Suomen BKT asukasta kohti – lohduton kehitys jatkuu

Suomen BKT asukasta kohti – lohduton kehitys jatkuu

Miksi Suomalaisen työn tuottavuus laahaa, vaikka työvoima supistuu ja on entistä koulutetumpaa?

Onko Nobel-Holmströmin maksiimi totta: Suomi on alisuorittava ylikoulutettu kansakunta? Vai onko sittenkin niin, että Suomi on Euroopan ”Fat Cat”, hyvinvoinnissaan pahoin voiva selviytymiskyvytön ja kädetön murmeli?

[Wikipedia: Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen.”]

*

BKT PER CAPITA

Bruttokansantuote asukasta kohti 1975-2019:

BKT markkinahintaan.  Volyymi-indeksi, 2010 = 100;

findikaattori.fi/fi/table/2

https://findikaattori.ri/fi/table/2

Kansantalouden tilinpito
Yksikkö: volyymi-indeksi 2010=100 (2018 ja 2019 ennakkotieto)
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

*

BKT PER CAPITA, muutos 2000-luvulla. Volyymi-indeksi, 2010 = 100;

1999: 84

2000: 89

2001: 91

2002: 92

2003: 94

2004: 97

2005: 99

2006: 103

2007: 108

2008: 108

2009: 99

2010: 102

2011: 104

2012: 102

2013: 101

2014: 100

2015: 100

2016: 103

2017: 106

2018: 107

2019: 108

Lähde: emt

*

Tilastokeskus ilmoitti 6.7.2008:

Julkaistu: 6.7.2009

”Työllisten määrä oli vuonna 2008 ennätyksellisen suuri

Työllisyyden paraneminen jatkui vuoden 2008 aikana hidastuen kuitenkin vuoden loppua kohti. Työllisiä oli vuonna 2008 keskimäärin 2 531 000 henkeä, mikä oli 39 000 henkeä eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten lukumäärä oli suurin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen historiassa.”

Tilastokeskus ei tuolloin ilmoittanut työllisten määrän virhemarginaalia. Se lienee ollut silloin ainakin yhtä suuri kuin alla esitettävässä tilastotiedotteessa (20.12.2020)?  Työllisten määrä 2008 on suorastaan hämmentävässä määrin sama kuin Työlliset 2018.

Täällä: Tilastokeskus – Työllisten määrä oli vuonna 2008 ennätyksellisen suuri (stat.fi)

*

BKT:N MUUTOS SUOMESSA vs RUOTSI ja NORJA,

suomi bkt asukasta kohti – Google-haku

Katso tästä:

Maailman kehitysindikaattorit – Google Public Data Explorer

*

BKT PER ASUKAS (2019)

Lähde: World Bank; https://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas

Norja: 75.420 USD

Tanska: 60.470

Ruotsi: 51.615

Suomi: 48.783

Harvemmin Suomessa kysytään: Miksi talouden tuotantokyky on näin päässyt revähtämään Pohjolan maiden kesken?

Selvää on, että Norjassa ja Tanskassa on tehty jotain OIKEIN.

Yhtä selvää on, että Ruotsissa – ja etenkin Suomessa – jotakin EI ole tehty OIKEIN.

*

MUTTA

BKT per Capita kertoo vain osan kansantalouden tilasta.  Mielenkiintoinen näkökulma on tilasto BKT per TYÖLLINEN CAPITA:

En löytänyt verkosta kohtuullisella etsimisellä tällaista tilastosarjaa, esim. ajanjaksolta 1990-2020  (kai sellainen jossain on, missä?).

TILASTOKESKUS, 20.12.2020: https://www.stat.fi/til/tyti_2020_11_2020_12_22_til_001_fi.html

Työllisiä oli vuoden 2020 marraskuussa

2.540.000 (virhemarginaali plus/miinus 36.000 [Sic!, vh]) mikä oli 4.000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

[Mielenkiintoista, että työllisten vuosialenema voidaan ilmoittaa 4.000 työllisen henkilön tarkkuudella, mutta työllisten kokonaisluku voi heitellä virhemarginaalin sisällä peräti haarukassa 2.504.000 – 2.576.000. Siis jollain todennäköisyydellä 72K henkilön välillä.

Tilasto, joka kertoo kansakunnan BKT-kehityksen/Työllinen CAPITA (vuositilasto, trendi) ilmaisee johonkin mittaan työn tuottavuuden muutokset.  Missähän olisi tästä vielä jalostuneempi tilasto, joka kertoisi TYÖLLISEN TYÖVOIMAN tuottavuutta ilmaisevan desiilittäisen BKT-per työlliset desiilit -muutokset?

Ehkäpä sellainen tilasto esittäisi meille tuottavuuden vahvuudet ja kehityspisteet? Siis auttaisi huomioimaan – kaiken muun ohella – mihin kannattaa panostaa ja mihin niitä täytyy tehdä?

Tämä tietysti kaiken muun huomionarvoisen tilastoinnin ja tarkkailun ohella. Tämä todettuna väistämättömien väärinkäsitysten vuoksi.

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu