Paradigman muutos ja miten se kohtelee meitä? – Miksi mikään ei muutu

Paradigman muutos ja miten se kohtelee meitä?

*

Kolmikanta

Uusliberalismi ja sen papiston kärkinimet Friedman, Reagan ja Thatcher edistivät taloutta yhteiskunnan kustannuksella. Sosialismi kyllä kaatui, mutta samalla syntyi, siis vuonna 1989 tämä ongelmavyyhti:

Trump – Putin – Brexit.

(Piketty, Ther ja – Kemppinen)

Pikettyn ja Kemmppisen tuntee kaikki, mutta kuka tietää Ther`in? > https://de.wikipedia.org/wiki/Philipp_Ther

*

Euroopan suuret vallankumoukset:

Ranska 1789 ja

Eurooppa 1848 ja

Venäjä 1917 ja

Eurooppa 1989.

Mikä ja milloin on seuraava?

*

Kolme aurinkoveljeä

Demokratia, liberalismi ja markkinatalous

Näiden veljesten piti luoda hyvinvointia, mutta kenelle?

Harvoille ja valituille yli-hyvinvointia.

*

Ei tarvitse kuin katsoa iltauutiset, tajuaa:

Ainakin ”valistuksen projekti”, joka alkoi 1700-luvun loppupuolella, on ohi,                                                      eikä edustuksellinen demokratia ole markkinatalouden automaattinen tuote,                                                    kuten ennen kuviteltiin.

(Kemppinen)

Niin, mikä valistuksen projekti?

Vastaus kuuluu:

1700-lukua on kutsuttu valistuksen heräämisen vuosisadaksi. Aikakauden ajattelua leimasi usko järkeen, ihmisen rationaalisuuteen. Sen oppi-isäksi on usein mainittu John Locke (16321–1704), joka korosti vapautta, riippumattomuutta ja tasa-arvoa ja jonka mukaan järjen eikä auktoriteetin tuli määrätä, mikä on oikein. –

Tämä kurottautuminen kohti vapautta, riippumattomuutta ja tasa-arvoa sekä tukeutuminen järkeen ja järjen kautta siihen, mikä on oikein – se se oli, valistuksen projekti.

Siitä ei ole enää mitään jäljellä. Tuskin muistot.

Kun ajattelen Trumpia, muistan kyllä. Valistuksen projekti, se oli joskus.

*

Mikä on yhteiskunta?

Edmund Burken (1729-1797) ajattelun mukaan poliittiset sopimukset perustuvat ennemminkin periaatteisiin ja kirjoittamattomiin lakeihin kuin perusoikeuksiin tai tasa-arvoon. Tasa-arvon ihanne on hänen mielestään vaarallinen. Yhteiskunta on monimutkainen, orgaanista kokonaisuus, joka kehittyy asteittain. Tällaisessa yhteiskunnassa yhteiskunnalliset ja poliittiset suhteet pohjautuvat perinteisiin. Yhteiskunta toimii kuin ihmisruumis. Konservatismin tukipilareina hän piti uskoa perinteeseen, käytännöllisyyteen ja orgaaniseen yhteiskuntaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Edmund_Burke

Me teemme sen täysin toisin.

Me ja aikamme – vannovat suhdanteisiin, periaatteettomuuteen, kirjoitettuihin lakeihin ja

juuri noihin Burken kieltämiin harhoihin: perusoikeuksiin ja tasa-arvoon.

Nämä kaksi, perusoikeudet ja tasa-arvo, ovat pyhimmät seikat, niiden nimeen vannomme. Haluamme koko maailman vannovan. – Mutta kun katsot maailmaa: missä ne ovat, missä perusoikeudet, missä tasa-arvo?

Me olemme kääntäneet selkämme periaatteille ja ihmistenvälisille kirjoittamattomille laeille.

*

Yhteiskunta ja kansallisvaltio eli: Ketkä olemme me?

Edmund Burken tapaan Scruton katsoo, että yhteiskunta on kuolleiden, elävien ja syntymättömien yhteisö, jonka kaikki komponentit ansaitsevat niille kuuluvan kunnioituksen.

Yhteiskunta on yhteinen perintö, jonka haaskaaminen olisi rikos niin menneitä kuin tulevia sukupolvia kohtaan.

Yhteiskunta sijaitsee valtiossa, kansallisvaltio ja siihen kuuluva nationalismi ovat luonnollinen paikka kodille, joka valtio juuri on.

Kansallisvaltiota on yritetty ja yritetään eri tavoin pahoinpidellä. Sellaiseen syyllistyivät sekä kommunistit, fasistit että EU.”

(Vihavainen, )

Niin klassista ajattelua, niin radikaalia ajattelua, suoranaista ruutia tälle ajalle!

Wikipedia toteaa:

Siirry hakuun

Roger Vernon Scruton (s. 1944) on brittiläinen filosofi, journalisti ja säveltäjä. Lukuisissa julkaisuissaan hän pyrkinyt selittämään ja puolustamaan länsimaista kulttuuria ja instituutioita, joiden välityksellä sitä välitetään edelleen tuleville sukupolville.

*

Kun liike on lujinta, kaipaan pysäytyskuvaa – kun ajan henki vie, kaipaan pysyvää

Yleisellä tasolla konservatismi lähtee ihmisen luonnollisten taipumusten kunnioittamisesta ja epäluulosta yhteiskunnan radikaalia tohtorointia kohtaan. Konservatismi alkaa Roger Scrutonin mukaan siitä tunteesta, jonka kaikki kypsät ihmiset voivat helposti omaksua: hyvä asiat on helppo hävittää, mutta niitä ei ole helppo luoda.

Tämä koskee erityisesti kollektiivisia aarteitamme: rauhaa, vapautta, lakia, sivistyneisyyttä, yleisten asioiden harrastusta (public spirit) ja omaisuuden ja perhe-elämän turvaa.

Ne kaikki saadaan aikaan yhteistyössä muiden kanssa ja niiden tuhoaminen on nopeaa, helppoa ja hauskaa. Niiden luominen sen sijaan on työlästä, raskasta ja tylsää.

Sen takia konservatiiveilla on vastassaan retorinen hankaluus yleisenmielipiteen edessä. Sen takia konservatiiveilla on vastassaan retorinen hankaluus yleisen mielipiteen edessä.

Heidän asenteensa on tosi, mutta tylsä, kun taas vastustajilla on kiihottava, mutta väärä. …

Samaan aikaan ympäröivä kulttuuri on yhä vihamielisempi läntisen yhteiskunnan traditiolle ja syyttää konservatiiveja taantumuksellisuudesta, ennakkoluuloista, seksismistä, rasismista ja niin edelleen. …

Scruton havaitsi isänsä, innokkaan luokkataistelijan, olleen monessa itselleen läheisessä asiassa konservatiivi, mikä lisää hänen uskoaan Robert Conquestin väittämään, jonka mukaan jokainen suhtautuu oikeistolaisesti sellaisiin asioihin, jotka todella tuntee.

(Vihavainen, 22.9.2019)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Conquest

*

”Me taistelemme, koska meidän on taisteltava, jos tahdomme elää maailmassa, jossa jokainen maa saa luoda oman kohtalonsa. Ja vain sellaisessa maailmassa oma vapautemme on lopulta turvattu.”

Näillä sanoin Lyndon B. Johnson perusteli amerikkalaisille maan lähtöä Vietnamin sotaan 1965.

”Joka ei ole meidän puolellamme on meitä vastaan”.

Näillä sanoilla George W. Bush perusteli vihollisen määrittelyään lähtiessään sotaan 2001.

You are either with us or against us
”Olette joko meidän puolellamme tai meitä vastaan.” Tämä lainaus ei ollut Jeesukselta, vaan Yhdysvaltain entiseltä presidentiltä George W. Bushilta. Bush käytti tätä kielikuvaa New Yorkin terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001. Hän kehotti näillä sanoillaan kaikkia maailman valtioita liittymään terrorismin vastaiseen taisteluun yhteisessä rintamassa USA:n kanssa.

Manifest Destiny” – Kutsumuskohtalo

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/06/yhdysvaltain-kutsumuskohtalo

*

Draghin testamentista

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vaatii sanomalehti Financial Timesin haastattelussa (eilen 30.9.2019) euroalueen taloudellisen yhteistyön tiivistämistä:

”Kun otetaan huomioon kansallisvaltioiden luontainen heikkous globalisoituneessa maailmassa, on tärkeätä tehdä unionista vahvempi. Joillakin alueilla integraation lisääminen saavuttaa tämän tavoitteen”, pääjohtaja Draghi sanoi lehdell.

Lehden mukaan finanssipoliittiset rajoitteet ja taloutta tasapainottavien mekanismien puute on lamaannuttanut euroalueen elpymistä vuonna 2008 kärjistyneestä rahoitusmarkkinoiden kriisistä.

Seurauksena oli euroalueen velkakriisi ja talouden vajoaminen uuteen taantumaan, koska poliitikkojen vaatima finanssipoliittinen kiristys tukahdutti talouskasvun.

Tämän miehen toimikausi EKP:n johdossa päättyy tämän kuun lopussa eli 31.10.2019.

Helsingin Sanomat, Petri Sajari, 1.10.2019: Mario Draghi vaatii euroalueen uudistamista.

…siis: Lisää euroa ja lisää unionia.

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu