Titanicin turma 110 vuotta – muisto elää
Ensi yönä 14.4.-15.4.2022 tulee kuluneeksi tasan 110 vuotta Titanicin turmasta. Siirtolaisuusinstituutti järjesti Titanicin 100-vuotisseminaarin ja -näyttelyn Turussa kymmenen vuotta sitten. Minulla oli ilo pitää siellä Titanic-esitelmä, jonka Siirtolaisuusinstituutti tallensi julkaisusarjaansa (Siirtolaisuus Migration 3/2012), esitelmäni löytyy sivuilta 34-41:
SIIRTOLAISUUS MIGRATION SIIRTOLAISUUS MIGRATION (yumpu.com)
Onnistuin hankkimaan Titanicin teräslevyjen kiinnitykseen käytetyn niitin alkuperäiseltä tuotantotehtaalta. Esittelin niittiä Titanic-seminaarissa. Ks. sivu 36.
+3
Olipa taas mielenkiintoinen kirjoitus Vekko Huuskalta!
Ilmoita asiaton viesti
Ensin Titanic, nyt Moskva…onkohan tämä upotusten merkkipäivä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa Moskva uppoaa, mutta on viestien mukaan vahingoittunut pahasti ja BBC:n mukaan matkalla Sevastopolin satamaan. Joka tapauksessa pois pahanteosta tovin aikaa.
Mitähän se ilmentää, että yhääkään ei ole varmuutta siitä, oliko se Ukrainan Neptun -torjuntaohjus, vai venäläisten oma ”putkiräjähdys” tms. omamoka? Pelkkä tuonsisältöinen pitkittynyt pohdinta kuvaa jotain..
Ilmoita asiaton viesti
Pohjaan meni! Onkohan tämä jokin laivatuhojen päivä? Tulee mieleen Lentävä Hollantilainen…
Ilmoita asiaton viesti
Pohjaan meni. Yritettiin hinata myrskyssä satamaan, sanottiin uutisissa. Olisikohan kannattanut varrota? Vaikea sanoa, uppoaa se paikoillaankin. Tutkimus ilmeisesti vastaa tähänkin. Ja olisihan se ollut seisova maali..
Ilmoita asiaton viesti
Olikohan niillä laivassa samanlaisia vetyperoksiditorpeedoja, kuin Kurskissa?
Ilmoita asiaton viesti
Uppoamisen syytä tutkitaan. Näin aamun uutisissa joku amerikkalainen totesi. Ilmeisesti satelliitikuvien perusteella voidaan mahdollinen ohjusten laukaisu ja samoin osuma todentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäläiset puhuivat tulipalosta laivalla ja ammusvaraston räjähdyksistä. Sellainen syö laivaa kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Luin mielenkiinnolla Veikon Titanicin 100-vuotismuistotilaisuudessä pitämän esitelmän. Ammatillisen taustani takia takerruin niitteihin.
Julkaistujen tutkimusten mukaan Titanicista nostetut niitit ovat olleet standardin AISI 1018 mukaista niukasti seostettua terästä. Tämä teräslaatu on sitkeätä ja hyvin taottavaa kuumana ja kylmänä, vieläkin paljon käytössä. Tekstin mukaan niitit olisivat olleet ”takorautaniittejä, bar rivet”. Takorauta viitannee taottavaan teräkseen, mitä AISI 1018 siis on. Ilmaisu ”bar rivet” on minulle outo, mutta bar viittaa paremminkin muotoon tanko, sauva, tappi, kuin metallurgiaan. Veikolla oli ”bar rivet” klooni kädessään esitemätilaisuudessa.
Puutteena mainitaan, että keularakenteissa olisi tarvittu teräsniittejä, joita oli eräissä muissa osissa. Kyllä laivan kaikki niitit olivat terästä, mutta luulisin tässä tarkoitettavan lujemmaksi kuin AISI 1018 seostettua terästä. Seosaineita lisäämällä saadaan lujuutta nostettua, mutta vastaavasti sitkeydessä tingitään ja käsittelylämpötiloissa on oltava tarkempia.
Muistelen lukeneeni jostain, että pehmeämmästä teräksestä niitatuissa liitoksissa niitit olivat Titanicissä paksumpia kuin kriittisten rakenteiden lujemmat niitit, mikä kompensoisi lujuuseroja.
Työn laatua koskevat epäilyt vaikuttavat hyvin uskottavilta. Sen aikainen niittaaminen kun oli tosiaan paljon ammattitaitoa ja huolellisuutta vaativaa, mutta samalla väsyttävän toistuvaa sarjatyötä. Pystymetsästä otetut työntekijät saattoivat hyvinkin oikoa menetelmiä. Ja laatu selvisi vasta ääriolosuhteissa
Titanicin niittiliitosten pettämismekanismi askarruttaa Veikon ansiokkaan tutkielman jälkeenkin. Ovatko niittien telakalla taotut päät pyöristyneet rasituksessa ja päästäneet niitit irti vai ovatko niitit katkeilleet? Vaihtoehdot johtavat kahteen erilaiseen päälinjaan tekijöitä etsiessä. Ehkä näitä on selvitelty tytäralus Olympian niittiliitosvaurioita tutkittaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen joskus aikaisemminkin lukenut tästä niittiongelmasta ja silloin on sanottu niittien olleen hauraita. So. eivät ole päästäneet vaan katkenneet.
Kylmä vesi on omiaan lisäämään haurautta.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä tieto. Lähdetäänpä seuraamaan katkeiluhaaraa:
Ensimmäinen kysymys on, katkesivatko niitit sitkeästi vai hauraasti.
Nykyaikainen AISI 1018 ei haurastu muutaman asteen pakkasessa. Titanicin aikoihin teräksen valmistustavasta johtui, että metalliin tuli paljon typpeä, ja muuten sitkeä teräs murtui hauraasti kylmässä tapahtuvassa iskunomaisessa kuormituksessa. Vielä toisen maailmansodan aikana ei asiaa ymmärretty ja sarjatuotantona hitsaamalla tehtyjä Liberty-laivoja hajosi ja upposi Pohjois-Atlantilla kesken kaiken ja näennäisesti itsellään. Kun mekanismi selvisi ja uudet teräksen tuotantomenetelmät tulivat käyttöön, ongelma poistui. Epäilen, että tästä olisi Titanicin niiteissä kysymys.
Toinen murtumiselle altistava laatuvirhe on teräkseen jääneet kuonasulkeumat. Näistä Veikkokin mainitsee artikkelissaan, että Titanicista nostetuista parista pultista on löytynyt suhteellisen paljon kuonaa. Jos kuonaa jää teräkseen, johtuu se huonosta sulatuksen valvonnasta. Tällöin kuonaisuus vaihtelee kovasti riippuen siitä, miten paljon kussakin sulatuserässä on fuskattu. Lisäksi kuona keskittyy yleensä tiettyihin vyöhykkeisiin valanteissa. Siten parista niitistä ei voi varmuudella sanoa, kuinka kuonaisia niitit olivat keskimäärin.
Joka tapauksessa, jos niitit tosiaan ovat katkeilleet, ei niittiliitos ole pettänyt niinkään niittauksen huonon työn takia, varsinkaan ei pehmeän teräksen ollessa kyseessä. Enemmän seostetut teräkset ovat herkempiä käsittelylämpötilojen heittoihin.
Näillä tiedoilla veikkaisin, että niittien typpipitoinen teräs murtui hauraasti kylmässä säässä keulan iskeytyessä jäävuoreen.
Tietenkin teräs murtuu aina, kun rasitus kasvaa tarpeeksi suureksi. Hyvä teräs murtuu sitkeästi, huono hauraasti.
Olympian vaurioiden yhteydessä olisi ollut hyvä tilaisuus tutkia näitä asioita. Ainakin typpipitoisuuden analysointi ja kylmäsitkeyden määritys olisi tärkeä tieto. Nykyisessä laivanrakennuksessa nämä ovat perusrutiinia, laivoja ei tosin niitata, vaan hitsataan.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi, erinomaisen ammattitaitoista pohdintaa!
Paneuduin 10 v. sitten Titanincin pulmiin enemmänkin kuin 30 minuutin esitelmän pitäminen olisi edellyttänyt. Kuten näkyy, Siirtolaisuusinstituutin julkaisema versio on laajempi teksti, josta esitin Turussa suppean yhteenvedon.
Kävin mahdollisimman paljon läpi aikalaislausuntoja ja teorioita: niittien osalta kohtalaisen uskottavaksi jäi näin muistinvaraisesti esitetyt näkökohdat: alunperin suunnittelija halusi paksummat levyt Titanicin ulkopintaan, mutta kun säästö (ja painon kevennys > liikennöintinopeus) syistä päädyttiin inansa ohuempaan, merkitsi se sitä, että myös niittikoko pieneni: lyheni ja oheni. Varsinainen ongelmakenttä materiaalin suhteen tuli siitä, että Britanniassa rakennettiin tuohon aikaan poikkeuksellisen paljn laivoja, siis muillekin varustamoille kuin Whits Star Linelle: merkitsi raaka-ainepulaa. Laivat olivat isoja, teräksen menekki suuri. Titanikin ”plootuja” on myöhemmin pyritty tutkimaan ja selvittämään mm. niiden hiilipitoisuus, mutta käsittääkseni niistä ei ratkaisevaa heikkoutta (hauraus) löytynyt, toisin kuin niiteistä: Niittejä tilattiin sieltä ja täältä, ja niitä tuottivat vakiintuneiden tehtaiden ohella myös erilaiset alihankkijat tms. Jostain syystä eräs/eräät ruotsalaiset firmat joutuivat epäilyksen alaisiksi, ja pyrittiin tutkimaan oliko siellä fuskattu. Välillä jonkinlaiseksi sloganisksi muodostui väite, että ”ruotsalaiset tuhosivat Titanicin” – mutta ei ratkaisua sieltäkään suunnalta löytynyt. Niitteihin liittyvä keskeinen epäilys oli paitsi raaka-aineen luvattoman korkea hiilipitoisuus (ei oltu kyetty tai kiireen vuoksi haluttu alentaa prosessissa), joka epätasaisen niittausurakoinnin seurauksena johti siihen, että käytettiin joko liian kuumia tai liian kylmiä niittejä; nehän hehkutettiin paikalla ja heivattiin niitti-ryhmälle ylös tellingeille: liian kuumat niitit supistuivat niitattuina liian kireälle, ja liian kylmät eivät ”vetäneet” riittävästi: pahiten tämän teorian mukaan jäävuoren kylkikosketus lommautti levyjä, jolloin niitteihin kohdistui suoran vedon lisäksi nurjauttavaa voimaa. Sanottiinkin, että niitit ”ampuivat irti”.
Tämä näin lyhykäisesti.
Ps. tapasin erään lehtimiehen, joka oli silloin 2012 tekemässä suomalaisista Titanic-matkustajista syvällisempää työtä. Valitettaavassti en ole kuullut hänestä sen jälkeen ja kirja lienee yhä työn alla? Hän kaiketi paneutui myös uusimpaan Titanic-kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, joita jatkuvasti ilmestyy. Itse en ole jatkanut aiheesta, mitä nyt katsonut kaikki tv-dokumentit, viimeksihän maaliskuulla tuli James Cameronin ryhmän tutkimuksista dokkari.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Veikko eläväisestä taustakuvauksesta. Olen lapsesta saakka ollut ainakin tietoinen Titanicista, sillä isovanhempani ja monet heidän sukulaisistaan ja tuttavistaan matkustivat noina vuosina ennen maailmansotaa Atlantin yli ja Titanic vilahteli myöhemmin heidän puheissaan ja tarttui korvaan. Sitten Titanic tuli vastaan teräsasioissa ja kun laivan hylky löytyi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä esitelmä. Huuska päätyy samaan pahikseen kuin moni muukin, eli Ismayhin.
Pisimmälle menee natsiversio jossa juutalainen Ismay pakottaa arjalaisen kapteenin kiirehtimään ja unohtamaan turvallisuuden.
Jostain syystä Göbbels ei kuitenkaan halunnut että natsiversiota olisi esitetty paljoa Saksassa.
Mainittakoon että natsileffan Cap Arcona, joka esitti Titanicia, tuhoutui vuonna 1945 Lyypekinlahdella ja n. 4500 kuoli. Alus oli täynnä keskitysleirivankeja joita oli siirretty venäläisten edeltä pois. Brittiläiset lentokoneet ampuivat aluksen tohjoksi koska luulivat natsien yrittävän paeta sillä Norjaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos mielenkiintoisesta jutusta.
Ilmoita asiaton viesti