Presidentinvaalien 2024 ensimmäisen ja toisen äänestyskierroksen äänien jakautumisen muutoksista

Otan tähän yhden tavan laskea ”miten se oikein meni” -arviota.

Jussi Halla-ahon kannatus oli 17.11.2023 – 17.1.2024 välisenä aikana tehdyissä gallupeissa, joita oli 6 kpl, keskimäärin 12,0 %. Hänen kannatuksensa aikavälillä 17.1.2024 – 23.1.2024 tehdyissä kyselyissä, joita julkaistiin 3 kpl, oli tasan 18.0 %.  Tästä voisi päätellä, että ensinmainittu luku oli hänen ”normikannatuksensa presidentiksi” eli noin 12 %. Kolmen viimeisimmän gallupun ilmaisema ”loppukirikannatus” oli 18 %. Ja I-kierroksen toteutunut vaalikannatus oli 19,0 %.

Toisen kierroksen tilanteessa, jossa JH-A oli itse pudonnut (kolmossijan saavuttaneena) perussuomalaisten osuus äänestäjäkunnasta olisi presidentinvaalien suhteen ”normalisoituntut tuonne varhaisemmalle presidentti-gallupissa ilmenneelle tasolle eli noin 12,0 prosenttiin.

12 prosenttia äänestäneistä (3.051.759) oli II-kierroksella 366.000 ääntä, joka potti voidaan lähes sellaisenaan laskea menneen Ps/JH-A:n takaa Stubbille.  Ensimmäisen kierroksen äänistä 615.802 suli siten pois kotisohvalle peräti 250.000 ääntä.

Ps/Halla-ahon I-kierroksen ”imun” lopahtaminen II-kierroksella selittäisi sellaisenaan, ja vähän ylikin, toisen kierroksen äänestysvilkkauden putoamisen, joka äänimäärissä on noin 192.000 ääntä.  Tämän olettaman mukaan äänestäneitä olisi ollut 616.000 – 192.00 = 424.000. Näkyvissä on kaksi eri suuntiin vetävää arviotekijää: toisaalta arvattava on, että into äänestää vajeni huomattavasti kun Halla-aho ei päässyt II-kierrokselle. Toisaalta juuri II-kierroksen kestäessä sd-eduskuntaryhmä saattoi puhemiesäänestyksessä sorkehtia arkaan paikkaan ja saada ärsytettyä Halla-ahoa I-kierroksella äänestäneitä uurnille enemmän, kuin heitä muutoin olisi ollut. Jää liikkumatilaa sille olettamalle, että eduskunnan äänestystapahtuma saattoi ratkaista presidentinvaalien lopputuloksen. Myöhempi tutkimus valaisee asiaa enemmän.

Onhan huomioitava se reaalinen seikka, että loppua kohden tiivistynyt ja II-äänestyspäivään huipentunut kampanja imi kenties useita kymmeniä tuhansia I-kierroksen sohvaperunoista uurnille. Miten ne äänet jakautuivat, jää arvioitavaksi.

*

Toinen tapa laskea muutoksia:

Lienee hieman yksipuolista laskea, että kaikki II-kierrokselta äänestämättä jättäneet olisivat olleet Halla-ahon kotiinjääneitä I-kierroksen kannattajia, mutta voimme kuitenkin tehdä seuraavan skenarion:

Kierrosten välinen kotimaassa äänestäneiden pudotus oli 75,0:sta 70,7:ään %:iin. Käytännössä 192.000 ääntä. Nämä kaikki siis tässä arviossa Ps/Halla-ahon ”menetettyjä ääniä”. Halla-ahoa äänestäneistä olisi tämän myötä pudonnut I-kierroksen 615.802 äänestä 191.692 äänellä II-kierroksella = 424.110 ääneen. Tällä laskutavalla Ps/Halla-ahoa äänestäneitä olisi II kierroksella ollut  melkein 58.000 enemmän, kuin edellä gallupien pohjalta laskettu Ps/Halla-ahon ”normaalikannatus”. Tästä voisi päätellä, että Stubbin taakse II-kierroksella siirtyneiden muiden kuin ”halla-aholaisten” äänestäjien summa olisi ehkä yleisiä arvioita pienempi?

Jatkamme kuitenkin äänestys-skenariota ensimmäisen version pohjalta:

II- äänestyskerran Stubbin ”omat” I-kierroksen äänet 882.000 ääntä + Ps/Halla-ahon 366.000 ääntä = 1.284.000 ääntä.

Kun Stubbin lopullinen II-kierroksen tulos oli n. 1.575.000 ääntä, on hänen täytynyt saada omiensa ja Halla-aholta tulleiden äänien lisäksi jostain muualta 291.000 ääntä.  Joka voisi rakentua:

Rehniä äänestäneitä n. 200.000. II-kierrokselta pudonneen Rehnin (15,3 %) äänipotti 497.000 olisi ”normalisoitunut” keskustan noin 10 %:n tasolle eli about 300.000, josta kolmannes Haavistolle eli 100K ja kaksikolmannesta eli 200K Stubbille. Ehkä mahdollinen kuvio?

Essayahia äänestäneitä n. 40.000. II-kierroksen hieman alentuneesta potista (48.000 > noin 40.000:een, joka käytännössä 99 %:sesti Stubbille.

Urpilaista äänestäneitä n. 30.000. I-kierroksen ”karsittu, eli Haaviston taakse liennut potti” 141.000, josta about 20 % Stubbille = 30.000 ääntä?

Aaltolaa äänestäneitä n. 20.000. I-kierroksella 47.ooo ääntä: alakulon maisemassa, ehkä 20K stubbille, ovathan Aaltolaiset arvaamattomia?

Harkimoa äänestäneitä n. 10.000, HH on Kokoomuksen ”erkaus-vasikka”, moniko Hjalliksen äänestäjistä muistaaa tämän?

Näistä ”kodittomista äänistä” karttuu = noin 300.000 ääntä. ”Klappi” sulaisi erilaisiin muuttuviin tekijöihin.

*

Kuten yleisesti on kerrottu, selvästi suurin äänisumma jäi jakoon I-kierrokselta Halla-ahon äänistä, joita oli n. 616.000 ääntä. Varsinainen jokeri-kysymys on, miten aktiivisesti näiden äänien antajat vaivautuivat uurinille II-kierroksella. Edellä arvioitu haarukka on varsin väljä. Oliko halla-aholaisia äänestäjiä II-kierrokslle

*

Lisäksi tulee massalukuina huomioida niiden äänestäjien poistuma, jotka vaihtoivat finalistien takaa ristiin, ei liene vallan paljon, mutta noin puolentoistamiljoonan jakopotissa heitäkin piisaa. Selvää sinänsä on, että kaikki toisella kierroksella äänestäneet eivät olleet äänestäneet I-kierroksella, ja päinvastoin. Miten tämä trafiikki meni, selvinnee kuukausien jälkeen julkaistavissa äänestyskäyttäytymistä koskevissa tutkimuksissa.

Joka tapauksessa melkoinen äänien liike vaaleissa tapahtui.

Stubb sai I-kierroksella 882.388 ääntä ja II-kierroksella 1.575.211 ääntä eli LISÄÄ 692.823 ääntä.

Haavisto sai I-kierroksella 836.712 ääntä ja II-kierroksella 1.476.548 ääntä eli LISÄÄ 639.836 ääntä.

Stubbin I-kierroksen voitto Haavistosta oli 45.676.  II-kierroksella heidän välinen äänieronsa kasvoi tästä 52.987 ääntä isommaksi ja oli lopulta 98.663 ääntä.

*

Kun otetaan huomioon äänioikeutettujen määrän suuruus, eli yli 4,5 miljoonaa (4.546.041 äänioikeutettua), ja se useinkin sattumanvarainen rajapinta, äänestääkö vai ei, ja toisekseen jos äänestää, niin ketä äänestää, – niin vajaan 100.000 äänen ero hyväksytyissä äänissä on varsin pieni ero.  100K on 4½ miljoonasta vain 1/45 osaa, siis ainoastaan 2,22 %.  Finaalissa ääniosuuksien ero ilmaistaan annetuista ja hyväksytyistä äänistä, ja nyt se oli Stubbille 51,6 % ja Haavistolle 48,4 % eli %-osuuksien ero 3,2 %-yksikköä.

Kun äänestäjä arpoo mielessään, äänestänkö Stubbia vai Haavistoa ja päätyy äänestämään vaikkapa Haavistoa, hänen äänensä on ikään kuin kahden äänen arvoinen. Jos arpa lankeaa sen mukaan äänestänkö esim. Stubbia vai jäänkö kotiin, on sohva-vaihtoehto vain yhden äänen merkityksinen.

Jos ajattelemme, että puolet Stubbia II-kierroksella äänestäneistä voitto-äänien antajista, siis 98.663:sta häntä äänestäneestä olisikin kopissa päättänytkin äänestää Stubbin sijasta Haavistoa, niin olisi käynyt vaikkapa näin:

Puolet 98.663:sta äänestäjästä on 49.331½, joka korottuu 49.332:een. Nämä olisivat siis antaneet äänensä Haavistolle. Lopputulos olisi ollut Stubb 1.525.879 ääntä ja Haavisto 1.525.880 ääntä. Jälkimmäisestä olisi tullut presidentti, ”yhden äänen presidentti”. Tuloksen muuttumiseen olisi minimissään tarvittu 1,6165 %:n ääniosuuksien keikahdus.

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu