Talous-Nobel 2021 myönnettävä Bidenille ja Draghille

Nobelin taloustieteen palkinto 2021 kuuluu nyt Bidenille ja Draghille

*

Johdanto

”Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi, jota kutsutaan myös Nobelin taloustieteen palkinnoksi on Ruotsin keskuspankin vuonna 1968 perustama, erityisen korkeatasoisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuosittain vuodesta 1969 lähtien jaettu palkinto.”

Lähde: Wikipedia.

*

Nobelin taloustieteen palkinto 2021

Jos oikeus ja kohtuus toteutuu niin tämän vuoden Talous-Nobel kuuluu itseoikeutetusti nykyisen johtavan taloudellisen ajatusmuodostelman (taloudellinen alkemia: ikuista velkaa tyhjästä) toteuttajille.

Asetussanoissa taidetaan mainita ”erityisen korkeatasoinen taloustieteellinen tutkimus” ansaintakriteerinä. Mutta mikä on korkeatasoinen taloustieteellinen tutkimus? Täyttä yksimielisyyttä ei ole siitä, onko taloustiede tiedettä vai uskontoa – vai uskomushoitoja.

Miten sitten kaikesta kohinasta ja tekstivirrasta erotetaan vielä tarkenteenmukainen ”erityisen” korkeatasoinen, se jokin.

*

Kuka keksi rajattoman ikuisen velkarahan?

Entä kuka tai ketkä ovat tämän nykyisen globaalin velkatalouden suurimmat gurut, tieteellisen teorian kehittäjät ja kiteyttäjät?

Eipä sellaisia taida olla.

Mutta ei tällä pragmaattisella kaiken läpäisevällä hölmöläisyydellä ole myöskään korkan profiilin opponentteja. Mikä on tietysti ihmeellistä. Miksei tämä meno herätä tieteellisiä intohimoja ja protesteja, vastaoppeja, jyrkkiä todistekirjastoja, puhdasoppisen reaalitalouden puolustajia?

Siinä, missä aikanaan oli vanhan talouden perusteita vakavasti horjuttanut Milton Friedman kiteytti ja kylvi liberaaliudessaan rajaa vailla olevan talousajattelun ja toiminnan siemeniä kohtalaisen kuohkeaan maahan, vastaavaa gurua ja vaikuttajaa ei sen koommin ole ilmaantunut. Mr. Friedman palkittiin ansioistaan 1976 Nobelilla. Ansiomäärite oli muistaakseni: ”Saavutuksista kulutusanalyysin, rahahistorian ja -teorian aloilla sekä vakautuspolitiikan vaikeuden osoittamisesta.

Aina niin kiintoisa Wikipedia määrittelee hänen työtään mm.:

Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri J. Bradford DeLong pitää Friedmania 1900-luvun toiseksi vaikutusvaltaisimpana taloustieteilijänä John Maynard Keynesin jälkeen. Friedmania pidetään monetaristisen taloustieteen perustajana, vaikka monetarismin perustavia ajatuksia on esitetty jo Friedmania aikaisemmin, muun muassa Georg Simmelin toimesta. Friedmanin suurena ansiona pidetään rahan kvantiteettiteorian henkiinherättämistä.”

Friedmanin ja hänen tieteellisen taustayhteisönsä Chicagon koulukunnan ajatuksilla sanotaan olleen vaikutusta mm. kylmän sodan voittajien, Reaganin ja Thacherin politiikkaan ja taloudelliseen ajatteluun, sikäli kuin viimeksimainittu [”taloudellinen ajattelu] oli heidän käytännöllisen toimintansa perusta, kummallakaan, koska valmiiksi omaksuttu ideologia vaikutti heihin kaikkein ilmeisimmin.

*

Vaikka talous-Nobel on jaettu vuosittain, ja melko usein useammalle kuin yhdelle, ei talouden saralla ole Friedmanin jälkeen ole noussut suuren yleisön tuntemia vaikuttajia, vaikka painavia nimiä onkin pitkä sarja, kuten Stigler, Modigliani, Solow, Stiglietz, Krugman etc.

Kylmän sodan jälkeisen maailman (Post-Cold-War Era) vapautettu ja ”vapautunut” talous on globalisoitunut, tahdottiin tai ei, ja sellaisenaan pirstoutunut niin monikerroksiseksi ja sokkeloiseksi pallokentäksi, ettei siitä vanha Erkkikään ota selvää – vaikka kaikki tietävät keskinäisriippuvuuden ja kummalliset sienirihmastot, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta yksi puuttuu – nimittäin ohjauspyörä.

Eli globaali avoin talous ja finanssi ohjaa itseään. Sitä ohjaa tietty suitsimattomuus ja itseohjautuvuus, kaikista ohjailuyrityksistä huolimatta. Ilmeistä on, että jotain voidaan johonkin vaikuttaa, mutta se vaikuttaa ehkä vain siihen johonkin, ja siihenkin joko odotusten mukaisesti tai vastaisesti. Sitten vielä – keskinäispiirrpuvuuden hengessä – kaikki näpelöinnit ja peukaloinnit voivat vaikuttaa arvaamattomiin kohteisiin tai osasiin arvaamattomasti tai yllättävästi.

Kaikki pyrkimykset vaikuttaa talouteen, sen logiikkaan, toimintaan ja seurauksiin ovat tietysti positiivisia, yritetään parantaa. Paitsi että tämä pätee lähinnä toimijan oman intressitalouden puitteissa ja siinäkin vain joltain osin. Jonkun etu voi olla, ja yleensä onkin, jonkun toisen haitta.

*

Ne, joilla on kykyä ja pelivoimaa vaikuttaa johonkin, tai edes yrittää vaikuttaa, ovat tietenkin aina ja kaikkialla vähemmistö, minioriteettien minoriteeti. Suuri enemmistö, 8 miljardia ihmistä, ovat aina tässä vaikuttamisyritysten pelilaudalla ”vähemmistö”: eivät määränsä ja ihmiskohtaloiden ja koettujen kärsimysten ja kuolemien puntarissa vähemmistö, mutta vähemmistö vaikutuskeinojen ja vallan näkökulmasta. Ainainen vähemmistö.

Isot pelaajat pelaavat myös omaa peliään: mikä on minun etuni on harvoin toisen etu: toisen etu on usein minun haittani. Siksi pelaaja pelaa ikiomaa peliään, huomioi riskit ja collateral damaget, siinä määrin kuin se yleensä on mahdollista (hyvin vähäistä), siksi  tarkkaavaisuus kohdistuukin lähinnä yhteen fokukseen. Fokuksessa on: oma, nopea, voitto. Kolmiyhteys, ja ysi sama asia.

*

Tavallaan Maailma ratkaisi kohtalonsa Kylmän sodan jälkivaiheessa. Kun yksi loppui ja jäi voittaja ainoana seisomaan.  Voittaja ratkaisi pelimallin. Voittaja otti kaiken.

*

Meistä kukaan ei vakavassa tilanteessa menisi kouluttamattoman kirurgin käsittelyyn, kirurgin jolla ei olisi vankkaa oman alansa tieteellistä teoreeettis-praktista osaamista tehtävässään.

Koko maailma, me, kaikki ja minä, menimme talous-tohtorille joka alkoi leikata ja huseerata ilman ensimmäistäkään osaamista uuden taloudellisen globaalin järjestelmän logiikasta ja toiminnasta, sen anatomiasta ja parannuskeinoista.

*

Kuka siis keksi loputtoman massiivisen velkaantumisen mallin? Sen, jossa elämme ja hupaillen jatkamme elontaistoa.

Ei kai kukaan.

Kyllä sen kehittivät keskuspankkimiehet ja kuseen joutuneet poliitikot.

Jos nimeän kaksi, niin FED:in johtajat, kukin kerrallaan tuolta aika kaukaa menneisyydestä.

Sitten Euroopassa ehdoton taikasanojen laukoja on tietysti Mario Draghi, jonka nimikirjotius koristaa 20-euroa joka lepää tuossa työpöydälläni.

Ja kuka sitten ”lopullisesti” avasi pellit? Tietysti hän on suuri taloudellinen teorianmuodostaja ja taloushistoriallisen näkemyksen omaava mr. Biden. Hän on Yhdysvaltain presidentti. Hän elvyttää maailman rikkainta valtiota ja kansaa, luomalla tyhjästä nyt tässä vaiheessa 3600 mrd dollaria, mutta on jo tehnyt jotain, puhunut paljon ja vaikuttanut:

Tämä on meidän tiemme.

Tällä tiellä me rautaisen käteni ohjaamana marssimme Onneen.

*

Jos tähän nyt keskellemme tulisi joku vaikkapa marsilainen ja kysyisi, mikä on johtava uskonto maailmassa, täällä ihmisten maailmassa. Hänelle epäilemättä olisi paikallaan vastata: Uskomme tyhjästä luotavaan rahaan ja sen maagiseen kyykyyn johtaa kansakunnat onneen, huolettomaan huomiseen.

Haluaisin nähdä marsilaisen naaman hänen vihdoin miellettyään, mistä on kysymys, onhan hän älykäs olento, mitä todistaa parhaiten se, että hän saapui Maahan, eikä ihminen laskeutunut hänen kotinsa etupihalle. Hänen on pakko olla älykkäämpi kuin ihmisen, hänen edustamansa yhteisön täytyy olla kehittyneempi kuin ihmiskunta. Empiria todistaa.

Haluaisin nähdä hänen ilmeensä. Lisäksi haluaisin kuulla hänen lausuntonsa tästä talousopista, jota nuppi tutisten ja onnemme kukkulan päällä täällä nyt tällä kertaa noudatamme: rahaa tyhjästä, onni odottaa.

Jos marsilainen puistelisi päätään, en ihmettelisi. Mutta jos hän hyppäisi 1 m ilmaan ja huutaisi juhuu, täällähän on luotu paratiisi, velkaperusteinen tyhjästä luodun rahan mahdollistama paratiisi, tänne minä poika – tai tyttö tms.- haluan jäädä. Onni odottaa.

*

Mutta luulen, esitän ja suorastaan vaadin, että tämän vaikuttavan taloudellisen kehitelmän keskeisille luojille, niin pragmaatikkoja kuin he olennaisesti ovatkin, eivätkä tieteilijöitä, on luovutettava vuoden 2021 Nobel taloudellisista saavutuksistaan. Se kuuluu heille.

Ainakin Draghi ja Biden. Ehkä joku muukin. Samantekevä. Mutta joku on heistä palkittava. Ihan aikakirjojen vuoksi.

Heidän saavutuksensa talouden alalla ovat suuret, merkittävät ja historian sivuille taatusti jäävät.

*

Talous-Nobelin saajasta päättävät viskaalit varmasti muotoilevat hienosti myöntämisperusteet, kuten aina ovat tehneet.

Voisin kuitenkin hahmotella lausekkeen:

Palkinto myönnetään suurista ansioista;

hidastuneen taloudellisen kasvun elvyttämisestä,

maksukyvyttömyyden tuottamien taloudellisten katastrofien ja kärsimysten poistamisesta maailmasta anteliaalla ikuisen velan käsitteenmuodostuksesta ja käytäntöön soveltamisesta,

keskeisen tuotannontekijän, pääoman, niukkuuden synnyttämien ongelmien (kohoavat korot, riskihaitat etc.) poistamisesta siirtämällä talous uuteen rajoittamattoman pääoman  uustuotannon aikakauteen.

*

Luettelo Nobelin taloustieteen palkinnon saaneista – Wikipedia

+6
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu