Sumuverho-palkinto Poliisille – ansaitusti

Oikeustoimittajat ry on ”palkinnut” Poliisihallituksen vuoden 2019 suurimpana salailijana Sumuverho-palkinnolla.

Poliisihallituksen palkitsemisen perusteena on poliisin viime vuosina lisääntynyt esitutkinta-asiakirjojen salailu.
Oikeustoimittajat ry:n mukaan Poliisihallituksen tänä syksynä poliiseille antama valtakunnallinen salassapito-ohjeistus on omiaan estämään yleisön oikeutta saada varmistettua tietoa yhteiskunnasta.
Samalla ylenpalttinen salaaminen vaikeuttaa yleisön mahdollisuuksia valvoa poliisin omaa toimintaa.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/poliisiylijohtaja-kolehmainen-ei-mennyt-tunteisiin-poliisihallitukselle-myonnetty-vuoden-suurimman-salailijan-palkinto/830691/
*
Poliisihallinnon tuoreessa julkisuuskäsikirjassa ohjeistetaan poliisia salaamaan huomattavan monia tietoja.
”Linjaukset merkitsevät uutta aikakautta 20 vuotta voimassa olleen julkisuuslain tulkinnassa. Poliisihallitus haluaa nyt, että kaikki etäisestikin yksityiselämään liittyvä salataan esitutkinta-aineistosta”, kirjoitti Susanna Reinboth Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa 21.11.2019.
*
”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo hallinto-oikeudenprofessori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.
”Viranomaisen ohjeet eivät tietenkään voi kaventaa julkisuuslaissa säädettyä julkisuutta”. Em artikkeli 21.11.
*
Poliisihallinnon laatimassa julkisuuskäsikirjassa ei ole kysymys tietenkään laista vaan normihiersrkian alimman tason ohjeesta.
Miksi sellaisia sitten annetaan? Nehän ovat suorassa ristiriidassa voimassaolevan, muuttumattoman lain kanssa. Mikä on se voima, joka tuottaa tällaista hämmennystä?

Kesällä ilmeni että poliisilla oli n 11.000 rikosilmoitusta, joita se ei tutki. Lisäksi poliisihallinnon tunnetut ylätason rikostutkinnat lisäävät painetta, ei suinkaan tiedotusikkunoiden säppäämiseen kiinni, vaan nimenomaisesti täydentämään avoimuuden merkitystä kaikessa toiminnassa, lain rajoitukset tietenkin tunnistaen.
On yhteiskunnallisesti merkittävää, mitä rikoksia maassatehdään, ja mitkä rikokset jätetään tutkimatta – ja millä näyttökynnyksellä. Tässä ollaan aivan oikeudenkäytön ytimessä.
*
Rikoksiin liittyy vahva yhteiskunnallinen intressi.
Rikoslaki määrittää yhteiskunnan pelisäännöt juridisessa mielessä, eikä niiden rikkominen ole vain yksityisasia.
Niinpä rikoslain ja sen tulkintojen mahdollinen muutos tulee tapahtua avoimesti, julkisen keskustelun ja putaroinnin tuloksena.
Esimerkiksi valtakunnansyyttäjän viimeaikaiset ulostulot ja tutkintamääräykset ovat tyypillisesti huonoja esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnassa ei tule menetellä. Valtakunnansyyttäjä ilmoitti 2018 virkakautensa alkumetreillä useissa medioissa että hän ”vihaa viharikoksia”. Henkilökohtainen viha ja muut persoonalliset emootiot ja antipatiat eivät ole parhaita mahdollisia eväitä oikeudenkäytön korkeimmilla portailla.
Vastaava esimerkki löytyy politiikan saralta, kun poliisiministeri, sisäministeri Ohisalo ilmoitti puoltavansa eräidenhuumaavien aineiden lievämuotoisen hallussapidon ja käytön ranfaistavuuden poistamista. Välittömästi perään pääministeri ilmoitti eduskunnassa, että hallitus ei käsittele asiaa, koska se ei sisälly hallitusohjelmaan. Siten sisäministerin poliittisia ulottuvuuksia omaava lausunto jäi ilmaan, – mutta veti ”maton alta” huumeidenvastaiselta työltä, kuten useat poliisiviranomaiset asian ilmaisivat.
Nämä viimemainitut huomiot mainittuina vain siksi, että poliisin kontolle ei kaatuisi ihan kaikki ”synnit” omalaatuisten ja ilmeisen kevyin perustein tehdyistä oikeuspoiiittisista ”avauksista”.
*
Rikos ja oikeus on yhteiskunnassa asia, joka menee kansalaisen ”iholle ja ihon alle”.
Siksi olennaista on läpinäkyvyys, harkinta ja avoimuus. Tämä pitää piirissään tarkan harkinnan yksityisen ja yleisen tasapainoissta suhteesta oikeushyvän toteutumisesta yhteiskunnassa.

Nyt voinemme ilmaista tyytyväisyytemme Oikeustoimittajien Sumuverho-palkinnon saajan valinnassa.
Se ”nuoli” löysi maalinsa!

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu