Presidentti Putin vastuutti sotatarvikehankintojen toteutuksen varapääministerille ja nolasi tämän televisiossa

Venäjän presidentti nolasi televisiossa apulaispääministerinsä.  Se tapahtui asetamalla hänelle suorassa televisiolähteyksessä MI eli ”mission impossible” – siis mahdoton tehtävä.  Tehtävä, joka osin johtuu Ukrainan sodasta.  Lentokoneiden ym. laitteiden moottorit valmistettiin ja ostettiin Ukrainasta.  Nyt niiden hankinnat jouduttiin loihtimaan Pietarin teollisuuslaitoksille.  Epäonnistuminen hankintaojelman toteutuksessa on varma ja samoin syyllinen: varapääministeri.

Putinilla on ollut tapana nostaa ja painaa.  Nyt hän nosti ”tikun nokkaan” yhden sotatarvikehankintojen kannalta avaiministeristään, apulaispääministeri (yksi lukuisista), kauppa- ja teollisuusministeri Denis Manturovin.

*

Venäjän federation presidentti V. V. Putin on keskiviikkona 11.1.2023 pitänyt ministeristönsä kanssa vuoden ensimmäisen palaverin, sähköisenä (kirjaimellisesti), joka näytettiin suorana lähetyksenä Venäjän televisiossa, mikä toi oman ulottuvuutensa sessiolle.  Jostain, runsaita arvailuja synnyttäneistä, mutta tietymättömiin jääneistä, syistä johtuen vuoden lopulla jäi eräitä perinteisiä presidentillisiä julkitapauksia väliin, joten ehkä televisioinnin tarkoituksen oli kompensoida mahdollisia menetyksiä?

Aivan aluksi presidentti kiitti valikoiduin sanoin pääministeri Mishustinia ja hieman hänen hallitustaankin sen työstä vuonna 2022.

”Mikään, mitä vastustajamme oli meille ennustanut, ei toteutunut. Tämän tekivät tietysti ensisijaisesti Venäjän kansalaiset, heidän keskittymisensä, koko keskittymisemme, valmiutemme kohdata haasteita ja työskennellä vaikeissa olosuhteissa. Suuri kiitos tästä kuuluu myös hallitukselle.”

”Tiedämme (keskustelin tästä juuri tänä aamuna toimeenpanoviraston kollegojemme kanssa), että meillä on lisätuloja budjettiin, eivätkä ne ole [yksinomaan?, vh] öljy- tai kaasutuloja, vaan ne ovat peräisin muilta aloilta kuin perushyödykkeiltä: alustavasti 200 miljardia rbs lisätuloa. Tämä antaa meille mahdollisuuden saavuttaa kaikki kehitystavoitteemme ja ratkaista ajankohtaisia tehtäviä, jotka ovat vakavia ja tärkeitä. Viittaan liittovaltiotason tehtäviin ja myös alueelliseen ulottuvuuteen.”

Siinä suitsutusta kärkeen, ja sitä seurasi eräänlainen ”takaressu” eli varauma:

”Tietysti meidän on ehdottomasti löydettävä mahdollisimman pian ratkaisu suvereenin kehityksen, eli itsenäisen kehityksen turvaamiseksi ulkoisista paineista tai uhista huolimatta.”

Seurasi vähän liirumlaarumia kansallisesta turvallisuudesta, sotilaallisen erityisoperaation resursseista ja tukemisesta ”jokaista operaatioon osallistuvaa yksikköä myöten”.

*

Seurasi ”tämän vuoden kuusi keskeistä prioriteettia” eli vuosisuunnitelman TOP 6.

Ne olivat:

Ensimmäinen kohta on Venäjän ulkomaan taloussuhteiden laajentaminen ja uusien logistiikkakäytävien kehittäminen. Itse asiassa työskentelemme intensiivisesti tämän eteen – meidän on jatkettava samalla tavalla.

Toiseksi meidän on saavutettava huomattavia positiivisia tuloksia teiden, muun infrastruktuurin, asumisen ja kunnallistekniikan parantamisessa, vaikka vuosi 2022 olikin tässä suhteessa onnistunut ja hyvä vuosi. No, mitä muuta voin sanoa? Varapääministeri [Marat] Khusnullin ja minä keskustelimme juuri toissapäivänä rakennusalan tuloksista – hyvästä suorituksesta, yksi historiamme parhaista. Asuntorakentamisen osalta se on luultavasti paras. Olemme ottaneet ensimmäiset askeleet ja meidän on säilytettävä tämä vauhti.

Kolmanneksi meidän on parannettava jyrkästi Venäjän talouden teknisiä valmiuksia, edistettävä uusien laitosten ja työpaikkojen luomista. Kaikki tekevät sitä, ehdottomasti. Ensimmäinen varapääministeri Andrei Belousov työskentelee lupaavimmilla alueilla, ja toivon kovasti, että yhdessä johtaviksi yrityksiksi valittujen yritysten kanssa jatkamme viime vuonna aloitettua työtä.

Neljäs kohta. Maamme taloudellisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on systeeminen kysymys. Tämä on elintärkeää investointien lisäämiseksi korkean teknologian yrityksiin, teollisuuteen, maatalouteen ja moniin muihin sektoreihin. Luotan erittäin paljon keskuspankin ja hallituksen tehokkaaseen työhön täällä, ennen kaikkea talousblokin ja valtiovarainministeriön, kuten vuonna 2022.

Viides. Talouspoliittisia toimenpiteitä on kehitettävä sellaisiksi, että ne johtavat reaalipalkkojen ja tulojen kasvuun ja yhdessä sosiaalisten tukitoimien kanssa ensisijaisesti lapsiperheille varmistavat köyhyyden ja eriarvoisuuden vähenemisen.

Kuudes prioriteetti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä akuuttien demografisten ongelmien ratkaisemiseen – tästä on puhuttu paljon, joten en mene tässä vaiheessa yksityiskohtiin. Ymmärrämme, mitkä ovat tämän alueen tärkeimmät ongelmat ja kuinka ne ratkaistaan. Tarkoitan tietysti osittain näiden ongelmien ratkaisemista tekemällä nykyaikaisesta, korkealaatuisesta terveydenhuollosta tehokkaampaa.”

*

Miten tätä TOP 6 -prioriteettilistaa kommentoisi?

Olennaista varmastikin on se, että sotaa käyvän Venäjän kuuden tärkeimmän tavoitteen piiriin ei kuulu lopettaa SOTA.   Sanaa ”rauha” ei mainittu.

Siispä ei ihme, että sota tulee jatkumaan ainakin vuoden 2023 ajan.

Muilta osin luettelo on tuttuja rakenteellisia ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä hankkeita.  Tavainomaista konsulttikieltä veivataan: ”parantaa jyrkästi valmiuksia, edistää, jne…

*

Seuraavaksi presidentti Putin siirtyi käsittelemään hieman konkreettisempaa aluetta, nimittäin ”uusien alueiden integroimista Äiti Venäjään”:

”Tämän 6-kohdan ohjelmatyön tulee kattaa kaikki maan alueet, myös Venäjän uudet alueet.

Juuri tästä syystä tehtäväksi asetettiin järjestelmällinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa Donetskin ja Luganskin kansantasavallan, Zaporozhyen ja Hersonin alueiden integroimiseksi Venäjän yhteiseen sosioekonomiseen tilaan.

Muistutan, että hallitus on saanut tehtäväkseen laatia uusille alueille erityinen kehittämisohjelma ennen kuluvan vuosineljänneksen loppua. Vuoteen 2030 mennessä niiden pitäisi saavuttaa maan keskiarvo infrastruktuurin, sosiaalipalvelujen ja monien muiden elintasoparametrien osalta. Haluaisin pyytää hallitusta, liittovaltion virastoja ja kollegoita alueilla laatimaan selkeästi ja johdonmukaisesti kaikki tämän ohjelman yksityiskohdat.

Tietenkin on välttämätöntä puuttua kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kysymyksiin nyt. Itse asiassa tämä on mitä teemme. Ymmärrän, että tilanne uusilla alueilla on monimutkainen – vihamielisyydet jatkuvat joillakin alueilla, rauhallista elämää ei ole palautettu eikä turvallisuutta ole taattu monilla näillä alueilla.

Luonnollisesti kaikki nämä tekijät on otettava huomioon, mutta tämä ei ole syy pitää taukoa ja lykätä kiireellisimpien asioiden ratkaisemista. On tarpeen asettaa tarkat tavoitteet nyt ja pyrkiä saavuttamaan ne vähitellen. Juuri tätä ihmiset odottavat – ihmisiä, jotka todella elävät vaikeita aikoja ja haluavat nähdä muutoksia parempaan.

Olennaista on asettaa selkeät ja ymmärrettävät kehitystavoitteet Venäjän uusille alueille, jotta ihmiset tietävät, mitä heidän kaupunkeihinsa rakennetaan, mitä tiloja remontoidaan ja milloin, miten perheiden tulot kasvavat, millaista apua he saavat. valtiolta, miten päiväkodit, koulut, yliopistot, sairaalat ja klinikat toimivat, milloin yritykset avautuvat uudelleen, millaista tukea pienyritykset ja yrittäjät saavat ja miten infrastruktuuri ja liikenne kehittyvät.

Tässä haluan korostaa tarvetta tukea paikallisia yrittäjiä. Tietysti, jos tarvitsemme investointeja suurilta venäläisiltä lähteiltä, suurilta yrityksiltämme – yksityisiltä tai valtion omistamilta – meidän on myös helpotettava sitä. Mutta on olennaista tukea paikallisia yrityksiä aina kun mahdollista.

Zaporozhyen ja Khersonin alueiden, LPR:n ja DPR:n kehittämisen keskeiset suoritusindikaattorit on vahvistettava tälle vuodelle 2023. Viittaan yhtenäisiin ja avoimiin kriteereihin alue- ja kunnallisten, mutta myös liittovaltion viranomaisten arvioinnissa, jotta kollegamme paikallisella tasolla liittyä liittovaltion hallitukseen, ministeriöihin ja virastoihin ja suunnata voimansa ja resurssinsa ensisijaisille aloille, jotka vaativat ensisijaisesti huomiota.

Lisäksi – olemme jo puhuneet tästä, ja haluan vielä kerran korostaa, että uudet alueet on otettava mukaan kansallisten hankkeiden toteuttamiseen, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että rahoitusta on myönnettävä tukemaan kansallisten hankkeiden toimintaa DPR:n, LPR:n, Hersonin ja Zaporozhyen alueilla.”

 

Tätä presidentin suunnitelmaa voisi luonnehtia siten, että nyt presidentti näkee nuo hyökkäyssodalla vallatut alueet ”Venäjän uusina alueina”.  Se poikkeaa hieman aiemmasta kesäkaudella esitetystä muotoilusta, jossa niihin viitattiin Venäjän valtioyhteyteen ”palautettavina alueina”.

Sodan jatkuessa [ties miten pitkään] kyseisten ”uusien alueiden” presidentti-ylipäällikkö Putinin tavoitesuunnitelman ydin on:

”Vuoteen 2030 mennessä niiden pitäisi saavuttaa maan keskiarvo infrastruktuurin, sosiaalipalvelujen ja monien muiden elintasoparametrien osalta.”

Alueen kohtaamat tuhot ja pirsta huomioiden hanketta voisi luonnehtia ”kunnianhimoiseksi” ja vähintään lievästi optimistiseksi?

*

Sitten seurasi televisioidun ”valtioneuvoston” (presidentti + Mishutsinin ministeristö) varsinainen clou eli huipennus.

Siinä ”harjauksen” kohteeksi joutui Venäjän apulaispääministeri (yksi niistä), Denis Manturov, jonka vastuualueena on kauppa- ja teollisuusministerin posti.

Varapääministeri Manturov KTM:n toimien lisäksi vastuussa Venäjän puolustusteollisuudesta ja asevoimien hankinnoista.

Äskettäisen sotakentän ylipäällikön vaihtaminen ”vanhaan tuttuun” kenraali Gerasimoviin, jonka apeanmasentunut naama on tullut yleisölle kuluneen sotavuoden aikana kohtalaisen tutuksi sälytti Gerasimoville, sotavoimien ylimpänä vastuullisena,  ”täydet länget” selkäänsä Ukrainan hyökkäyssodan sektorilla.  Tämä on tuttua Putin-mallin johtamista.  ”Kun olet kusessa, delegoi”.  Niinhän se vanha johtajanohje toisen maailmansodan päiviltä kuuluu.  Ja taitaa tepsiä tänäänkin?

Mutta ei-toivotusti edenneiden sotaponnistusten siviilivastuulliseksi Putin nosti nyt -apulaispääministeri D. Manturovin, sektoriministerin, joka joutui nyt vuorollaan julkisen ”selänpesun” kohteeksi.  Jo etukäteen.  (Osa tehtäväksiannosta vaikutti Kremlin keskustelupöytäkirjan mukaan tapahtuneen ”takakäteen”: näin hämillinen Manturov ainakin sinnikkäästi yritti selittää.  Mutta pomolta tuli tyly ”älä selitä – tee!” -käsky.  Sitä tehostettiin vielä aikataulutetulla mallilla: Ei riitä ”parhaani mukaan” ja ”niin nopeasti kuin mahdollista” -malliin.  Siis tahdonvoimalla.  Mutta kun realiteetit eivät taivu käden käänteessä: miten luoda Pietarin teollisuusalueelle lentokonemoottorituotanto tuossa laajuudessa?

Muutenkin syntyy vaikutelma, että ”hermo on hieman pinnassa”.

*

Koska päämiehen suorittamalla harjauksella on yleistä mielenkiintoa tässä ja nyt, sekä vastaisen varalle, niin jatkan tätä raporttia ”suoraan hevosen suusta” periaatteella ja tällään tähän seuraavat repliikit, jotka puhuvat puolestaan: (paksunnokset VH:n)

Televisioitu konferenssi jatkui seuravin repliikein:

Presidentti Putin:

” Mutta ennen kuin jatkamme, haluaisin pyytää herra Manturovia kertomaan meille, kuinka ohjeet toteutetaan pitkän aikavälin ohjelmien toteuttamiseksi lentokaluston ja vesikuljetuskaluston parantamiseksi. Työskentelimme tämän parissa paljon viime vuonna, ja ymmärrämme kaikki, kuinka tärkeitä nämä asiat ovat, erityisesti lentoliikenteen osalta. Keskustelimme tästä vain kuukausi sitten strategisen kehityksen neuvoston kokouksessa.

Mennäänpä töihin.

Kuten ehdotin, herra Manturov aloittaa. Mennään eteenpäin, kiitos.

Varapääministeri – teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov:

Paljon kiitoksia.

Arvoisa presidentti, hyvät kollegat

Ohjeenne mukaisesti toimitimme hallitukselle lentokoneiden leasing-investointihankkeen passituksen vuoden 2022 lopussa. Päätös sen hyväksymisestä sovittiin täysin. Vuosina 2023–2025 Aeroflot vastaanottaa 63 lentokonetta, joista 34 tuontikorvausprojektin mukaista Superjettiä, 18 MC-21- ja 11 Tu-214-konetta. Kansallisesta hyvinvointirahastosta (NWF) varataan tänä vuonna ohjelman rahoittamiseen 175 miljardia ruplaa.

Lisäksi tänä vuonna hyväksytään erilliset vahvistukset muiden lentoyhtiöiden tilauksista kattavan ilmailualan kehittämisohjelman toteuttamisen varmistamiseksi. Lentokoneteollisuus on valmis täyttämään asettamanne tavoitteen.

Hankkeen strategisen merkityksen vuoksi se päätettiin rahoittaa NWF:stä 1,5 prosentin etuoikeudella ilman liiallisia sijoitetun pääoman tuottovaatimuksia. Elinkeinoministeriö valmistelee asianmukaisia muutoksia sääntelykehykseen ja tämä työ valmistuu pian, minkä jälkeen valtiovarainministeriö luovuttaa varat viipymättä lainanantajan käyttöön joukkovelkakirjalainojen lunastuksen kautta. Kyseessä on Rostecin Aviakapital-Servis-niminen tytäryhtiö, joka solmii sopimukset lentokonevalmistajien kanssa.

Ehdotamme samanlaisen lähestymistavan toteuttamista edullisen vesiliikenteen leasing-ohjelman puitteissa. Toivomme teidän, arvoisa puhemies, kannattavan ehdotusta hyvinvointirahaston lainojen myöntämisestä 1,5 prosentin vuosikorolla ja sijoitetun pääoman tuottovaatimusten keventämisestä.

Olemme jo muodostaneet investointihankkeen, ja STLC (State Transport Leasing Company) on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa sopinut sen parametreista tavanomaisessa liiketoiminnassa. Telakat suunnittelevat rakentavansa 260 siviilialusta vuosina 2023–2027 osana tätä tilausta, joka sisältää laajan valikoiman eri tarkoituksiin soveltuvia laitteita, joiden kantavuus vaihtelee. Rahtialukset, kuten tankkerit, konttialukset, proomut, hinaajat ja kuivalastialukset, mukaan lukien arktisen luokan alukset, muodostavat suurimman osan tilauksista.

Paljon on vielä tehtävää matkustajalaivaston kehittämisessä, mukaan lukien sähköalukset, jotka otetaan käyttöön Moskovassa tänä vuonna. Kaksi ensimmäistä sähköistä jokivenettä, jotka kuuluvat Moskovan 21 tällaisen veneen tilaukseen, ovat koekäytössä.

Keskitymme erikseen kalastusalusten ja ruoppaajien rakentamiseen vesivaltimoiden pullonkaulojen murtamiseen, mikä on erityisen tärkeää logistiikkareittien lisääntyessä.

Kaiken kaikkiaan siviililaivaston parantamisohjelmaa on laadittu 231 miljardilla ruplalla. Kymmenen miljardin ruplan tukien lisäksi tässä ohjelmassa määrätään 136 miljardin ruplan myöntämisestä NWF:ltä. STLC nostaa markkinoilta vielä 85 miljardia. Tämä yhdistetty malli tuottaa operaattoreille taloudellisesti tehokkaan leasingmallin.

Tänään tärkein tehtävä on hyväksyä nopeasti investointihankkeen luvituksen. Olemme valmiita toimittamaan sen hallitukselle ja toivomme, että kollegani ratkaisevat nopeasti menettelylliset kysymykset, joiden ansiosta voimme aloittaa rahoituksen tällä vuosineljänneksellä, kuten olette, arvoisa presidentti, meitä ohjeistaneet.

Kiitos huomiostanne.

Vladimir Putin:

Herra Manturov, oletteko saanut paperin, jonka välitin teille? Se lähetettiin minulle Pietarin kuvernöörin ja ”Meteoreita” valmistavan yrityksen johtajan allekirjoituksin. Kyseessä on varsinkin taloudellisesti vaativa hanke.

Denis Manturov:

Voin vahvistaa sen, arvoisa presidentti.

Pidämme Pietaria yhtenä johtavista toimijoista merimatkustajaliikenteen parantamisessa, joten teemme jatkuvasti yhteistyötä kollegojemme kanssa. He käyttävät aktiivisesti tukitoimia, myös Meteoreille ja sähköaluksille. Samalla tavalla kuin Moskova ostaa niitä nyt, vastaava työ on käynnissä Pietarissa. Ja myös maakaasulla käyviin laivoihin.

Olemme siis aktiivisesti mukana kaikessa.

Vladimir Putin:

Hyvä.

Siellä on yksinkertaisesti kehitettävä rahoitusvälineitä. Mainitsitte ne juuri. Heille on annettava oikea-aikainen tilaus.

Denis Manturov:

Käytämme nykyistä, perinteisesti vuosia käytettyä tukea, joka tarjoaa meille diskonttokoron, sekä NWF:n varoja, jotka alentavat efektiivistä korkoa kuluttajien, myös alueiden, kannalta.

Vladimir Putin: Katsokaas tänne – kuten juuri sanoitte, 700 lentokonetta, mukaan lukien helikopterit, ja 260 siviilivesialusta, kuten laivoja, huoltoaluksia ja niin edelleen, toimitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Näistä 700 lentokoneesta, helikopterit mukaan lukien, on neuvoteltava puolustusministeriön kanssa. Pitäisi olla selvää, kuinka monta niistä sotilasosasto tilaa ja kuinka monta siviilialusta tulisi valmistaa. Jotkut yritykset eivät ole vielä saaneet tilausta edes vuodelle 2023.

Denis Manturov:

Mitä tulee puolustusministeriöön, raportoimme teille Tulassa lentokoneiden varustelutiedot; suunnitellut sisältävät siviilitilauksen tuotantotavoitteet ja niissä on huomioitu viimeistelijöiden ja komponenttitoimittajien tuotantokapasiteetti, mukaan lukien ennen kaikkea moottorit.

Sen edistämiseksi toteutamme investointihankkeita lentokoneiden moottoreiden ongelmien ratkaisemiseksi, ensisijaisesti helikoptereissa – Pietarin Klimovin tehtaalla valmistetut VK-2500-moottorit. Teemme yhteistyötä myös muiden yritysten kanssa, mutta Klimovin viimeistelykapasiteetin lisääminen on välttämätöntä, jotta puolustusministeriön ja myös siviiliasiakkaiden tilaukset voidaan täyttää. Muistamme myös viennin.  [Tässä kohdin presidentinhallinnon keskustelupöytäkirja ilmeisesti ”oikaisee” hieman, eikä tuo julki viittausta ”sotilaallisen erityisoperaation” tuottamaa lentokonemoottorien hankintaharmia: Ukraina ei sattuneesta syystä kykene niitä ”vanhaan malliin” toimittamaan, vh]

Vladimir Putin: [hermostuu… oma toiminta taustalla, ei kestä tätä seikkaa? vh]

Kestää liian kauan! Liian pitkä.

Yritysten on tiedettävä, mitä niiden välittömät suunnitelmat ja tilaukset tulevat olemaan. Heidän täytyy palkata työntekijöitä, pitää yllä tai laajentaa tuotantokapasiteettia, ymmärrätkö sen? Heidän on tiedettävä, kuinka paljon sotilasosasto tilaa ja kuinka monta siviililentokonetta tilataan. Mutta joillain yrityksillä ei ole sopimuksia edes vuodelle 2023.

Denis Manturov:

Itse asiassa puolustusministeriö on vahvistanut tämän vuoden luvut kaikille yrityksille. Lisäksi, kuten olen raportoinut teille, venäläiset helikopterit ovat ottaneet lainoja – puhumme ensisijaisesti helikoptereista – allekirjoittaakseen sopimuksia toisen, kolmannen ja neljän tason toimittajiensa kanssa.  [huomaa uudessa tilanteessa joudutaan tuotantoa ketjuttamaan usean portaan alihankintaketjuille, vh]

Siksi meillä on kaikki suunnitelmat valmiina kuluvalle ja ensi vuodelle.

Vladimir Putin:

Herra Manturov, niin kauan kuin ei ole valmistajan hankintaeritelmiä (passeja), kuten itse mainitsitte, eikä yrityksillä ole niitä, aivan kuten heillä ei ole sopimuksia, ei ole käsitystä siitä, mitä he tekevät tai mitä heidän täytyy tehdä.

Se kestää liian kauan. Pyydän teitä nopeuttamaan tätä prosessia. Yrityksillä ei ole sopimuksia vuodelle 2023, mitä voin sanoa tähän? Kuten sanoitte, valmistajan teknisiä tietoja ei ole. Milloin ne ovat valmiita? Eikä sopimuksia ole vielä tehty.

Denis Manturov:

Tästä on ohje, arvoisa presidentti. Meillä on sopimukset, kuten kerroin, puolustusministeriöltä, siviiliasiakkailta, Valtion liikenneleasingyhtiöltä ja muilta leasingyhtiöiltä – tämä koskee helikoptereita. Ja meillä on kaikki suunnitelmat lentokoneita varten. Niissä otetaan huomioon tekniset kokeet, sertifiointi ja tuontikorvausohjelmat – Superjet ja MC-21. Kaikki on laadittu täysin.

Vladimir Putin: [kiihtyen, vh]

Herra Manturov, te sanotte, että kaikki on valmiina, mutta sopimuksia ei ole. Tämän minä kerron teille. Keskustellaan tästä tapaamisen jälkeen. Ei ole mitään järkeä halkoa hiuksiamme tässä vaiheessa. Tiedän, ettei yritysten kanssa ole tehty sopimuksia, johtajat kertoivat minulle. Mitä te pelleilette? Milloin sopimukset allekirjoitetaan? Tämä on pointtini. Yritysten johtajat sanovat minulle, että sopimuksia ei ole, ja sitten te kerrotte minulle, että kaikki on valmis.

Milloin passit ovat saatavilla? Milloin sopimukset allekirjoitetaan? Näihin kysymyksiin tarvitsen vastauksia.

Denis Manturov:

Mitä tulee lentokonehankintoihin, josta juuri kerroin, ohje annettiin tiukasti asettamanne tehtävän mukaisesti. Muut passit valmistuvat tämän vuosineljänneksen aikana budjetissa käytettävissä olevien varojen mukaan, mukaan lukien etuoikeutettu Kansallisen hyvinvointirahaston ohjelma.

Vladimir Putin:

Haluan, että tämä kaikki tehdään kuukauden sisällä. Mistä neljänneksestä puhutte? Emmekö ymmärrä olosuhteita, joissa olemme? Suorittakaa tämä työ kuukauden kuluessa. Okei?

Denis Manturov:

Yritämme tehdä parhaamme talousblokkikollegoidemme kanssa. Kiitos.

Vladimir Putin:

Ei, älkää yrittäkö tehdä parhaanne; olkaa hyvä ja tehkää se kuukaudessa. Se on tehtävä kuukauden sisällä, ei myöhemmin. samaa mieltä?

Denis Manturov: Kyllä.

Vladimir Putin:

Tiedättekö miksi mainitsin tämän? Panin merkille osan sanamuodoista. Sanoitte: ”Teemme sen pian.” Mitä ”pian” tarkoittaa? Aikataulun tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Enhän minä vedä sitä tyhjästä, enhän? Yritysten johtajat kertovat minulle, ettei sopimuksia ole.

Okei, palaamme asiaan kanssasi myöhemmin. Puhumme joka päivä sellaisenaan, ja puhumme enemmän tänään ja huomenna.

LOPPU  –  KONEC

*ps.

Ville Similä/HS 14.1.2023 kirjoittaa The Guardiania lainaten:

”Venäjän presidentti Vladimir Putin nöyryytti apulaispääministeri Denis Manturovia keskiviikkona pidetyssä puhelinkokouksessa, joka näytettiin suorana lähetyksenä Venäjän televisiossa.”

”Putin pyöritteli silmiään ja vastasi: ”Liian pitkään, [siinä kestää] liian pitkään… Pyydän sinua kiirehtimään tätä työtä”.

”Manturov yritti puolustautua sillä, että lentokoneiden moottorit tilattiin aiemmin Ukrainasta, mutta niiden tuotanto piti käynnistää Pietarissa”.

Loppupiiskaus tapahtui HS:n mukaan: #Putin sanoi raivostuneen oloisena”.

 

Itse jouduin edellä turvautumaan Kremlin käännöslitterointiin, jossa ei sävyjä ja silmiä erottanut muuta kuin mielikuvituksen avulla.

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu