Suomen BKT per capita -surkealla tasolla, etenkin kun huomioidaan tuotantopanosten arvo
NYT kun VM ja ministeri Vanhanenkin heräsivät huomaamaan Suomen talouden heikon rakenteen ja heiveröiset kehitysnäkymät, on aika julkaista uudelleen osa 14.1.2021 päivittämästäni blogista. Se käsitteli Suomen BKT per Capita -kehitystä menneinä viime vuosina.
Bruttokansantulon heikko taso ja vielä heikompi kehityskäyrä ovat huolestuttavia. Miten ”maailman koulutetuin” ja maailman ”onnellisin” kansakunta voi olla näin saamaton ja heikko tuottavuudeltaan? Siinäpä kysymys. Se on paljon isompi ja kauaskantoisempi kysymys kuin kovin topattu kysymys Covid-19:sta. Uskokaa pois.
*
Siispä blogini alku 14.1.2021. Loppu löytyy googlaamalla silloisella otsikolla.:
”Suomen BKT asukasta kohti – lohduton kehitys jatkuu
Miksi Suomalaisen työn tuottavuus laahaa, vaikka työvoima supistuu ja on entistä koulutetumpaa?
Onko Nobel-Holmströmin maksiimi totta: Suomi on alisuorittava ylikoulutettu kansakunta? Vai onko sittenkin niin, että Suomi on Euroopan ”Fat Cat”, hyvinvoinnissaan pahoin voiva selviytymiskyvytön ja kädetön murmeli?
[Wikipedia: Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen.”]
*
BKT PER CAPITA
Bruttokansantuote asukasta kohti 1975-2019:
BKT markkinahintaan. Volyymi-indeksi, 2010 = 100;
https://findikaattori.ri/fi/table/2
Kansantalouden tilinpito
Yksikkö: volyymi-indeksi 2010=100 (2018 ja 2019 ennakkotieto)
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*
BKT PER CAPITA, muutos 2000-luvulla. Volyymi-indeksi, 2010 = 100;
1999: 84
2000: 89
2001: 91
2002: 92
2003: 94
2004: 97
2005: 99
2006: 103
2007: 108
2008: 108
2009: 99
2010: 102
2011: 104
2012: 102
2013: 101
2014: 100
2015: 100
2016: 103
2017: 106
2018: 107
2019: 108
Lähde: emt
*
Tilastokeskus ilmoitti 6.7.2008:
Julkaistu: 6.7.2009
”Työllisten määrä oli vuonna 2008 ennätyksellisen suuri
Työllisyyden paraneminen jatkui vuoden 2008 aikana hidastuen kuitenkin vuoden loppua kohti. Työllisiä oli vuonna 2008 keskimäärin 2 531 000 henkeä, mikä oli 39 000 henkeä eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten lukumäärä oli suurin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen historiassa.”
Tilastokeskus ei tuolloin ilmoittanut työllisten määrän virhemarginaalia. Se lienee ollut silloin ainakin yhtä suuri kuin alla esitettävässä tilastotiedotteessa (20.12.2020)? Työllisten määrä 2008 on suorastaan hämmentävässä määrin sama kuin Työlliset 2018.
Täällä: Tilastokeskus – Työllisten määrä oli vuonna 2008 ennätyksellisen suuri (stat.fi)
*
BKT:N MUUTOS SUOMESSA vs RUOTSI ja NORJA,
suomi bkt asukasta kohti – Google-haku
Katso tästä:
Maailman kehitysindikaattorit – Google Public Data Explorer
*
BKT PER ASUKAS (2019)
Lähde: World Bank; https://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas
Norja: 75.420 USD
Tanska: 60.470
Ruotsi: 51.615
Suomi: 48.783
Harvemmin Suomessa kysytään: Miksi talouden tuotantokyky on näin päässyt revähtämään Pohjolan maiden kesken?
Selvää on, että Norjassa ja Tanskassa on tehty jotain OIKEIN.
Yhtä selvää on, että Ruotsissa – ja etenkin Suomessa – jotakin EI ole tehty OIKEIN.”
The End
*
Matti Pohjolan olennaiseen keskittyvä artikkeli KAK:n sivuilla vuodelta 2017 kannattaa lukea.
Kukahan päivittäisi sen 2020-luvulle, tuorein luvuin? Kokonaiskuva ei silti muutu, kuin korkeintaan heikompaan suuntaan?
Tässä artikkelin johdanto:
”Kansantaloudellinen aikakauskirja – 113. vsk. – 3/2017
Matti Pohjola (matti.pohjola@aalto.fi), PhD, on taloustieteen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän kiittää
Juha Kilposta, Erkki Liikasta, Jukka Pekkarista, Osmo Soininvaaraa, Antti Suvantoa, Eero Tuomaista ja Vesa Vihriälää kommenteista ja keskusteluista.
Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860–2015
Matti Pohjola
”Vuosina 1861–2015 sekä elintaso (bkt/asukas) että työn tuottavuus (bkt/työtunnit) kasvoivat keskimäärin 2,1
prosentin vuosivauhtia.
Siitä 1,4 prosenttiyksikköä syntyi uusista ideoista eli kokonaistuottavuuden kontribuutiona,
0,6 henkisen pääoman ja
0,1 prosenttiyksikköä kiinteän pääoman vaikutuksesta.
Elintasoerot Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin supistuivat. Kokonaistuottavuuden kasvun kiihtymisen seurauksena talouskasvu oli
1900-luvun jälkipuoliskolla keskimääräistä nopeampaa.
Vuoden 2008 jälkeen kokonaistuottavuuden kontribuutio on kuitenkin ollut negatiivinen, mikä on pysäyttänyt talouskasvun.
Kokonaistuottavuus on pudonnut vuoden 2000 tasolleen. [seurantalukusarjat vuoteen 2015 saakka; artikkeli kirjoitettu 2017, vh]
Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa, eikä vastaavaa romahdusta ole koettu verrokkimaissamme.
Elintasoerot Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin kasvavat. Elintason ja hyvinvoinnin tulevan kasvun turvaamiseksi olisi kokonaistuottavuus käännettävä kasvuun investoimalla uusien ideoiden lähteisiin:
koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen.
Näin voitaisiin hyödyntää maailmantalouden nykyiset muutosvoimat samalla tavoin kuin aikanaan tehtiin Suomen itsenäistyessä 100 vuotta sitten.”
Linkki:
https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAK_3_2017_176x245_WEB-8-34.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Mitä reaktioita tuo Matti Pohjolan kieltämättä hätkähdyttävä tutkimusartikkeli (2017) aiheutti? Mitä reaktioita – siis ratkaisuja, valintoja ja päätöksiä – sen johdosta tapahtui?
Tuntuu, kuin koko artikkeli ja sen sanoma olisi ”valunut kuin vesi hanhen selästä” eli siis sutjakkaan ja vaikutuksia synnyttämättä!
Voi, voi…
Ilmoita asiaton viesti
Matti Pohjolan analyysi 2017 pitää kutinsa tänään, huomenna ja tulevaisuudessakin:
”Lukujen valossa vaikuttaa aivan siltä kuin olisimme yllättäen hukanneet pitkään toimineen talouskasvun reseptin.
Hyvinvoinnin kehityksen voi odottaa myös hiipuvan, sillä hyvinvointiyhteiskunta on rahoitusongelmissa, kun julkiset menot kasvavat tuloja nopeammin.
Ellei talouskasvu kiihdy, hyvinvointipalvelujen karsiminen jää ainoaksi keinoksi pysäyttää julkisen velan kasvu.”
*
Eilen esitettyjen VM:n lukujen – ja jokaisen taloustilannettamme seuranneen kokema ”perstuntuma” kansantaloutemme ongelmatiikkaa selkeästi kertoo: Tulevaisuus on vielä ”harmaampi” kuin mitä tämän päivän koettu ja numeraalisesti ilmaistu todellisuus synnyttää. Kertautuvien karikkojen ja matalikkojen lisäksi meitä kohtaa väistämättä toistuvat talouden omat kriisit ja sitten muut maailman kriisit, joilla on negatiivinen vaikutus tulevaisuuden statukseemme.
Nyt siis elämme oikeasti hyvää aikaa. Vielä sitä riittää. Pahat ajat ovat edessä ja niiden kanssa joudumme painimaan vaikka emme yhtään tykkäisi pani-nimisestä inhimillisestä toiminnasta!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän se tiedetään mistä Suomen talousongelmat johtuvat:
1) Meillä on 500 000 työtöntä ja hylätty nuorten kurjalisto-sukupolvi. Näitten työllistäminen ratkaisi Suomen talousongelmat kuin taikaiskusta.
2) Suomessa on maailman jäykimmät työmarkkinat, jotka rajoittavat työllistämistä, investointeja ja talouskasvua.
Varsinkaan eniten uusia työpaikkoja luova pk-sektori ei näissä oloissa halua ottaa riskiä, kasvaa ja työllistää.
Taloutemme on ollut stagnaatiossa parikymmentä vuotta.
3) Suomessa on järkyttävä, maailman 5. korkein (41%) kokonaisveriaste
4) Suomessa on merkittävä poliittinen maariski, sillä populisti-poliitikkomme eivät kykene tekemään välttämätöntä kaikkien talousreformien äitiä.
Kyseessä on traaginen maanpetturuus, taloussodan rintamakarkuruus, jota mediamme vielä komppaa…
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta jos ajattelee että ihminen elää eläimiä, luontoa ja maata varten, niin vähentynyt tuotanto joka ehkä perustuu vähentyneeseen kulutukseen on hyvä asia. Oma tavoitteeni on tulla toimeen 12000 eur netto vuosi ja tehdä hyvää sama arvo tai vähän enemmän.
Ilmoita asiaton viesti