Suomen sotaan lähtö 2021

Suomen sotaan lähtö 2021

Yhtä en lakkaa ihmettelemästä, vaikka jotain tiedänkin ilmiön psykofysiikasta:

Nimittäin sotaan lähtemisen euforiaa.

Kaikkiin sotiin lähdetään aina merkillisen kollektiivisen humalan alaisena.

Jokaisen sodan uskotaan olevan nopea, voittoisa, kunniallinen ja ylentävän tekijöitään.  Niin aina. Ei mitään uutta Auringon alla (Saarnaaja).

*

Niin nytkin.  2021.

Humanistit ja kaiken maailman filantroopit tai sellaisiksi itsensä julistaneet hyvät ihmiset ovat ensimmäisinä leyhytelleet palmunlehviään, ripotelleet ruusuja ja muuta suloista sotilaiden polulle ja nostaneet rintaansa miten oikein, kauniisti ja hyvin tässä nyt tehdäänkään. Ja he ovat tottamaar sen puolella. Hyvän puolella pahaa vastaan. Tähän tietysti liittyy jyrkkä ehdoton kollektiivinen tuomio kaikkia toisella tapaa, esimerkiksi kansainvälisen lain, yleisen valtio-opin ja terveen järjen mukaan ajattelevia kohtaan.

Kyseessä ei ole osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan, vaan Suomen omaan intressiin perustuvan tehtävän ja siihen väistämättä kytkeytyvien lisukkeiden toteuttamisesta ja niistä selviytymisestä ja irtautumisesta.

Tästä Eduskunta päätti poikkeuksellisesti yksimielisesti 200 – 0. Olisin toivonut jonkun edes vaativan riskikartoitusta ”tiekarttaa”, joka olisi aristoteelisen kaavan mukaisesti käsittänyt kolmion: alku, keskikohta ja loppu. Siis mitä on tarkoitus tarkkaan ottaen tehdä perusteluineen, sekä mitä joudutaan, voidaan, saadaan tehdä ja mitä ei, sekä interventioiden vaativimmat osuudet: miten selvitään, miten irtaudutaan ja miten clousataan juttu niin sanotusti.

*

Esimerkiksi sellainen kysymys, kuin:

Ketkä ovat tämänkertaisen Afganistan-casen osapuolet? Onko tätä kysytty.

Ei.

Onko edes yritetty vastata. Ei. Pahempi sitten.

Minä vähän auttaa täältä kyntöpellon takaa. Osapuolia on monta. Todella monta.

Esimerkiksi ilmeisesti ns. Taleban-hallinto. Mikä se sitten onkaan. Kuka sen on valinnut, millä oikeudella, millä valtiollisella mandaatilla se puhuu, maahan on sekaisin kuin jokisen vaatekaappi. Mikä yleensä on kohdemaan legitiimi, kansainvälisen oikeuden mukainen hallinto? Maata pitkään piinanneet suurvallat ovat tuhonneet ja teloneet maata ja kanssa: nyt viimeksi selvästi maailman päättäjäksi ja Amerikan käskynhaltijaksi tähtäävä mr. Biden täydensi tuhon vetämällä loputkin joukkonsa pois täysin valmistautumatta. Puhun asiallisesta valmiudesta jättää maa kunniallisesti, vähintään yhtä huonoon  kuntoon kuin missä se oli 2001 suurintervention alkaessa mr. Bush jr:n komennolla. Se jättää sen paljon huonompaan kuntoon.

*

Osapuolia hallitsemattomassa ja kauan sitten romahtaneessa valtiossa, jossa ei kai tunnettuna aikana ole todellista modernia valtiota ollutkaan, vaan omanlaisensa heimo ja klaanivalta keskusnyrkin alla, mikä se kulloinkinn onkaan ollut. Al Quaida. Isis. Jokin tähän erillistilanteeseen syntyvä tai oikeammin kai ilmaisten mutatoituva Afgan-terrorivariantti, muoto, muunnos.  Kärkkyjiä, ponnekaasua ja aihetta kyllä on. Väistämätön tapahtuu.

Sitten ulkoiset vallat, kärjessä  Marco Polo -versiotaan rakentava, One Road – One Belt -Kiina. Ja sen kainalon takana kärkkyvä Venäjä, Syyrian varahallitsija.

Kun kuuluisa viestikapula nyt Brittiläisen ym. vallan, Neuvostovallan, Yhdysvallan jälkeen siirtyy suurelle ja kasvavalle Kiinalle, jolla on sekä erityisintressinsä alueella, että luonnolliset suurvalta-intressinsä siellä, jää nähtäväksi, miten uusi hidalgo suhtautuu tähän mullistusvaiheeseen, ja kunkin maan siinä osoittamaan kanaslaiskuntoon. Suomi on nyt leirinsä valinnut. Noin vain.

Ymmärretäänkö meillä yleisesti Suomessa, että lähtemällä nyt Afganistaniin meillä on vastassa Kiina?

Meidän ei tule ajatella, että Kiina yrittää ujuttautua Afganistaniin. Se on jo siellä. Ja siellä on myös Afganistanin strateginen asema kaikkine merkityksineen.  Siellä on jo Afganistanin huomattavat luonnonvarat, odottamassa kiina-pojan käynnistävän hyödyntämiseen tähtäävät työt. Siitä kulkee Kiinan suuri investointihanke, maanosat toisiinsa liittävä Silkkitie-hanke. Se on presidentti Xi:n näkyvin yhtenäinen kansainvälinen hanke, ja se toteutetaan. Järkähtämättä.

Ehkä jonkinkaltainen maltti olisi tässäkin ollut valttia. Mutta ennen kaikkea ennakointi. Pieni strateginen palaveri, mitä me teemme kun Amerikka väistyy? Ei kai kukaan niin vieraantunut ollut että olisi kuvitellut kaiken voivan jatkua kuin ennen, ihan siltään vain?

*

Taustaksi:

Kun maa eli valtio lähettää aseistettuja sotilaitaan toisen valtion territoriaalialueelle on se lähtökohtaisesti sotaretki. Siis sotaanlähtö.

Suomi lähti nyt sotaan Afganistan-nimiseen valtioterritorioon, josta tiedetään että siellä on voimassaoleva hallinto (de facto) kaadettu ja kaatunut; maan hallinto on epämääräisessä ylimenotilassa, jossa mikään maailman valtio ei ole vielä tunnustanut uuden hallinnon legitimiteettiä ja diplomaattista asemaa.  Maa on sotatilassa, ollut jo kauan, ainakin vuodesta 1979 jolloin Neuvostoliitto suoritti sinne massiivisen invaasion tuhoten maata, kansa ja heidän infraansa ja elinmahdollisuuksiaan. Aiemminkin maa on ollut sekavassa tilassa, interventioiden kohteena ja kiistamaana.

Nyt Suomi lähetti vahvennetun joukkueen verran (tiettävästi, ulkoasiain valiokunnan pj Niikko sanoi viimeksi tänä aamuna 23.8. TV1:ssä, että noin kolmekymmentä, tarkempaa tietoa ei ole [!])

[Toivottavasti lähtijät on luetteloitu, että tiedetään paluuruljanssissa milloin kaikki ovat palanneet ja jos eivät, niin mitä tehdä]

*

Monen asiantuntijan ja vähänkään valtiollista todellisuutta itselleen selvittäneen näkemyksen mukaan kyseessä on sotaretki, kuten edellä tuli nimetyksi. Sotaretki on sota, sodanjulistusta vailla tehty sotilaallinen tunkeutuminen toiselle teritoriaalialueelle ja tehtävän suorittaa jokin, tarkemmin tällä kertaa tarkentamaton, toimenpide, jonka suorittamista varten toimijoilla on sotilaallinen koulutus, valmius ja jalkaväen kevyt kenttäaseistus. Lisäksi tiettävästi poliittinen, diplomaattinen ja toiminnallinen, varmuudella sotilaallinen informaatio-kommunikaatio -valmius ja sovittu verkostoyhteys.

Suomi on paitsi hyökkääjä, osanen (vähäinen mutta faktinen) osa laajempaa sotilaallista operaatiota, jota ei tule sekoittaa 2001 alkaneeseen toimintamuotoon, joka sekin on moneen kertaan vaihtanut luonnettaan, tavoitettaan ja muotoaan – sekä tietysti volyymiään. Viittaan mr Bidenin toistuvasti viime päivinä tekemään nimenomaiseen ilmoitukseen, ettei tarkoitus ollut se, mitä ”muu maailma” luuli tai uskoi sen olleen, nimittäin pelkistetysti ja kieltämättä hieman kärjistetysti ilmaisten ”demokratian vienti” Afganistaniin, siis Lännen arvojen pakkosiirto toiseen maaperään. Biden on toistuvasti tähdentänyt että kyse oli mr. Bush jr:n 2001 aloittamasta kostosta ja sodasta (WRC ja muut) terrorismia vastaan.

Afganistan on itsenäisen Suomen ensimmäinen ja ainoa virallinen sota. Julistamaton sota, tosin. Mutta kiistanon käsite, en ovat kaikenväriset tutkijatkin tunnustaneet. Vastustajaa ja tavoitetta ei ole yksiselitteisesti nimetty.  Irtautumisesta ei ole hiiskuttu sanaakaan. Eduskunta on tämän 200 – nolla -voimalla hyväksynyt, presidentti kirjoittanut nimensä alle. Olemme yhtenä kansana tällä retkellä.

*

Afganistan-ohjelman 2001-2021 arviointia

Yhdysvallat on ollut pääjehu tuolla alueella tapahtuneessa hommassa. Brownin yliopiston mukaan Yhdysvallat on käyttänyt Afganistanin sotaan 2001 – 2021 yhteensä 1.920 miljardia USD. Tänään ilmestyneissä lehdissä on referoitu toisenlaisia lukemia: noin 2.500 miljardia. Aihe on moniselitteinen ja vaihtoehtojen kirjo runsas, mutta selvää on että rahaa on palanut paljon.

Suomi on ulkoministeri Pekka Haaviston (Tv-1 16.8.2021) mukaan käyttänyt omaan Afganistan-ohjelmaansa 800 miljoonaa Euroa. Tämän vuoden budjetissa sen osuus on noin 65 miljoonaa. Myöhemmin lehdissä on esiintynyt summa 850 miljoonaa.

Mitä Yhdysvallat on saanut tuolla yli tai ali 2.000 mrd USD maksaneella operaatiollaan?

Valtavan Suureksi todettu mr. Bidenin infrastruktuuriohjelma käsittää 3.500 mrd USD, ja se toteutetaan suunnitelman mukaan 10 vuoden aikana, siis usean presidentuurin ja kansanedustajakauden aikana. Siihen on edellytykset olemassa, sillä päätös on kummankin pääpuolueen periaatteessa hyväksymä. USA on kymmenien vuosien ajan tunnetusti laiminlyönyt oman kansallisen infransa ylläpidon, remontoinnin ja uudistamisen! Pelkkä Afganistan-seikkailu on nyt parissa vuosikymmenessä imenyt ehkä 2/3-osaa tuosta giganttisesta investointien sarjasta!

Minne rahat ovat menneet? Nuo noin 2.000 miljardia dollaria?

Pääosa on kiertynyt suoraan ja epäsuorasti Yhdysvaltain ennestään vahvan sotilasteknologisen mahdin käsiin. Sen, jonka vallasta ja mahdista jo presidentti Eisenhower 1950-luvulla kansalaisia varoitti, mutta selvästikin huonolla menestyksellä. Yhdysvaltain sotilasteknologisen konglemeraatin valta on iso ja pysyvä. Se on valtio valtiossa. Kukaan ei nouse presidentiksi ilman sen myötävaikutusta, eikä varsinkaan sen vastustaessa ehdokkaan etenemistä. Niinpä sitten kansalle jälkikäteen kerrotaan karu totuus: rikas mahtikeskittymä on imenyt suurimman lohkon ”Afganistan-kakusta”.

”Yhdysvalloilla on ollut sotilaita siellä [Afganistanissa], ja heille on maksettu liksaa. Aseistusta on ostettu pääasiassa amerikkalaisilta firmoilta”, sanoo UPI:n johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak. Niinpä sitten kun Yhdysvaltalaisen suuryritysten pörssiseurannan mukaan S&P500 -indeksi on noussut 2001 lähtien noin 300 prosentti, ovat sotilasteknologian jätit hyvinkin tuplanneet tuon nousutason: Tomahawk-ohjuksia valmistavan Raytheonin kurssi nousi ko. aikana yli 400 %, asevalmistaja Northrop Grumman yli 880 % ja ilmailusta tutun Lockheed Martinin kurssi 834 %. Mainiota, vai mitä?

Televisiosta tuttu Charly Salonius-Pasternak tiivistää asian oivallisesti: ”Veronmaksajien rahaa on päätynyt maiden firmojen pankkitileille.”

Tässä en viitsi edes mainita korruptiota, joka on kauttaallinen kansantauti kehitysavun ja etenkin tietysti sotilasavun kohdemaissa, niin myös ja erityisesti Afganistanissa. Siellä ei ole korruptiolainsäädäntöä, kun ei edes kunnon laillisuusyhteiskunnan kivijalkaa, yleistä lainsäädäntöä, oikeuslaitosta ja valtiollista väkivaltajärjestelmää. Sellaista ei ollut, joten se ei oikeastaan luhistunut, heimopäälliköt vain nostivat peukaloaan ja painoivat toisaalla peukut alas, ja homma oli siinä.

*

Miten Suomen noin 850 miljoonaa euroa Afganistan-panoksia menivät?

”Väitöskirjatutkija Ilona Kuusen laskelmien mukaan Suomi on vuodesta 2002 lähtien kuluttanut maan kriisinhallintaan sekä kehitys- ja humanitaariseen apuun yhteensä 850 miljoonaa euroa”.

”Sotimiseen rahaa meni ulko- ja puolustusministeriöiden kautta 330 mijloonaa euroa.  Suurimmillaan nämä kulut olivat vuonna 2011, jolloin paloi lähes 40 miljoonaa euroa.”

Kehitysyhteistyössä Suomi käytti rahaa lukuisiin hankkeisiin, kuten

Afganistanin poliisivoimiin;

lisääntymisterveyden parantamiseen;

kaivossektorin kehittämiseen;’

vaaleihin vuosina 2009 ja 2010;

konferensseihin;

sekä naisten aseman parantamiseen. Pääosa avusta kulki Maailmanpankin kautta.”

Lisääntymisterveyden parantaminen näkyy osaltaan siinäkin, että Afganistanin väkiluku kasvoi, joku voisi sanoa räjähti. Vuonna 2001 Afganistanin väkiluku oli noin 20 miljoonaa asukasta. Nyt eri lähteiden mukaan massa on noin 39 miljoonaa väkeä. Silti että maasta on pakolaisina lähtenyt 3 tai jopa 5 miljoonaa.

*

Tutkimusarviossa Kuusi toteaa, että Afganistanin heikko keskusvalta ja korruptio ovat johtaneet siihen, että ”toteutus on ollut heikkoa. Paikallisten poliitikkojen ja projektityöntekijöiden kanssa on ollut myös ongelmia”.

Kuka tai mikä sitten hyötyi merkittävästi Suomen Afganistan-politiikasta?

Kun luimme, miten kävi Yhdysvalloissa, emme kai enää ylläty, kun Salonius-Pasternak summaa toiminnan seuraavasti:

Suomen Puolustusvoimat on ollut yksi merkittävä hyötyjä.

Esimerkiksi puolustusvoimien kenttälääkintä uudistettiin täysin Afganistanin kokemuksen pohjalta. Myös taistelukyvyn kehittämiseen saatiin apua.”

Salonius-Pasternak jatkaa:

”(Puolustusvoimien hyötyminen) on kiinnostavaa, koska se ei ole jalo syy lähteä Afganistaniin.  Hyötyä alettiin alleviivata suunnilleen vuonna 2015, kun Krimin valtauksen jälkeen turvallisuustilanne muuttui lähialueillamme.  Afganistanissa oloa piti motivoida tavalla, joka osoitti Suomen hyötyvän konkreettisesti.”

Niinpä.

Paras hyötyjä oli Suomen Puolustusvoimat. Upseerina en väheksy en merkitystä. Mutta samalla  joudun toteamaan, miten salamyhkäistä, kameleonttimaista ja konjunktuurimaista tämä homma on. Niin kuin aina.

Jos pystytään näyttämään hyötyjä ja vieläpä niin että hyödynsaajana olemme me itse, Suomi, niin eikö se kuvio kestä avointa peliä? No, ei. Ja miksi ei. No, koska identiteettipolitiikka ja ideologia!

Mitähän nämä Eduskunnassa 200-nolla ”äänestäneet” (ei äänestystä, koska yksimielisyys, eikä vastaehdotusta ollut) nyt sitten sanovat?

Lisäksi Ulkopoliittisen Instituutin, joka kaiketi on puolueeton ja siis puhtaaseen objektiiviseen lopputulokseen pyrkivä tutkimuslaitos, johtava tutkija C. Salonius-Pasternak toteaa:

”Yhtenä hyötynä voidaan pitää myös sitä, että Suomen suhteet Yhdysvaltoihin paranivat.”

Sehän oli P. Lipposen agenda jo alkaessa, Washington-vierailusta alkaen tai ainakin sieltä.

Joku ihmetteli kun minä eilen kysyin, onko maamme yksimielisyyden takana jokin plaani hornet-korvaushankintojen tiimoilta. No, on. Meille ei kerrota kaikkea, siksi kansalaisblogeja tarvitaan.

*

PS.

Lopuksi tältä paikalta:

”Salonius-Pasternakin mukaan tavallisten ihmisten arkipäiväiseen elämään käytetyt tukirahat ovat jääneet lopulta aika pieniksi.”

Niinhän ne ovat. Murusia.

Ne ovat aina pieniä.

Ne jäävät aina pieniksi.

Aina. Aina. Aina.

Mikähän siinä oikein on. Kun tavoite on niin ihanteellinen ja puhdas.

Vastaan Siikaisten suuren pojan sanoin (olen omin korvin kuullut miten soinnukkaasti ja katkeraan vaipuen Arvo Salo sen itse lausui):

”Niin mielelläni,

niin mielelläni,

olisin puhdas ja aatteellinen,

mutta kun

Maailma on niin ahdas ja puutteellinen.”

Hieno ei tahdo vain menestyä ja kaunis toteutua.

*

Huomautus:

Tämän blogin lainauksissa on siekailematta käytetty Anton Rinta-Joupin/Talouselämä N.o 29/20.8.2021 loistavaa artikkelia ja siinä kiteytettyjä haastattelulausuntoja. Artikkelin nimi on:

”Satoja miljoonia taivaan tuuliin.”

+3
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu