Suomen BKT per capita -surkealla tasolla, etenkin kun huomioidaan tuotantopanosten arvo

NYT kun VM ja ministeri Vanhanenkin heräsivät huomaamaan Suomen talouden heikon rakenteen ja heiveröiset kehitysnäkymät, on aika julkaista uudelleen osa 14.1.2021 päivittämästäni blogista.  Se käsitteli Suomen BKT per Capita -kehitystä menneinä viime vuosina.

Bruttokansantulon heikko taso ja vielä heikompi kehityskäyrä ovat huolestuttavia. Miten ”maailman koulutetuin” ja maailman ”onnellisin” kansakunta voi olla näin saamaton ja heikko tuottavuudeltaan?  Siinäpä kysymys.  Se on paljon isompi ja kauaskantoisempi kysymys kuin kovin topattu kysymys Covid-19:sta. Uskokaa pois.

*

Siispä blogini alku 14.1.2021. Loppu löytyy googlaamalla silloisella otsikolla.:

”Suomen BKT asukasta kohti – lohduton kehitys jatkuu

Miksi Suomalaisen työn tuottavuus laahaa, vaikka työvoima supistuu ja on entistä koulutetumpaa?

Onko Nobel-Holmströmin maksiimi totta: Suomi on alisuorittava ylikoulutettu kansakunta? Vai onko sittenkin niin, että Suomi on Euroopan ”Fat Cat”, hyvinvoinnissaan pahoin voiva selviytymiskyvytön ja kädetön murmeli?

[Wikipedia: Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen.”]

*

BKT PER CAPITA

Bruttokansantuote asukasta kohti 1975-2019:

BKT markkinahintaan.  Volyymi-indeksi, 2010 = 100;

findikaattori.fi/fi/table/2

https://findikaattori.ri/fi/table/2

Kansantalouden tilinpito
Yksikkö: volyymi-indeksi 2010=100 (2018 ja 2019 ennakkotieto)
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

*

BKT PER CAPITA, muutos 2000-luvulla. Volyymi-indeksi, 2010 = 100;

1999: 84

2000: 89

2001: 91

2002: 92

2003: 94

2004: 97

2005: 99

2006: 103

2007: 108

2008: 108

2009: 99

2010: 102

2011: 104

2012: 102

2013: 101

2014: 100

2015: 100

2016: 103

2017: 106

2018: 107

2019: 108

Lähde: emt

*

Tilastokeskus ilmoitti 6.7.2008:

Julkaistu: 6.7.2009

”Työllisten määrä oli vuonna 2008 ennätyksellisen suuri

Työllisyyden paraneminen jatkui vuoden 2008 aikana hidastuen kuitenkin vuoden loppua kohti. Työllisiä oli vuonna 2008 keskimäärin 2 531 000 henkeä, mikä oli 39 000 henkeä eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten lukumäärä oli suurin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen historiassa.”

Tilastokeskus ei tuolloin ilmoittanut työllisten määrän virhemarginaalia. Se lienee ollut silloin ainakin yhtä suuri kuin alla esitettävässä tilastotiedotteessa (20.12.2020)?  Työllisten määrä 2008 on suorastaan hämmentävässä määrin sama kuin Työlliset 2018.

Täällä: Tilastokeskus – Työllisten määrä oli vuonna 2008 ennätyksellisen suuri (stat.fi)

*

BKT:N MUUTOS SUOMESSA vs RUOTSI ja NORJA,

suomi bkt asukasta kohti – Google-haku

Katso tästä:

Maailman kehitysindikaattorit – Google Public Data Explorer

*

BKT PER ASUKAS (2019)

Lähde: World Bank; https://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas

Norja: 75.420 USD

Tanska: 60.470

Ruotsi: 51.615

Suomi: 48.783

Harvemmin Suomessa kysytään: Miksi talouden tuotantokyky on näin päässyt revähtämään Pohjolan maiden kesken?

Selvää on, että Norjassa ja Tanskassa on tehty jotain OIKEIN.

Yhtä selvää on, että Ruotsissa – ja etenkin Suomessa – jotakin EI ole tehty OIKEIN.”

The End

*

 

 

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu