Saksan satamiin 1914 sotavangeiksi jääneiden palautuksia Suomeen 1915

Suomalaisia sotavankeja palasi kotimaahan tammikuussa 1915
*
Mistä on kysymys? Kysymys on Saksassa I maailmansodan alettua satamiin jumiin jääneiden merimiesten ja alusten päällystöön kuuluneiden palauttamisesta Suomeen.  Osa aluksista jäi Saksaan – osa pääsi palamaan miinoitetun Itämeren halki Suomeen.
*
Uusi Suometar kertoi 16.1.1915 (STT);
Eilen aamulla saapui Suomeen Kielistä sotavankeina olleita suomalaisia yhteensä 40 henkeä.

Raumalle saapuivat mm ”Lainettaren” päällikkö, kapteeni E.G. Hornberg, ”Luvian” kapteeni Otto Blomberg, ”Aallottaren” kapteeni F. V. Grålund. He olivat lähteneet Kielistä tämän kuun 7 p:nä tullen Warnemunden, Gjerdserin, Köpenhaminan, Tukholman ja Tornion kautta kotimaahan.

Vankeudesta päässeet olivat joko alle 17 tai yli 45 vuoden ijässä olevia miehiä sekä naisia ja lapsia. Kotimatka sujui kaikin puolin hyvin ja kohtelu oli ainakin Tukholmassa hyvää. Oloonsa Saksassa sanovat vangit tottuneensa vähitellen. He saivat vapaasti liikkua kaupungilla klo 7 ja 9 välillä päivisin. Vangeilla oli varsinkin Kielin satamakapteeni ollut ystävällinen, avustaen heitä neuvoillaan.
Useiden karkausyritysten johdosta merkittiin eli tatueerattiin muutamien merimiesten käsiin ”Kriegsfang 1914”.
Sotavangit olivat aluksi olleet omissa ruuissaan, mutta rahojen loputtua oli heille annettu 65 pfenningiä päivässä ruokarahoja. Paitsi raumalaisia laivapäällikköjä, pääsivät sotavankeudesta myös uuskaupunkilaisen ”Tähti”-laivan päällikkö G. Westergren sekä ahvenanmaalaisen laivan ”Bedan” päällikkö Karlsson ja ”John Stobin” päällikkö Engman. Kielissä on vielä noin 110 vankia.

Saksata palanneiden suomalaisten sotavankien tietojen mukaan ei Saksassa tulla myymään niitä suomalaisia laivoja, jotka ennen sodan syttymistä olivat Saksan satamissa. Ja olivat useat laivapäälliköt saaneet laivojen mittakirjat. Luullaan, ettei muitakaan laivoja tultaisi myymään. – STT.
*
Lisäys:
Uutisessa mainituista aluksista:

Lainetar;
Raumalle, Rauman Merimuseoon, on tiensä löytänyt myös kauniimmassa kunnossa oleva perinteinen naishahmo, joka pitää kukkia kädessään. Sen arvellaan olevan Raumalla 1868 rakennetun Lainetar-parkkilaivan keulakuva. <Lähde: Satakunnan Kansa, 12.2.2017, https://www.satakunnankansa.fi/a/14069010

Kuunariparkki Tähti:
• 1869 Uudessakaupungissa rakennettu kuunariparkki, jonka rakennusmestarina oli H. Kjäldström. – Aluksen viimeinen ja pitkäaikainen päällikkö oli kauppalaivuri G.E. Westergren Uudestakaupungista.
• 1914 saksalaiset ottivat Kielissä Saksassa haltuunsa sotasaaliina ja se myytiin Saksan valtion laskuun.
• Aluksesta on tehty oma julkaisu: U:gin Merihistoriallinen yhdistys 1998: Jarmo Saarinen, Tähden Tarina. Lähde: http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/tahti.htm – kiitos!

*
Jääkäri Juho Merts Laine, päätyi parkki Helmiltä aluksen takavarikoinnin yhteydessä elokuussa 1914 Saksaan. Jääkärivärväys alkoi seuraavana talvena, ja Juho päätyi Lochstedtin leirille;
Juhon merimiesura: 14.4.1910 – kuunari Mathilda, jungmanni. 1.9.1910 – kuunari Luvia, puolimatruusi. 26.6.1911 – kuunari Lainetar, matruusi. 2.9.1911 – kuunari Aino. 28.3.1912 -. Kuunari Norden, matruusi. 26.10.1912 – kuunari Naema, kirvesmies. 27.2.1913 kuunari Wanadis, matruusi. 10.4.1913 kuunari Naema, matruusi. Obs. tällä laivalla kehkeytyi pieni kapina Kotkassa lastauksen aikana ja 27.5.1913 miehistö maksettiin ulos. 5.6.1913 parkki Helmi, matruusi. Parkki Helmi uudestaan 23.4.1914, matruusi. Palkka nousi 10 markalla 70.een markkaan. Helmi saapui Saksan Kielin lahdelle elokuussa 1914. Ensimmäisestä maailmansodasta johtuen alus takavarikoitiin Saksaan. Ehkä tästä alkoi Juhon ja veljensä Isakin jääkäriura? OBS.: 19 raumalaista alusta takavarikoitiin Saksaan ko. aikana, joista suurin osa jäi sille teilleen. (Lähde: Hannu Nordling).
näytä kaikki
Henkilön Juho Merts Laine aikajana
https://www.geni.com/people/Juho-Merts-Laine/6000000081649990964
*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu