Suomen Pankki rallattelee – huolettoman pojan tie

Motto:”Keskuspankit ovat finanssikriisin uhkan riskialttiuden keskuksia.” (cit. vh)

Suomen Pankki julkaisee kotisivuillaan ajankohtaisia artikkeleita taloudesta. Otsikolla ”Rahapolitiikan toteutus muutosten keskellä” SP kirjoittaa 25.8.2020 julkaistussa Euro&Talous 4/2020 -pääkirjoituksessaan tekstiä, joka kannattaa lukea kaikella sen ansaitsemalla hartaudella.

[Hakasulkeissa tämän blogin kirjoittajan joitain hajamietteitä tekstin johdosta, vh]
*
Otetaanpa tähän joitain katkelmia alle linkatusta SP-tekstistä:
https://www.eurojatalous.fi/fi/2020/4/rahapolitiikan-toteutus-muutosten-keskella/

”Euroalueen kansalliset keskuspankit, kuten Suomen Pankki, vastaavat rahapolitiikan toimeenpanosta. Me siis myönnämme keskuspankkiluotot Suomessa toimiville pankeille. Me ostamme Suomen valtionvelkaa, suomalaisten pankkien katettuja joukkolainoja ja yrityslainoja osana eurojärjestelmän rahapoliittisia osto-ohjelmia.

Kriisitilanteissa yhteistyön hyödyt korostuvat: osana eurojärjestelmää suomalaiset pankit ja rahoitusmarkkinat saavat käyttöönsä samat rahoituskanavat yhtenäisillä ehdoilla kuin muut euroalueen toimijat.”

[Samalla samojen ehtojen alaisina toimivat keskuspankit ovat samojen riskien alaisia, yhden pettäessä, pettää monet, ja pian kaikki.
Miten Suomen Pankin virallinen – sitä kai tämä on? – linja voi olla näin kritiikitön ja kaikkia nähtävissä olevia tosiasioita vähättelevä? Missä on SP:n analyysi, vakava puntarointi ja – riskianalyysi?

Missä itsereflektointi, ennakointi, synteesi ja johtopäätökset? Eikö Suomen keskuspankin tehtävä ole kiihkeän viileästi analysoida kysymystä: Missä me menemme, mitä tapahtuu seuraavaksi? Mihin tämä johtaa?

Perustava kysymys: Onko paradigmamme oikea ja kestävä? Tällaiseen viittaava puuttuu, ja sen myötä kaikki. vh]
*
”Tällä hetkellä olemme Suomen Pankista myöntäneet pankeille rahoitusta yli 20 mrd. euron edestä. Myöntämiemme luottojen korko on negatiivinen. Jos ja kun vastapuolemme ylläpitävät luototustaan reaalitaloudelle, hyvitämme ensimmäisen vuoden aikana pankkeja 1 prosentilla lainamäärästä. Toisin sanoen 20 mrd. velat supistuvat vuodessa 19,8 mrd. euroon, vaikkei niitä lyhennetä laisinkaan. Tällaisen erittäin poikkeuksellisen edullisen keskuspankkirahoituksen myötä tuemme suomalaisten pankkien mahdollisuutta rahoittaa suomalaista yritystoimintaa ja kotitalouksia.
Siten tuemme talouskasvua Suomessa ja edistämme suomalaista työllisyyttä. Tätä tarvitaan euroalueen hintavakauden turvaamiseksi.”

[”erittäin poikkeuksellisen edullinen keskuspankkirahoituksen” edullisuus säilyttää edullisuutensa niin kauan kuin sillä on finanssimarkkinoiden elinehto, luottamus. Kun se särkyy, romahtaa paitsi ”erittäin poikkeuksellisen edullinen” keskuspankkirahoitus, kuin kaikki muukin mikä elimellisesti kytkeytyy siihen.
Koko järjestelmän [Sistema] vakaus on vielä olennaisempi, kuin hintavakaus. Jos Systeemi ei pidä, hintavakaudella ei ole tekoa. vh]
*
Kun myönnämme luottoja pankeille, vaadimme niille aina täydet vakuudet.
Kun luottomäärät kasvavat, vakuuksien riittävyys voi muodostua ongelmaksi.
Jotta tämä ei estäisi halutun rahapoliittisen vaikutuksen muodostumista, vakuuksien kelpoisuusehtoja on väljennetty kriisin aikana euroalueella.
Viimeisimpänä toimena olemme Suomen Pankissa päättäneet alkaa soveltaa syyskuun alusta lukien kansallista lisälainasaamiskehikkoa.
Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa hyväksymme rahapoliittisten luottojen vakuuksiksi poikkeuksellisesti sellaisiakin pankkilainoja, jotka eivät täytä kaikkia normaaleja vakuuksille asetettuja ehtoja.
Tähän ryhmään kuuluu mm. koronapandemian vuoksi Finnveran takauksen saaneita lainoja.”

[On siis Täydet Vakuudet Aina > Sitten on vakuuksien riittämättömyys > Sitten Väljennetyt Vakuudet > Sitten Kansallinen lisälainansaantikehikko > Sitten Ei Kaikkia Normaaleja Vakuuksia täyttämättömät ehdot…
Lopulta Vakuudet ja loivennetut vakuudet sotkeutuvat yhdeksi ja samaksi vakuudettomaksi massaksi! Tämä on suo. Tämä on syvä suo. Tämä on musta suo. vh]
*
”Heinäkuun lopussa Suomen Pankin taseessa oli rahapoliittisista syistä hankittuja arvopapereita lähes 57 mrd. euron edestä.
Pääosa näistä arvopapereista oli Suomen valtion velkakirjoja. Tällä hetkellä eurojärjestelmä on hankkinut rahapolitiikan puitteissa Suomen valtion ja suomalaisten valtiosidonnaisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoja noin 40 mrd. eurolla, mikä vastaa liki kolmannesta Suomen valtionvelasta.
Kun ostamme velkakirjoja, niiden korot rahoitusmarkkinoilla laskevat. Näin Suomen valtio, suomalaiset pankit, yritykset ja kotitaloudet saavat tarvitsemaansa rahoitusta entistä edullisimmin ehdoin.”

[Siis rahapoliittisista syistä hankittuja papereita, pääosin Suomen valtion velkakirjoja… korkojen nollautuessa ”kaikki” saavat ”rahoitusta entistä edullisemmin ehdoin”. Tässä ovat asialla pankkimaailman Sulo Vilenit. Ottakaa ja käyttäkää, kunhan saatte edullisin ehdoin. Piti ottaa, kun edullisesti sai, sano Sulo Vileeni ja otti taas. – Mikä ihana olotila! Kunpa tämä jatkuisi ikuisesti, maailman tappiin asti, ja tapista to eternity, vh]
*
Pyytäisin molempia lukijoitani suorittamaan persoonakohtaisen itse-testin:
Lue edellä Suomen Pankin pääkirjoituksesta 25.8.2020 ”Rahapolitiikan toteutus muutosten keskellä” palastellut katkelmat.
Lue hitaasti ja ajatuksen kanssa.
Huolellisen lukutuokion jälkeen tunnustele itseäsi:
JOS SINUSTA

A.) Tuntuu oikein HYVÄLTÄ, mene ja vedä viltti korville ja jatka hurskaan lepoasi.

B.) Tuntuu oikein PAHALTA, mene ja tee jotain hyödyllistä isänmaasi eteen, sillä isänmaa ja sen kansa ovat vaarassa; huolesi on perusteltu ja toivottavasti TUNTEMASI huoli antaa sinulle voimaa ja sisua toimia Sinulle sopivilla tavoilla Isänmaan hyväksi.
*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu