Pohjoismaissa, aurinko- ja tuulivoimahankkeiden kehittäminen sekä vetyliiketoiminta. Tavoitteena on luoda lisäarvoa molemmille yhtiöille ja etenkin asiakkaillemme. Keväällä teimme muutoksia yhtiöiden johdossa. Sekä Fortumissa että Uniperissa on nyt entistä monimuotoisemmat johtoryhmät.
Vuonna 2022 jatkamme määrätietoisesti strategiamme toteuttamista. Rakennamme kannattavaa kasvua ja syvennämme yhteistyötä Fortumin ja Uniperin välillä. Olemme myös ilmoittaneet päätöksestä jättää uusi käyttölupahakemus Loviisan ydinvoimalaitoksellemme. Taloudellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien lisäksi EU:n taksonomia oli keskeinen tekijä, jonka otimme huomioon Loviisa-päätöstä tehdessämme. Taksonomialla EU ohjaa investointeja kohti kestävää ja puhdasta energiaa.
Vuoden 2021 vahvan tuloksen ja tulevien vuosien näkymien perusteella Fortumin hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 maksetaan osinkoa 1,14 euroa osakkeelta. Ehdotus on Fortumin osinkopolitiikan mukainen. Fortumin osinkopolitiikkana on maksaa vakaata, kestävää ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.”
Lähde: Fortumin tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 2021 (julkaistu 3.3.2022)
Linkki: 1543685.pdf (cision.com) < Fortumin tilinpäätös ja toimintakertomus 2021 julkaistu | fortum.fi
*
Aina kun tapahtuu myyntejä ja ostoja on kaikilla pelimiehillä paikka rikastua yksilötasolla, mitenkähän on tässä tapauksessa käynyt, kysyy yli 30 v kekemuksella kansainvälisestä kaupasta LOFS ekspertti ?
Ilmoita asiaton viesti
Voisi sanoa, että Fortumin liiketoimintastrategian kulmakiveksi muodostui paitsi strategian tuloshauisuus, sen tehoja turbomaisesti tehostamaan luodut johdon todella avokätiset ja lyhytnäköiset palkitsemismenetelmät.
Näennäiskasvua, ilman riskiarviointia ja varmuuslaskelmia jättiyhtiö suorasaan piiskattiin mielettömään uhkapeliin.
Johtajat saivat pikavoittonsa, eikä niitä oteta heiltä pois.
Muu Suomi hävisi ja hävisi rutkasti.
Mikä on muuten johdannaisten aiheuttamat menetykset?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö nuo johdon palkat ja palkkiot ole suurin piirtein linjassa muiden pörssiyhtiön vastaavien kanssa? Ei Fortum oikein voi kulkea muussa rintamassakaan mielestäni.
Hieman sellaista Konsta Pylkkäsen analysoimaa jälkiviisastelun makua on kyllä koko tapauksessa nyt. Ja ei hieman vaan paljonkin. En nyt tätä blogia mitenkään moiti erikseen mutta yleisesti.
Itse myin Fortum osakkeeni jo v. 2008 ja kaikki Venäjä riippuvaiset joita ei tosin muita juuri ollutkaan. Minulla olikin itse tienatut rahat pelissä ja en uskaltanut Georgian retken jälkeen enää koskea noihin.
Uniperhan tuotti erittäin hyvin ennen tätä sotaa. Kuka tiesi aivan oikeasti Venäjän näin aggressiivisen hyökkäyksen ja ei pelkästään tiennyt vaan osasi tienata kontraamalla suunnattomia summia?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla sattuu olemaan pikkuisen meriittiä Suomalaisten valtionyhtiöiden/pörssiyhtiöisen ulkomaanseikkailujen kritisoinnista since 1980-luku.
Esim. tähän liittyen:
Suomalaisen korruption kansallisena erityispiirteenä voidaan pitää meikäläistä Hyvä veli -järjestelmää. Sen erään dimension valaisemiseksi lainaan A.-P. Pietilän viime vuonna ilmestyneestä, omituisesti nimetystä päiväkirja-muistelma -teoksesta ”Erkon verikoira” päiväkirjamerkinnän 25.9.1995 (sivu 381):
Linkki asiayhteyteen: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/kun-kansakunta-konttasi-toimittaja-kertoo-1990-luvun-romahdus-sisalta-katsottuna/
”Perjantai 25.8.1995
Äkkiä Tähtelään, päätoimittaja V-P Koljonen oli todennut sisäpuhelimeen.
-Manu haluaa lausua Lindblomin erosta oman käsityksensä, hän oli selittänyt ajaessamme renkaat sauhuten Korkeavuorenkadulta Jorvaksentietä pitkin Inkoon Tähtelään Koiviston vapaa-ajanasunnolle.
Koivisto oli ollut puutarhassa touhuamassa omenapuiden alla työhanskat kädessä. Suuri kämmen tervehti meitä ja viittasi tuvan puolelle, jossa rouva Tellervo Koivisto odotti kahvipannun kanssa.
Sohvapöydällä oli peukalonhangallinen asiapapereita ja sanelukone, jonka presidentti oli kytkenyt saman tien päälle [Purin oman haastattelunauhani toimituksessa ja merkitsin päiväkirjaani tärkeimpiä huomioita.]
-Jos tämä ei ole ollut ajojahtia, niin haluaisin kuulla, että mikä sitten on, Koivisto oli sanonut ja viitannut [Postipankin] pääjohtaja Seppo Lindblomin erottamiseen.
Koivisto oli närkästynyt ja jännittynyt, kun hän ruoti ystävänsä kohtaloa. Koivisto oli poiminut pöydältä kansioita, joihin oli sanasta sanaan litteroitu hänen puhelinkeskustelujaan. Muistiot oli numeroitu ja diarioitu arkistointia varten.
-Ottakaa näistä kohdista valokuvat, jotta saatte todistusaineistoa, Koivisto oli opastanut mukanamme olut valokuvaaja Jaanis Kerkisiä.
Koiviston mielestä Lindblomin potkuille ei ollut asiallisia perusteluja. Hänen mielestään Postipankin ulkomaantoiminnan tappioista vastasivat johtajat, jotka olivat toimineet vastoin annettuja ohjeita. Syyllisiä oli jo rangaistu, mutta toimitusjohtajaa ja pääjohtajaa halutaan nöyryyttää ilman todellisia perusteluja, Koivisto oli todennut.
-Lindblomin 60-vuotispäivänä pidettiin lipeviä puheita [Postipankin] hallituksen taholta. Samanaikaisesti on jo ilmeisesti päätetty, että toveri saa kunniatta lähteä. Hänet pudotettiin pois, jotta hallitus ja hallintoneuvosto saavat rauhan siksi ajaksi, kun yhtä syödään. Koivisto oli lausunut hyvin happamana. Hän oli todennut, että häntä harmittavat viittaukset hänen ystävyyteensä Seppoon.
-Esimerkiksi sodassa tietoisuus siitä, että kaveri oman henkensä ja terveytensä uhalla voi tulla auttamaan, on moraalin ylläpitämiseksi aivan välttämätöntä, Koivisto oli perustellut suhdettaan ystäväänsä.
Koivisto oli arvioinut myös talouspolitiikkaa, vaikka se ei ollut haastattelun aiheena eikä tarkoituksena. Hän oli moukaroinut olan takaa osuuspankkien tulevaa pääjohtaja Antti Tanskasta. [Tämän kuultuaan] Tellervo Koivisto oli sännännyt keittiöstä sanomaan, ettei ”tuollaisia pidä mennä ääneen puhumaan”.
Koivisto oli viitannut suurella kämmenellään vaimonsa suuntaan ja jatkanut saarnaansa. Tellervo Koivisto oli tullut aivan miehensä viereen vielä toistamiseen ja kieltänyt miestään puhumasta mitään Tanskasesta.
Presidentti oli jälleen heilauttanut kouraansa ja jatkanut puhettaan. Tellervo Koivisto oli jäänyt kuuntelemaan keskustelua keinutuoliin, jonka jalakset olivat narisseet ja tuoli heijannut kiihtyvämmällä tahdilla.
Paluumatkalla Helsinkiin olin puntaroinut Koljosen kanssa Koiviston lausumia. Mielestäni Koiviston tarkoituksena oli vaikuttaa Postipankin hallintoneuvoston päätökseen pääjohtajan kohtalosta.
Koljonen oli ollut samaa mieltä.”
A-P Pietilän kirjan lainaus päättyy tähän.
*
Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjotukseni samasta aiheesta 2.9.1995. Linkki: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000003463846.html
(maksumuuri, valitettavasti.
Mielipiteeni sisällöstä sen verran, että kritisoin selvin sanoin muinaisen Postipankin vientiä New Yorkin pörssin johdannaismarkkinoille, joilta tuli näpeille ja pahasti. Postipankkia johti pääjohtajan ominaisuudessa – tai ainakin piti johtaa – S. Lindblomin, mutta taisi nuorten ekonomistien rahoitusosasto valjaattomasti temmeltää ihan omiaan, tällaisen käsityksen hommasta helposti saa.
Mutta olennaista oli uhkien kartoituksen ja riskianalyysien puute, määrätietoinen tavoite-keinot -puntarointi, päättäväinen johtaminen ja tapahtumien etenemiseen puuttuminen, – sekä alkujaan tietenkin avoin puntarointi sen suhteen, mikä on Postipankin toiminta-ajatus ja miten sitä etevästi ja matalan riskitason keinoin toteutetaan. Siis fokusointi tiukasti ko. lafkan elämän tarkoitukseen.
Siis mitä pahaa tapahtuu kun sisäpiiri alkaa huseerata kansallisomaisuudella ja tavoittelee omia intressejään, hukaten keskiympyrän, – ja mitä pahaa siitä seuraa, kun tappiot vyörytetään viattomien kannettaviksi, syylliset palkitaan ja ylimmät auktoriteetit näyttävät mallia siitä, miten miljoonat nollataan virhetililtä ja paha meno jatkuu – ”kuin mitään ei olisi tapahtunut”.
Ilmoita asiaton viesti
Fiksusti toimittu 2008.
Minulle venäjäbisnes on aina vuosien 1989-1992 perunafarmarointien ajoista lähtien ollut ei kiitos-hommaa. En ollut itse mukana, mutta kaverit. Samoin pääsin seuraamaan suht läheltä erinäisiä tontti-, mökki- ja hotellitoimintoja.
Energiapolitiikassa ja -liiketoiminnassa opettavaista oli se, kun seurasin suhteellisen hyvin informoituna Fortumin pyrkimyksiä saada haltuunsa Karjalan koskivoimaa. Siinä Suomipoikaa pyöritettiin tervassa ja sahanpuruissa oikein olan takaa, eivätkä kaikki ole tokeentuneet tähän päivään mennessä, että mitä todella tapahtui.
Mutta tapahtumat liikkuivat tosi korkealla tasolla, siis korkeimmalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kivaa, kun valtio jakaa edulliset pelimerkit ja kuittaa aina tappiot 😁!!
Ilmoita asiaton viesti
Sehän se aina.
Ilmoita asiaton viesti
”Fortum on myynyt vakaita toimintojaan yli 16 miljardilla eurolla viime vuosina, rahat hupenivat Uniperiin ja osinkoihin
Fortum on myynyt viime vuosina vakaita toimintojaan yli 16 miljardilla eurolla. Miljardit hupenivat kuitenkin saksalaiseen riskiyhtiöön ja avokätiseen osingonmaksuun.”
Linkki tähän aivan erinomaiseen Alex af Heurlinin/HS artikkeliin (net 24.7/paperi 25.7) tässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000008963892.html
Ilmoita asiaton viesti
Lukuvinkki:
Kannattaa muuten lukaista läpi Fortumin hallituksen toimintakertomus, sen avausjakso, joka käsittää Fortumin hallituksen ”Tuloskehitys ja taloudellinen asetelma” -kertomuksen.
Se on niukkuuden hyveeksi kohottava taideteos.
Ajatelkaa nyt. Fortum on iskenut 8 miljardia euroa lainaa Uniperin kitaan heti vuodenvaiheen jälkeen.
Sitten Hallitus kertoo vuosikertomuksessaan:
”Vuoden 2022 alussa Uniper sopi rahoitusjärjestelyistä Fortumin ja Saksan valtion omistaman KfW Bankin kanssa varmistaakseen likviditeetin ja taloudellisen joustavuuden sekä varautuakseen mahdollisesti jatkuvaan heiluntaan hyödykemarkkinoilla.”
Täyttääkö tämä minimalismin mestariteos mitään pörssiyhtiön Hallitukselle ja sen tiedottamisvastuulle kuuluvaa kriteeriä? Miten tällainen on mahdollista?
Eikö juuri tämä pointti ollut 3.3.2022 tärkein äkämä Fortumin toiminnassa ja taloudessa? Ketkä olivat ne, jotka antoivat yhtiön johdolle tili- ja toimintavastuuvapauden? Osakkeenomistajat? Eikö kukaan ärähtänyt? Viimeistään maaliskuun alussa, kun täysimittainen sota jo riehui Euroopassa? Viimeisetkin maskit olivat pudonneet ja sodan alatomat kasvot näkyivät?
Ihmeellistä.
Ilmoita asiaton viesti
Sonerasta päästiin eroon maksamalla 1000 euroa per jokainen suomalainen.
Fortumista päästään eroon maksamalla paljon enemmän.
Jokainen valtion yrityksien seikkailu ulkomailla on aina päättynyt komeaan persnettoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Se siitä solidaarisuudesta – EU-komission suunnitelma maakaasun säästämisestä uhkaa hajota käsiin
Kapinan johdossa ovat Espanja ja Portugali, jotka kokevat tarvitsevansa kaasun itse. Unkari puolestaan tekee kauppaa Venäjän kanssa.”
Lähde:
Teija Sutinen/Helsingin Sanomat, net 24.7./25.7.2022 paperiversio: Se siitä solidaarisuudesta – EU-komission suunnitelma maakaasun säästämisestä uhkaa hajota käsiin – Politiikka | HS.fi > https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008960407.html
”Yhä useampi maa on alkanut livetä rivistä”.
*
Euroopan Unionin kaksi jalkakiveä – vilkkaan taloudellisen vaihdannan siunauksellisuus ja unionin jäsenten keskinäinen solidaarisuus – ovat osoittautuneet rapakiviksi, jotka murenevat räntäsateessa ja paineen alla.
Keskinäiset vastikkeettomat tulonsiirrot, aina niin vahvasti vannottu keskinäisriippuvuus, altalipan vedätyset kuten Koronan ”elpymispaketti”, kauhea poliittinen kuppa eli yhteisvaluutta Euro, ja viimeisimpinä villityksinä (jo vuosia jatkunut) liittovaltioistuttamis-kehitys kaikkine kaksinaamaisine bail outteineen ja – ilmastobluffeista nyt puhumattakaan – kaikki tämä ja käyrät luonnontuotteet ovat vieneet uskon Euroopan unionin kykyyn yhdistää vanha manner ja luoda ”soma yhteinen koti”.
Eikä ainoastaan kykyyn, vaan mikä pahinta, myös haluun.
Ilman sievistäviä ja nurkkiapyöristäviä ideologisia santapapereita todellisuus näyttää karulta.
Mitä on enää jäljellä kaikesta siitä hyvästä, mihin pyrittiin?
Eipä paljon tai ei ollenkaan. Kaikki tempovat vain omiin suuntiinsa.
Missähän vaiheessa Suomi alkaa tajuta pelin luonteen? Suomi on pieni ja syrjässä ja sillä on aina omat elintärkeät erikoisehtonsa, joita kukaan ei kuuntele.
Miten Saksa, tuo unionin emä, huomioi Uniper-episodissa Suomen elintärkeät ehdot?
Ei mitenkään.
Ei todella mitenkään.
Saksassa on tulossa vaalit ja niiden nimessä vedetään raakasti kotiinpäin. Mutta niin tulevat Suomessakin vaalit. Paljon riippuu siitä, miten tämä kaikki ”kyllhän mee” -politiikka saa roiskeita.
Jos edes osa Suomen Eu-politiikan hinnasta ja lohduttomista periksiannoista realisoituu ensi kevääseen mennessä, ei kukaan tiedä, minkälainen mylläkkä tulee ja mitä vaalit sanovat.
En ennusta mitään, koska täällä kaikki tapahtuu niin hitaasti. Liikehdinnät ja motiivit liikkuvat niin nihkaasti tänne, että muualla ne alkavat olla ohi, ennen kuin avantgarde täällä vasta alkaa kävellä ja istua.
Mutta lukekaamme ajan enteitä.
Kun Saksassa huopatossuhallitus vapajaa tulevien vaalien pelossa, niin onko siitä luettavissa jotain huomionarvoista myöskin meidän huhti-2023 -vaalejamme silmälläpitäen?
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan, – eihän tätä ole pakko lukea, mutta aikakirjoihin..
Teija Sutinen/HS ema.:
”EU-KOMISSIO ehdotti keskiviikkona jokaiselle jäsenmaalle vapaaehtoista 15 prosentin laukkausta kaasun käyttöön heti elokuun alusta lähtien, jotta kaasuvarastoja saataisiin täytettyä ennen talvea.
Viisitoista prosenttia vastaa noin 45 miljardia kuutiota kaasua.
Hätätilanteessa komissio varaisi itselleen oikeuden tehdä leikkauksesta pakollisen, eli silloin se voisi komentaa jäsenmaat säännöstelemään kaasua.
Espanja ja Portugali ilmoittivat hetken päästä, että ne eivät ole lainkaan innostuneita ehdotuksesta. Ne tuntevat tehneensä jo tarpeeksi. Maita on ärsyttänyt myös se, että komission valtaoikeudet menevät hyvin pitkälle, jos se saa oikeuden pakottaa maat säännöstelemään kaasua.
Espanja alkoi puhua kohonneista sähkön hinnoista jo viime syksynä ja vaati yhteisiä toimia, mutta sai vastaukseksi luentoja siitä, miten sähkömarkkinoiden toimintaan ei pidä pouuttua. Ei varmaan pidäkään, mutta maa saattaa kokea EU:n solidaarisuuspuheiden alkavan vasta kun teollisuusmahti Saksa on vaikeuksissa”.
Tähän artikkeliin Teija Sutinen on suorastaan nerokkaasti tiivistänyt Euroopan unionin dilemman. Ratkaisemattoman ongelman. Aina joku kärsii, ja joku on jo kärsinyt pitkään, ilman apua, ja jollekin koko asia ei ole millään tapaa akuutti, mutta moni on kitunut omillaan ties minkälaisten Tantaloksen tuskien riivaamana, ilman että kukaan eväänsä olisi kohtottanut. Ja sitten Komissio, sen valtaako ollaan taas eskaloimassa tämän kriisin yhden vaivan vuoksi? Niin, ja sitten EU:n emä, eli teollisuusmahti Saksa? Sehän on ihan oma lukunsa.
Kuinkahan moni on miettinyt, että jos Fortumin painajaiskauppa Saksanmaalla olisi jostain syystä rauennut, ja Unipero olisi tänään yhä Saksalainen yhtiö.
Mitä Saksa ja Scholz silloin olisi tehnty? Olisiko kriisiraja ylittynyt jo varhemmin keväällä, tai nyt heinäkuussa – vaiko vasta ´joskus lokakuulla?
Vastauksen nimellä varutettuina tämän blogin kommentoi-osastoon.
Saksa on todella Euroopan ”rikollisen menneisyyden omaava voimanpesä”, jonka liikkeet luovat menettelytapaa ja usein polkevat kuraan kaikki solidaarisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevat ”pyhät unionistiset prinsiipit”. Kuten tässäkin Uniper-tapauksessa. Helppohan sen on kuukausikaupalla pidättäytyä omista liikkeistä kun typerä ulkomaalainen ”vihamielinet ostosmies” kerran uskalsi typeryydessään astumaan teutoonien maalle, kupataan se ensin tyhjäksi.
Nyt jo EU-johtava maa, Saksa, teki sen, minkä Putin vasta lausui uhkauksena, sosialisoi eli kansallisti Uniperin. Nyt tosin vasta 30 -prosenttisesti. Mutta helppohan tässä on silmukassa olevaa kobinaatiota kuivata ja riiputtaa. Kohta se valuu tyhjänä nahkana, mutta tuottoisat koneistot omaavana nahkana Saksa-äidin syliin.
Näin se käy mieltä, sanoi Scholz.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaan kommenttiini #3709798
Otan tämän sitaatin ihan erikseen, se on katkelma pidemmästä kommentistani edellä. Tähän pätkään kiteytyy paljon olennaista siitä, miten kovan bisneksen keskellä erilaiset inhimillisen toiminnan ulottuvuudet sekoittuvat ja pintaan nousevat itse katastrofin kannalta olennaiset rationaalisen reviewin ja analysoinnin ulottuvuudet: tarkemmin ilmaisten niiden täydellinen puute. Sijaan kohoaa humaani kaveriymmärrys, halu lakaista kaikki paha ison lattiamaton alle.
On kovin inhimillistä nähdä inhimilliset piirteet kovassakin savotassa, mutta oppimisen ja prosessien hoitamisen kannalta sellainen humanismi pitemmän päälle ei ole hyväksi. Kritiikkillä tulee olla särmää ja tehoa.
Tässä siis tiivistelmä eräästä keissistä ja sen hieman erikoisesta kulminaatiokohdasta. Tasavallan korkein taho suojele onnettomiin ulkomaanseikkailuihin osallistuneen valtionpörssiyhtiön korkeinta johtajaa:
”Koiviston mielestä Lindblomin potkuille ei ollut asiallisia perusteluja. Hänen mielestään Postipankin ulkomaantoiminnan tappioista vastasivat johtajat, jotka olivat toimineet vastoin annettuja ohjeita. Syyllisiä oli jo rangaistu, mutta toimitusjohtajaa ja pääjohtajaa halutaan nöyryyttää ilman todellisia perusteluja, Koivisto oli todennut.”
Ilmoita asiaton viesti
Tsuhna ei tunnu ymmärrävän, että Germainia vei kaiken Uniper -asiassa. Hansin ja Gertrudin on saatava kaasunsa halvalla.
Tsuhnakansan valio – Tytti – hoiteli neuvottelun. Tytti kertoi että kaikki tehtiin mikä voitiin.
Tsuhnakansa on tyytyväinen. Tsuhnan kustannukseksi tullee noin 1500 -euroa kansalaista kohden. Saksassa Hansin ja Gertrdin kaasulasku noussee noin 300-400 euroa vuodessa.
– toki vastaava korotus tulee Suomenkin kaasulaskuun.
Tsuhnakansan ministerit painottavat: ”meidän on oltava solidaarisia”. Tsuhnakansa uskoo kun kerrankin ollaan päästy piireihin mukaan. Kohta ne tykkää meistä.
Ps. Kummankin yhtiön pörssikurssi laskee. Suuren tappion syynä on Germanian politiikka. Heille ei solidaarisuus ole arvo. Tsuhna sitä vastoin uskoo edelleen, että kun riittävästi nuoleskelee niin päälakea taputetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kontrafaktuaalisesti voisi miettiä, miten Scholz ja Saksa olisi toiminut, jos Uniper olisi ollut yhä täysin saksalaisessa omistuksessa oleva pörssiyhtiö.
Vastausta voi vain arvailla, mutta olettaisin selvää linjapoikkeamaa nyt toteutuneeseen nähden. Nyt oli pohjalla se häpeällinen vaihe, jossa Finland ”ryösti” Saksan Sammon, vaikka Schäfer ja yhtiö pani hanttiin.
Saksan valtio ei reagointu näkyväti silloin Fortumin penetroituessa energiajättiin, mutta nythän sen oli helppo toimia niinkuin Saksa toimi, pakkoraossa, jossa Fortumilla ja suomalaisella osapuolella ei ollut muuta kuin huonoja vaihtoehtoja – ja vielä huonompia. Berllini piti silloin Fortumin operaatiota huonona, silloiset näkymät kaasu- saati hiilibisneksessä olivat surkeat, auringonlaskun sektori!
Olettaen että kaasun toimitussitoumukset saksalaisomistuksessa olivat yhtäläiset nykyisin voimassa olevien kanssa, Saksa tuskin olisi empinyt säätää päälle sotatilaehdot, ja sallinut Uniperin asteittain nostaa kaasun hintaa. Aivan kuten markkinat toimivat force majeure -ehdon nojalla.
Saksan tapa tulkita kaasutoimittajan sopimusten suheen ylivoimainen este -ehtoa nyt toteutetulla tavalla. Mikä sitten on force majeure -tilanne, ellei tämä tilanne, jossa Euroopassa käydään sotaa, jonka seurauksena Euroopan unioni on määrittänyt sanktioita, joiden vastatoimena Venäjä, kaasuntoimittaja, rajoittaa ja estää kaasun saantia?
Mikäli Euroopan Unioni olisi oikeusvaltio (-unioni) tällainen ei olisi mahdollista.
Ainakin jokin Eurooppaoikeuden instanssi tai muu toimija vetäisi tämän ratkaisun oikeudelliseen puntarointiin ja päätökselle.
Siis jos toimijana olisi Saksan valtiovallan sijasta jokin pienempi ja heikompi valtio – siis Ranskaa lukuunottamatta mikä EU-maa tahansa!
Pahinta oikeusvaltioperiaatteen ja oikeusturvan toteutumisen kannalta on se, että kukaan ei edes kyseenalaista tällaista Saksan PM Scholzin johdolla tekemää menettelyä.
MTOP – mitä tästä on pääteltävissä? EU ei ole oikeusvaltioperiaatetta kunnoittava yhteisö. Eivätkä unionin jäsenmaat, ei edes pääasiallinen kärsijävaltio, Suomi, näe mahdolliseksi vedota oikeusperusteisiin kun Saksa kohtelee oikeusnormeja oman intressinsä nojalla miten vain.
Ilmoita asiaton viesti
Fortumin tilinpäätösasiakirjoissa Uniper-hankinta selostetaan yksinomaan teknisin selvityksin (s. 53):
”1.7 Uniper-hankinta
Fortum sopi 8.10.2019 ostavansa kaikki Elliott Management Corporation ja sen tytäryhtiöiden (“Elliott”) sekä Knight
Vinke Energy Advisors Limited ja sen tytäryhtiöiden (“Knight Vinke”) hallinnoimien rahastojen omistamat Uniperin
osakkeet. Määräysvalta Uniperista saavutettiin 26.3.2020 ja Fortum yhdisteli Uniperin taseen 31.3.2020.
Hankintapäivän 26.3.2020 ja raportointipäivän 31.3.2020 välinen tulosvaikutus ei ollut merkittävä. Fortumin
kokonaisosuus Uniperista oli 73,4 prosenttia 31.3.2020 ja 78,0 prosenttia 31.12.2021 (31.12.2020: 76,1%). Fortum
käsitteli Uniperin osakkuusyhtiönä 31.3.2020 asti.
Uniper-hankinnan hankintamenolaskelma saatettiin päätökseen 31.3.2021. Muita käyvän arvon oikaisuja ei tehty
31.12.2020 tilinpäätöksessä esitettyjen käyvän arvon oikaisujen lisäksi.
Fortum esitti alustavan Uniperin hankintamenolaskelman 31.12.2020, minkä seurauksena Uniperin 31.3.2020
avaavaan taseeseen tehtiin oikaisuja. Uniperin taseeseen 31.3.2020 tehdyt käyvän arvon oikaisut liittyivät
pääasiallisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, osuuksiin osakkuus- ja
yhteisyrityksissä, vuokrasopimusvelkoihin, muihin varauksiin ja laskennallisiin veroihin.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon nousu kasvatti poistoja (16 miljoonaa euroa vuoden 2021 aikana); ja
vuokrasopimusvelan kasvu (johtuen matalammasta diskonttauskorosta) johti pienempiin korkokuluihin (9 miljoonaa
euroa vuoden 2021 aikana). Uniperin hankintamenolaskelman viimeistelyn yhteydessä vuokrasopimusvelkaan liittyvää
oikaisua muutettiin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Hankintahinnan ja Uniperin nettovarojen käyvän arvon
erotus (515 miljoonaa euroa) muodostaa liikearvon. Katso liitetieto 3 Yrityshankinnat, -myynnit ja myytävänä olevat
omaisuuserät. Hankintamenolaskelman laatimisen yhteydessä Fortumin täytyi myös arvioida tapahtumia Unipersegmentin tuloslaskelmassa vuoden ajanjaksolla, jolla hankintamenolaskelma oli ollut avoinna. Fortum peruutti vuoden
2021 ensimmäisellä neljänneksellä arvonalentumisia (22 miljoonaa euroa) ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten
peruutuksia (12 miljoonaa euroa) Uniperin erilliseltä tuloslaskelmalta. Näillä oikaisuilla ei ollut vaikutusta Uniperin
31.3.2020 avaavaan taseeseen.” > https://mb.cision.com/Main/15253/3517919/1543685.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Fortum tilinpäätös 2021;
”Geopoliittiset epävarmuudet & Uniper-hankinta, liitetiedot 4 ja 39:
Geopoliittiset epävarmuudet Lisätietoa geopoliittisista epävarmuuksista liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta ja liitetiedossa 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat sekä toimintakertomuksen Riskienhallinta osiossa. [..]
Liitetiedot 4:
Rahoitusriskien hallinta (sivu 58);
”Uniper-segmentti:
Uniper-segmentissä johdannaisia käytetään pääasiallisesti suojaustarkoituksessa, mutta myös kaupankäyntitarkoituksessa. Hyödykkeiden hintariskiä mitataan Uniper-segmentissä Value-at-Risk (VAR) -menetelmällä käyttäen 95 % luotettavuustasoa, joka ottaa huomioon avoimen position arvon sekä hinnat, niiden volatiliteetin ja likviditeetin kullakin markkinalla. VAR-menetelmän lisäksi käytetään stop-loss- ja volyymipohjaisia indikaattoreita. Myös salkkukohtaisia rajoituksia asetetaan, kun ne nähdään tarpeellisiksi.
Uniper-segmentin joulukuun 2021 positiosta laskettu kalenterivuosikohtainen painotettu VAR-arvo, jossa on huomioitu markkinoiden likviditeetti, mutta jätetty huomiomatta vuosien välinen korrelaatio, oli 1 422 miljoonaa euroa (2020: 463).
Positio sisältää sekä hyödykejohdannaiset että fyysiset toimitussopimukset ja se kattaa seuraavat kolme vuotta.”
Liitetiedot 39:
Tilikauden jälkeiset tapahtumat (sivu 124);
”39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat;
Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Tämän johdosta muun muassa Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Iso-Britannia ovat asettaneet pakotteita Venäjän pääsylle pääoma- ja rahoitusmarkkinoille.
Pakotteet kohdistuvat lukuisiin henkilöihin ja pankkeihin, sekä kaupankäyntiin yleisesti.
Näillä pakotteilla ja mahdollisilla vastapakotteilla sekä Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Ison-Britannian mahdollisilla jatkotoimenpiteillä voi olla vaikutusta Fortumin liiketoimintaan Venäjällä.
Tällä hetkellä keskeytymätön kaasun toimittaminen Venäjältä Eurooppaan on jatkunut. Fortumin Venäjän liiketoiminnot ovat myös jatkaneet toimintaansa normaalisti.
Epävarmuus ja riskit johtuen geopoliittisesta tilanteesta, mukaan lukien asetut pakotteet, mahdolliset lisäpakotteet sekä vastapakotteet ja niiden seuraukset, voivat vaikuttaa sekä varojen käypiin arvoihin että niiden taloudelliseen käyttöikään sekä myös hyödykehintoihin ja niiden vakuuksiin Euroopassa.
Fortumin Venäjään liittyvien varojen kirjanpitoarvo oli noin 5,5 miljardia euroa 31.12.2021, sisältäen Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin liittyvän saatavan. Tällä hetkellä Fortum arvioi viimeaikaisen kehityksen vaikutusta ja niitä lieventäviä toimenpiteitä seuraavasti:
• Saksa on pysäyttänyt Nord Stream 2 -kaasuputken sertifioinnin, kun taas Yhdysvallat on asettanut pakotteet Nord Stream 2 AG:ta, sen tytäryhtiöitä ja toimitusjohtajaa kohtaan. Fortumilla on Uniper-segmentissä noin yhden miljardin euron rahoitussaatava liittyen Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin.
• Venäjän rupla on heikentynyt merkittävästi tilinpäätöspäivän 31.12.2021 arvosta. Mikäli tämä jatkuu, sillä on negatiivinen vaikutus Fortum-konsernin ruplamääräisten tuloksen, varojen ja velkojen muuntamiseen.
• Edellä mainitut tapahtumat ovat johtaneet eurooppalaisten hyödykehintojen nousuun, ja niistä on seurannut Fortum-konsernin maksettavien vakuusvaateiden kasvu. Fortumin yleinen maksuvalmius ei ole kuitenkaan olennaisesti heikentynyt johtuen riskiä pienentävistä toimista sekä rahoitustoimenpiteistä.
Fortum seuraa tilannetta aktiivisesti, varmistaakseen voimassa olevien määräyksien ja lakien noudattamisen, mukaan lukien pakotteiden.
Katso lisätietoja toimintakertomuksen Riskienhallinta osiosta. Fortum ilmoitti 18.1.2022 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahaston (50/50 yhteisyritys) 1,3 gigawatin (GW) tuulivoimahankkeiden siirrosta Fortumin ja Bank GPB:n äskettäin perustamalle yhteisyritykselle. Tuulivoimahankkeiden siirron myötä Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto purkautuu.”
Ilmoita asiaton viesti
Ihan pienenä reunahuomautuksena.
SVT n Uutisissa ennustettiin sähkön hinnan olevan ruotsalaisille ensi talvena tupla, vrt edellistalveen. Tämä tarkoittaa ainakin eteläisen Ruotsin kuluttajille pirullista tilannetta. Pahimmillaan, kun myös tehtaat laitetaan kiinni ja joka tapauksesta liksasta menee suuri osa sähkölaitoksen pohjattomaan taskuun.
Vihreiden ( mm : ssa ) ajamaa päätöstä ydinvoimaloiden sulkemisesta kirotaan nyt raskaasti.
Näin tavan turistina näyttää siltä, että energian tuottajille on tulossa mukavat kissan päivät.
https://www.svd.se/a/66x8yW/expert-risk-for-dubblade-elpriser-i-vinter
Ilmoita asiaton viesti