Suomen talous: pakkaskausi jatkuu ja jatkuu

Suomen Pankin viimeisin talousennuste (maaliskuu 2024) syvensi desimaalilla tämän vuoden talousennustettaan tasolle -0,5 %.

Mutta muuten ennuste oli optimistinen: ”Kuopan pohja on saavutettu, ja elpymisen odotetaan vähitellen alkavan vuoden 2024 loppua kohti.”

Tämän elpymisen SP uskoi realisoituvan ensi vuoden ennusteessa: Suomen bkt kasvaa 2025 peräti +1,7 %.

*

Ei voi muuta kuin ihmetellä, mistä nämä ekonomistit repivät nämä toistuvat optimismi-pläjäyksensä.

Ei se voi yksinomaan olla ns. virallista optimismia, johon yleensä turvaudutaan tilanteessa, jossa kaikki näyttää synkältä ja päättävät tahot kieltävät kaiken ”mustamaalauksen”. Siksipä sitten lauotaan lähiavaruuteen näitä ”ilotulitteita” tulossa olevasta ja näköpiirisä häämöttävistä ”kasvuluvuista”.

*

En aio luennoida tässä pitkästi. Otan vain muutaman numeron aamun aviisista:

”Teollisuuden liikevaihto supistui toukokouussa vuoden takaiseen verrattuna, kun taas palveluiden liikevaihto kasvoi, kertoi Tilastokeskus keskiviikkona [3.7.2024]”.

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto väheni toukokuussa 5,1 prosenttia viime vuoden toukokuuhun.  Palveluiden työpäiväkorjattu liikevaihti kasvoi samaan aikaan 1,5 prosenttia”.

Siis tavaratuotannon miinus oli yli kolme kertaa suurempi kuin tavara- ja palvelutuotannon nääpeä kasvu. Kumapaisenko, teollisuuden vaiko palveluiden, kasvuluvut ovat meille tärkemämmät? No, molemmat ovat tärkeitä, ja hyvä että edes joku numero on plussalla. Mutta teollisuuden luvut kertovat dynamiikasta, kertausluvuista ja talouden terveestä kasvusta – jota siis ei ole. Palvelut ovat ”palveluita”, eikä tässä paitoja pesemällä kansakuntaa ruokita.

*
Lähempi tarkastelu kertoo kylmääviä näkymiä:

”Eri teollisuudenaloista liikevaihto väheni toukokuussa eniten kemianteollisuudessa, missä liikevaihto supistui 16,5 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkö- ja elektroniateollisuudessa liikevaihto supistui lähes yhtä paljon eli 16,3 prosenttia”.

Metalliteollisuudessa liikevaihto väheni 8,6 prosenttia vuoden takaisesta.”

”Huhtikuuhun verrattuna teollisuuden kausitasoitettu liikevaihto väheni toukokuussa 0,1 proenttia”.

On syytä huomioida eräs seikka. Kun liikevaihto ponnistuksista huolimatta vähenee, mitä yritykset yleensä tekevät? Pyrkivät ylläpitämään ja lisäämäänkin liikevaihdon määrää tinkimällä hieman tuotoista, siis alentamalla myyntihintojaan.

Kuka tietää, miten paljon huojennetuin hinnoin on ”ostettu” viimeisiä myyntejä? Miten pahasti on liiketoiminnan tuotot alentuneet liikevaihdon määriin nähden? Tästä tuorein katsaus ei kerro mitään. Mutta juuri nyt – kun SP:n ja muiden ekonomistitahojen ”lupaama” nousu on odotettavissa loppuvuodesta, yhä useampi värkkää siltaa alhosta parempiin päiviin pyrkimällä pitämään kynsin hampain myynneistä kiinni. Mitä tästä seuraa? Etenkin tilanteessa, jossa markkina, myynnit ja kilpailukyky ei riitäkään nostamaan keulaa?

*

Mitkä ovat Suomen ”syömähampaat”? Teollisuudessa juuri nämä alamaihin sukellustaan jatkaneet metalli, sähkö ja elektroniikka. Rakennus on jo valmiiksi pohjamudissa.

Teollisuuden kokonaiskuva on sekin pakkasella, miinus yksi desimaali, kun siellä pitäisi olla tuhtia nousua, mikäli uskoisimme ekonomistien ennakointeihin.

*

On vaikea uskoa näiden tietojen perusteella, että Suomen talous nousisi ensi vuonna plussalle, saati sitten tuollaiselle välttävän kasvun tasolle, jota SP meille on tässä ennakointu eli +1,7 % tasolle.

Millä eväillä sellainen voisi tapahtua? Mitkä ovat ne kasvutekijät, jotka talouden nostaisivat, kun kaikki (likipitäen) kaikki olennaiset talouden tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät ovat joko reaalisesti kasvua jarruttavia tai suorastaan estäviä tekijöitä?

Lisäksi on realismismia huomioida ne psykologiset tekijät, jotka vaikuttavat valmiuteen, halukkuutteen, kiimaan ja uskallukseen kuluttaa, jotka vahvasti tai heikosti vaikuttavat meidän melkein kaikkien kuluttaja-psyykessämme. Niiden realisoituva voima on negatiivinen, lähes yksinomaisesti negatiivinen. Luetelkaapa yksikin BKT:n kasvuun vaikuttava positiivinen momentti, joka meillä nyt kesällä 2024 elää ja vaikuttaa? Tiedän, että lista jää erittäin lyhyeksi.

Soma ”kasapanos” on työmarkkinatilanne: siinä yhtyvät psykologia (olemme oikeutetut tuottojen jakoon ja ilmaisunvapauteen) ja karsea realismi (nyt jos koskaan ei oikein ole vara repiä kilpailukykyä hajalle ylikorkein työehtosopimuksin).

Talouden eväiden ja psykologian lisäksi on kolmaskin tekijä, joka vaikuttaa talouden suuntaan. Se on meistä riippumattomat ulkoiset tekijät. Niiden suhteen viisarit osoittavat apeasti alaspäin.

Kuka esimerkiksi osaa sanoa, miten käy europpalaisten ”kotimarkkinatukien” kanssa? Suuret vientimaamme kukkoilevat niillä, ostavat markkina-asemia ja buustaavat uusteknologian tuotantoaan. Meillä vain näperrellään ja pitäydytään talous-ortodoksiassa. Maailma ja Eurooppa sen perässä juoksee meidän ohitsemme, me olemme kuin ”nallit kalliolla”. Nyt nimittäin ”tehdään suuria”. Maailmaa luodaan uudesti juuri tässä ja nyt. Me emme ole siinä kehityksen aallonharjassa.

*

Summa:

Tulee tahtomattakin mieleen sellaisen talousmiehen kuin Mauno Koiviston – jota suinkaan en läheskään aina pitänyt edes talousmiehenä – lausuma takavuosilta: (vapaasti muistista) ihmettelen, miten niin monet kansantalousihmiset ja ekonomistit esittävät vakavin naamoin desimaalin tarkkoja kasvuennusteitaan. Heidän tulisi katsoa enemmän talouden kasvun edellytyksiä ja arvioida lopputulosta varovaisen miehen kannalta. Silloin desimaalintarkat ennusteet muuttuisivat varovaisemmiksi ja tulisi paremmin huomioitua sekin mahdollisuus, että etumerkki numeroiden edessä saattaa vaihtua.

*

Miten monta kertaa ennustaja-ukkojen etumerkit ovatkaan vaihtuneet. Lenseä pouta on muuttunut hyytäväksi pakkaseksi.

Suomen kansantalous ei ole tosiasiallisesti kasvanut sitten vuoden 2008 ennätysvuoden jälkeen. Olemme eläneet jo 16 vuotta ilman talouskasvua. Menotalous on jatkanut huoletonta kasvuaaan. Sitä on kasvatettu uhmakkaasti, kaikkia realiteetteja ja logiikkaa uhmaten.

 

 

 

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu