Presidentti ja paineensietokyky

Vaalit ovat demokratian juhlaa.

Mutta syvällä sisimmässämme tunnemme vaikka emme sitä aina tunnistakaan, että demokratian lenseää pintaa ei mikään ravistele niin vaikeasti kuin juuri vaalit.

Vaalit ovat kerrassaan rauhallisen elämänmenon pahin häiriötekijä.  Ne ovat sitä jo  normaaliaikoina; mitä ne sitten ovatkaan sodan ja eksistentiaalisen uhan aikana?

Vaaleissa jokainen halukas äänioikeutettu saa tiputtaa lappunsa uurnana.  Vaaleissa jokainen saa luvan olla ääliöoikeutettu. Saamme taantua normaalitasostamme kykyjemme ja taipumustemme alimmalle tasolle.  Näin tuppaa käymäänkin, ellemme pidä varaamme. Varavoimana vaimo on paras kriitikkomme ja rajoittimemme.

Vaaleihin liittyy eittämättömänä osana lupa taantua.  Alamme äkkiä suhtautua ylikriittisesti kaikkeen sellaiseen joka arkiajassa ei meitä hetkauta. Ärtymys nousee tunnerekisterin johtavien tuntojen joukkoon. Saamme luvan kritisoida ja halveksia toisia. Tämä nega suuntautuu niin ehdokkaisiin kuin heidän kannattajiinsa, siis muihin.

Jotkut etenevät tässä karnevaalissa kohden kellosepän työtä ja apteekkivaa´an vartijan tointa. Odotamme, tai suorastaan vaadimme, ehdokkaalta hyviä tehdasasetuksia ja täydellistä ajatuksellis-emotionaalista vastaavuutta.  Siis itseemme ja näkemyksiimme nähden.

Paasikivi ei näillä kriteereillä olisi päässyt edes lakaisemaan presidentinlinnan rappuja, ehdokkaaksi pääsystä nyt puhumattakaan. Kekkonen olisi raakattu jo ennen keksusvaalilautakunnan kokousta. Paavo Väyrysellä olisi tuhti joukko kohtalotovereita.

Presidenttiehdokkaalta vaaditaan kaiken muun lisäksi paineensietokykyä. Sellainen on hyvä ominaisuus. Mutta voiko täydellistä paineensietokykyä olla? Minkälainen on ihminen jolla on rikkumaton paineensietokyky.  Tilanteessa kuin tilanteessa?

*

Tuo oli ikäänkuin johdanto sille, mitä muistan siitä, kun kohtasin ensimmäisen kerran professori Erkki Pulliaisen. Se tapahtui sattumalta, erään tilaisuuden alla, ulkorapuilla. Tervehdin ja hän vastasi, ja alkoi siinä tuulikaapissa kertoa suht tuoreesta presidentti Ahtisaaresta.  Hänellä oli selvästi pientä purkautumisen tarvetta.

Hän kertoi että oli kohdannut sattumalta presidentti Ahtisaaren, jota hän ei tuntenut muuten, kuin mitä jokainen meistä julkisuuden kautta.  He eivät olleet koskaan tavanneet, kätelleet, eivätkä he olleet koskaan vaihtaneet ensimmäistäkään ajatusta. Molemmat tietysti tunnistivat toisensa julkisen toiminna pohjalta, ja olivathan he molemmat tavallaan oululaisia. Pulliainen oli professori ja toiminut kansanedustajana vuodesta 1987.

Ahtisaari, joka maaliskuussa 1994 oli aloittanut presidentin virassa, oli yllättäen tämän sattumoisin tapahtuneen kohtaamisen ja tervehdyksen jälkeen jäänyt siihen ja avautunut , ”miten raskasta tämä on”. Hän kertoi ettei ollut osannut lainkaan arvata etukäteen, miten kuormittavaa oli olla presidentti, ja miten kertakaikkiaan raskaalta tämä tuntuu. Pullianen kertoi minulle hämmentyneensä perin juurin tällaisesta. Ensinnäkin, miten Ahtisaari alkoi hänelle, tuntemattomalle, noin avauuta, ja vielä ”väärän puolueen” kansaneudstajalle. Ja toisekseen, eihän keväisen lakerikenkä-tapauksen jälkeen ollut mitään erityistä ollut, kohtalaisen tasaista hiljaiseloa. Miten kokenut sukukloija ja maailman-Martti oli noin puhkussa, mikä oli saanut hänet tolaltaan?  Mikä siinä presidenttinäolossa oli niin vaikeaa, kysyi Erkki.  Se tosiaan tuntui oudolta, mutta vielä erikoisempaa oli se yksityiskohtainen tuntojen paljastaminen, ja hieman arveluttavakin luottamuksellisuus, joka tuosta ilmeni.

Ymmärsin hyvin Pulliaisen hämmennyksen, tämä avautuminen oli tapahtuntu aivan äsken, eikä Erkki ollut mitenkään ehtinyt ”sulatella” sitä, ja niinpä hän ikäänkuin reaktiivisesti siinä avautui minulle, jos vielä mahdollista oudommalle tyypille, joka sattui kohdalle.

Tämä tapahtui alkusyksystä 1994. Luulin että veisin tämän vähäisen sattumuksen hautaan, mutta ehkä kuitenkin kerron sen tässä. Siitä on 30 vuotta.

*

 

 

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu