Venäjä vastuuttaa vapaaehtoisten sotilaiden rekrytoinnit alueille ja niiden johdolle

*

Venäjällä on kasvavia vaikeuksia saada Ukrainan sodan rintamille täydennyksiä menetysten sijaan. Keskus lisää painetta Alueille, joiden johdon se sitouttaa ja vastuuttaa sopimussoitilaiden hankintaan.

*

Venäjän arvioidaan menettäneen Ukrainan hyökkäyssodassa alkuperäisestä noin 140.000 miehen vahvuisesta sotaansijoitetusta asevoimastaan noin kolmanneksen. Miehistömenetyksinä tämä merkitsee noin 42.000 – 50.000 miestä. Aseiden, asejärjestelmien, taisteluvälineistön ja sodankäyntivoiman, siis räjähteiden ja energian sekä huollon suhteen menetykset ylittävät tämän, ja saattavat olla sotavalmiustarkastuksen ajoista suhteutettuina jopa 40 % tai jopa yli sen.

Venäjän sodanjohto arvioi sotatilalain säätämisen ja yleisen tai osittaisyleisen liikekannallepanon (lkp) käynnistämisen riskit siinä määrin eksistentiaalisiksi, että ei edelleenkään vakavasti harkitse sitä, vaan jatkaa jo varhain kevättalvella käynnistämäänsä menettelyä, jossa asevelvollisten, reserviläisten ja proxysotilaiden (varjo-armeijan asemiesten) joukosta pyritään ammentamaan täydennyksiä kiihtyvään tahtiin.

*

Olen kevään 2022 mittaan toistuvasti kertonut ja kuvaillut näillä sivustoilla (US-blogi/VH) sodanjohdon menettelyä, jossa jo lumien sulaessa valmistettiin normaalien kevätkutsuntojen yhteydessä, alkujaan ikään kuin niiden varjossa, laaja vapaaehtoisten sotilaiden värväyskampanja, jossa vedottiin kohdeyleisöön emootioiden, miehekkyyden ja patrioottisuuden kieliä näppäillen. Tähän liitettiin myös hieman sekavaksi jäänyt materiaalisen tuen ja palkkioiden järjestelmä, – ilmeisen tarkoituksella juuri sellainen, jossa nyörit pysyisivät korkealla laajan tulkinnanvaraisuuden seurauksena. Eräs alajuonne näillä pestuumarkkinoilla on muutenkin ollut kaksitasoisten osapuolten kuvio: värväyksen kohteiden ja tarjoukseen tarttuneiden oikeusturva on ollut asetelmallisesti huojuva, saati sitten käytännössä.

Keväällä ensimmäisten julkisten sotilashautausten yhteydessä kiinnitin huomiota muun muassa vainajain omaisille luvatusta miljoonan ruplan kertakorvaukseen, se luvattiin ja asiayhteydestä oli pääteltävissä että se olisi eräänlainen kertaallinen omaisten elintuki, vertautuen esim. leskeneläkkeeseen tms.  Kevään kursseilla se olisi ollut noin 10.000 – 13.000 euroa.

Toinen, systeemiin liittyvä havainto koski tapaa, jolla alueiden asevoimien sotilaskomissaarit vastuutettiin paneutumaan voluntaarien hankintaan. Sama koski siviilihallintoa, tasavaltojen päämiesten saadessa vastaavan toimeksiannon. Nämä puolestaan tietysti heittivät ”kuuman kiven” alaspäin portaille ja jakoivat saamiensa ”tulostavoitteiden” mukaiset miesmäärät alaisilleen. Jossain vaiheessa tavoite oli 70.000 miestä, mutta tilanne on saattanut elää. Tällä hetkellä menetysten jatkuessa ja ajan kuluessa tuon määrän saavuttaminen ei tule riittämään, niinpä voidaan otaksua tavoitteen nyt jo olevan reippaasti yli 100.000 rekryyttiä. Heidän palvelusehtojensa sisällöstä ja sitovuudesta olen myös kirjoittanut: epävarmoja ja kyseenalaisia pestipapereita, joita ei monien kertomusten mukaan ole selvitetty ja selvennetty kohteille ´saati näiden omaisille. Alaikäisen kanssa on tehty henkeä, elämää ja kohtaloa koskevia pestisopimuksia, samoin todistettavasti lukutaidottomien kanssa, joille ei sisältöselvityksiä ole nähty aiheelliseksi esittää jne.

*

CNN/Tim Lister ja Josh Pennington kirjoitti eilen 30.7.2022 laajan artikkelin otsikolla Venäjä rekrytoi tuhansia vapaaehtoisia täydentämään joukkojaan Ukrainassa.  Käyn artikkelia himan seuraavassa.

CNN toteaa Venäjän menettäneen viitisen kuukautta kestäneissä taisteluissa noin 25-33 % taistelukenttien vahvuudestaan.  Analyytikot arvioivat että runsaat 30.000 vapaaehtoista olisi mobilisoitavissa ja suurin osa heistä tulisi heitettäväksi Ukrainan taisteluihin.

Ison-Britannian ulkomaantiedustelun laitoksen MI6:n päällikkö Richard Moore kertoi viime viikolla CNN:lle, että ”venäläisten on yhä vaikeampaa toimittaa työvoimaa ja materiaalia kentälle seuraavien viikkojen aikana”.

Miehistötäydennyksistä on tarkoitus – kuten pitkään on tiedetty – muodostaa taisteluyksiköitä, noin pataljoonan kokoisia ”paketteja”, joita on helpompi työntää kuumimpiin kohteisiin.  Prikaatien ja divisioonin kokoaminen olisi merkittävästi hitaampaa ja niiden käsittely kentällä jäykempää, ja tositilanteissa ne jouduttaisiin joka tapauksessa palastelemaan ja alistamaan eri taistelualueiden komentajien käytössä oleviin rakenteisiin.

*

”Haku” on sodan koko ajan kohdistunut Venäjän reuna-alueille, erityisesti alueiden heikommin koulutettuihin, työelämän ulkopuolella oleviin ja muutenkin alempiin sosiaaliryhmiin. Nyt näyttää siltä, että viime vuosina asevelvollisuutensa suorittaneiden ko. ryhmiin kuuluvien nuorten miesten ”tarjonta” on ammennettu siinä määrin kuiviin, että rekry-panoksia kovennetaan. Nyt luvataan maksaa korotettua korvausta, aiempaa sotilaskoulustusta ei välttämättä vaadita eikä iälläkään ole niin väliä.

Keväällä kerroin miten Karjalan alueella tavoitteena oli saada puolikaspataljoonan verran vapaaehtoisia kokoon. Missä määrin tämä on onnistunut ei ole tarkkaan tiedossa, Ukrainaan on miehiä toistuvina erinä toimitettu. Nyttemmin tasavaltoihin ja alueisiin kohdistuvaa painetta on voimistettu ja ikään kuin luonnollisena hankeideana on otettu käyttöön alueelliset pataljoonat lippuineen ja tunnuksineen. Tämän voisi ajatella alentavan kirjoittautumisen kynnyksiä, kun ainakin osittain tulisi kuvaan patrioottisen äitivenäjän lisäksi kotoisten alueiden tunnukset ja velvoitteet. Kiertävät rekrytoimistot ja -autot ovat taajaan kulkeneet pääkohdealueilla jo huhtikuusta lähtien.

*

Taistelukykyisimmät vapaaehtoispataljoonat ja -muodostelmat on epäilemättä saatu Tsetsenian suunnalta, osin taitelukokemusta koti- ja vierasmaaperällä omaavaa väkeä. Osaamisensa perusteella he muodostavatkin merkittävän rungon sotakenttien reppufirman, Vagnerijärjestelmän henkilökunnassa. Tsetsenien vapaaehtois(ammatti)yksiköillä on ollut merkillepantava rooli Donbas-kampanjassa, etenkin Mariupolissa.  Kokemuksensa ja varustelunsa tason perusteella ne poikkeavatkin merkittävästi muusta asevoimasta. Muualla kootuista taisteluyksiköistä ei vastaavaa taisteluvoimaa selvästikään ole.

Washingtonin sotatutkimuksen Venäjä-sektorin tutkija Katerynä Stepanenko toteaa: Jotkut pataljoonat osallistuvat yksinomaan taistelujen tukitoimiin tai torjuntatoimiin (kuljetus- ja viestitoimintoihin, kun taas toiset vahvistavat olemassa olevia taisteluyksiköitä tai muokataan taistelupataljooniksi.

Mutta hän jatkaa: Lyhyt sotilaskoulutus (1 viikko – 4 viikkoa) ei todennäköisesti muuttaisi aiempaa kokemusta vailla olevista vapaaehtoisista tehokkaiksi sotilaiksi missään yksikössä.

*

Kunnia – ja käteinen

Venäjän miestenotto tapahtuu selvästi Moskova-vetoisesti, tutkija Stepanenko toteaa.

”Kreml on ilmoittanut määränneensä kaikki 85 Venäjän aluetta pestuu-talkoisiin (Venäjän Federaation alueet plus miehitettyjen Krimin ja Sevastopolin alueet), siis rekrytoimaan vapaaehtoispataljoonan Venäjän osittaisen tai täydellisen liikekannalle panon välttämiseksi”.

Tämä on ollut itseasiassa tiedossa jo maalis-huhtikuusta lähtien, jolloin edellä mainittu aluevastuutus vuoti esim. tännepäin tiedoksi Venäjältä.

*

Haetaan Tosi Miehiä!

Mies-hankinnan lisäksi alueiden odotetaan myös auttavan rekrytoinnin rahoittamista, jonka mukaan se ”asettaa raskaan rasituksen alueellisille budjeteille”. Esimerkiksi Krasnoyarskin alueella on varattu noin 2 miljoonaa dollaria projektille, Stepanenko sanoo. (muuntaminen efektiiviseen ruplaan on vaikeaa, mutta reaalisesti yli 200 miljoona rb, vh]

Työvoimapulan vaikeus ilmenee taajaan.  Pestautumiseen vaadittavat pätevyydet vaihtelevat paikasta toiseen.

Eräässä Tatarstanin Kazanissa julkaistussa flaierissa mainostetaan: ”Kutsumme alle 49 -vuotiaita miehiä, jotka ovat aiemmin palvelleet armeijassa ja tarjoamme 4 kuukauden sopimusta asevoimissa erikoistumisalallasi.”

Julisteella haetaan ”tosi miehiä”. Ikää saa olla jopa 49 v, liittyminen erikoisoperaatioon Ukrainassa toisi korkeat palkat, koulutuksen ja vakuututukset (työkyvyttömyyseläke, leskeneläke etc).

Jossain muualla jopa 60 -vuotiaat miehet, joilla ei ole rikosrekisteriä, ovat tukikelpoisia. Usein netti-ilmoituksissa todetaan ettei vaadita aikaisempaa sotilaallista kokemusta.

Permissä on pongattu juliste, jossa julistetaan: ”Työtä Tosi Miehille!”. Haetaan  ”pelottomia, urheita, rohkeita, itsevarmoja, poikkeuksellisia, monipuolia, – sanalla sanoen isänmaallisia patriootteja”

Ilmoituksen mukaan koulutukseen on varattu noin kuukausi – mikä ei ole paljon tilanteesta, jossa rekryytillä on vain vähän tai ei lainkaan sotilaallista kokemusta. Venäjän puolustusministeriön vakiopolitiikan mukaan kaikilla sopimuksen allekirjoittavilla vapaaehtoisilla on oltava neljä viikkoa koulutusta yhdistettynä asekohtaiseen harjoitteluun.

On epäselvää, onko sama järjestelmä laajennettuna kaikille vapaaehtoisille. Jotkut vapaaehtoispataljoonista ovat jo käyneet läpi Nizhny Novgorodin lähellä sijaitsevan Mulino -koulutusalueen, sosiaalisen median viestien mukaan. Vapaaehtoisten sopimukset ovat yleensä neljästä kuukaudesta vuoteen. Ne lupaavat paljon korkeammat palkat kuin Venäjän alueilla keskimäärin maksetaan. Esimerkiksi Permissä ja Kirovin (Länsi -Venäjä) alueella muodostetut pataljoonat tarjoavat tuloja, jotka alkavat 300 000 ruplasta kuukausittain (noin 5000 dollaria), kun taas Bashkortostanissa, lähellä Kazakstanin rajaa, vähintään 280 000 ruplaa.

Bashkortostanista oleville vapaaehtoisille luvataan vielä 8000 ruplaa päivässä taisteluoperaatioissa. Bashkortostanin sosiaalisen median kanavilla kiertävä ilmoitus sanoi: ”Kesällä voit ansaita helposti noin miljoona ruplaa!” Keskimääräinen kuukausipalkka näillä alueilla on välillä 30 000–45 000 ruplaa, noin kymmenesosaa siitä, mitä vapaaehtoinen voi saada, jos se sijoitetaan etulinjaan.

Vapaaehtoiset osallistuvat neljän viikon koulutuskurssiin Primorsky Kraissa, Venäjän Kaukoidässä, oppiakseen ammuntaa ja muita sotilaallisia perustaitoja.

On myös muita etuja. Perm- ja Kirovissa vapaaehtoisten lapsille luvataan etuuskohtainen pääsy yliopistoihin.

Vapaaehtoisille annetaan ”Combat Veteran” -status (Taisteluveteraani), joka antaa heille kuukausittaisen stipendin elämiseen ja alennukset asumisesta ja kuljetuksista. Ja taistelukentän uhreista on olemassa korvaus, joissakin tapauksissa yli 3 miljoonaa ruplaa vakavasta vammasta. Jos vapaaehtoinen tapetaan, heidän perheensä saa 12,4 miljoonaa ruplaa liittovaltion budjetista ja 2 miljoonaa alueelta.

Jotkut vapaaehtoiset kertoivat verkkojulkaisulle Verstkalle, että palkat motivoivat heitä, jotta he esimerkiksi voivat rakentaa talon. Toiset näyttävät saavan innoittajansa isänmaallisuudesta; Jotkut näyttävät yksinkertaisesti haluavan seikkailua. Yksi, nimeltään Vitaly, kertoi Verstkalle: ”Kunnioitan esi -isiemme saavutuksia, ja minun on vaikea seurata heidän sylkemistä. Ja tietysti on miellyttävä bonus hallituksen tarjoamien maksujen muodossa.” Toiset kertoivat Verstkalle, että he saivat inspiraatiota lähteä päästämään Ukrainan natsismista, mikä on osoitus Venäjän valtion tiedotusvälineiden vallasta, joka on armottomasti kytkenyt ajatuksen, että Venäjän toiminta on Ukrainan ns. denatzifikaatio” (natsismin juuriminen).

Jos kaikki Venäjän alueet perustaisivat pataljoonan, kustannukset olisivat huomattavia. Kateryna Stepanenko arvioi, että 400 miehen yksikön palkat maksavat 1,2 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä hänen mukaansa on kallista, kun otetaan huomioon, että ohjelma ei tuota mitään eliittiyksiköitä.

Tšetšenian vapaaehtoiset osallistuivat ensimmäisenä Ukrainaan pian hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Vostok -pataljoona näki toiminnan Mariupolissa, missä se oli näkyvästi mukana jalkaväkitoiminnassa. Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov ”leijonisoi”(toisin sanoen kohtelee sankarina)  usein Vostok -pataljoonaa. Kadyrov kertoi huhtikuun lopussa Telegram -kanavalla, että ”sadat rohkeat sotilaat valtavan maamme eri kulmista ovat päättäneet tulla osaksi Venäjän vapautusarmeijaa”. Ja toukokuussa hän sanoi, että 200 ”hyvän tahdon soturia” [Goodwill Warriors] valmistui Venäjän erityisjoukkojen yliopistosta Gudermesissa ja lähti Ukrainaan joka viikko.

Joidenkin arvioiden mukaan jopa 8.000 tšetšeeniä on mennyt taistelemaan Ukrainaan. He ovat olleet voimakkaasti mukana kampanjoissa ottaakseen Severodonetskin ja Lysychanskin. Myös Venäjän Kaukoidän Burjatian vapaaehtoiset olivat mukana varhaisessa vaiheessa; Useita on tapettu, mukaan lukien yksi tunnetuksi tullut taistelusta Syyriassa.

Viime aikoina muidenkin Venäjän alueiden nimikkopataljoonat ovat lisääntyneet.

Viime viikolla lähetettiin valokuvia lähes 300 Tseljabinskin vapaaehtoisesta taisteluosastosta. Tatarstanin rekrytointitoimiston päällikkö Evgeniy Tokmakov sanoi tiedotustilaisuudessa, että ”pataljoonaan on muodostettava vain Tatarstanin alkuperäiskansoista, jotta he voivat liittyä joukkoon, seisoa olkapää-olkapäätä vsaten, tuntevat toisensa”. Myös useita kasakkataistelijoiden yksiköitä muodostetaan – ei yllätys, kun otetaan huomioon, että ne olivat näkyvästi mukana Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Orenburgin alue on jo lähettänyt sotaan kolme kasakkapataljoonaa. Rekrytoinnin vauhti on noussut – viime päivinä Murmanskin alueet Napapiirillä ja Tjumen Länsi-Siperiassa ilmoittivat vapaaehtoisyksiköiden perustamisesta.

’Ryhmä kivääreillä’

Se, miten nämä pataljoonat – useimmat ovat pienempiä kuin tavallinen pataljoona – integroidaan Venäjän operaatioon, ei ole vielä selvää. Tatari- ja Bashkir -yksiköt ympätään moottoroituihin kivääripataljooniin. Primorsky Krai -hankkeessa muodostettu vapaaehtoispataljoona koostuu vain paikallisista asukkaista ja tukee 155. Kaartin meriprikaatin rakennetta.

*

On merkkejä siitä, että Venäjän työvoimapula Ukrainassa alkaa purra.

Ukrainan Vastavakoilu- ja ulkoisenvaikuttamisen torjuntakeskus [Center for Countering Disinformation] kertoo löytäneensä  yli 20 000 venäläisen sopimussotilaan hakupaikkaa alueellisissa henkilöstön täydennyskeskuksissa. On esiintynyt jatkuvasti raportteja siitä, että jotkut pataljoonien taktiset ryhmät on jouduttu perustamaan uudelleen.

Venäjä ja Ukraina syyttävät toisiaan vankijoukkojen käytöstä hyökkäysjoukoissa. Mutta kuten yksi analyytikko toteaa, pataljoona on enemmän kuin ”väkijoukko joka kantaa kivääreitä”. Sotatutkimuksen instituutin Stepanenko sanoi: ”Näitä huonosti koulutettuja rekrytointeja käytetään todennäköisesti tykinrehuna, kun annetaan heille sama aikaisempi Venäjän kohtelu kuin varusmiehille ja reppufirmojen välityspalvelu-miehille.”

On vaikea kuvitella, kuinka nämä erilaiset ryhmät, joilla ei ole tietoa taistelutilanteista, eikä edes ja ruosteisia tai vain olemattomia sotilaallisia taitoja, ylimalkaan voisivat vaikuttaa konfliktiin. Jalkaväen tehtävänä Venäjän joukkojen keskuudessa on suurelta osin ollut tuhota polttamalla epäsuoran tulen jo hävittämät paikat. Silti Stepanenko sanoi, että venäläiset ”jatkavat raskaita tappioita saamatta paljon maata. He vaativat siksi Venäjän taistelukentän työvoiman jatkuvaa virtausta kokeakseen menetyksiä”.

Ukrainan armeija seuraa yksiköiden muodostumista. Ukrainan Pääesikunnan tiedustelupäällikön tiedottaja Vadym Skibitsyi sanoi, että Venäjä aikoo muodostaa 16 uutta pataljoonaa heinäkuun loppuun mennessä. Hän kertoi verkkoportaalille Krym.realille, että ”arvioidemme mukaan jokaisella alueella on noin 4000 ihmistä, mukaan lukien Krim.” Skibitsyi vahvisti CNN: lle, että hänen huomautuksensa oli ilmoitettu tarkasti, mutta kieltäytyivät tarjoamasta lisätietoja.

[Mihin kokonaismäärään Skibitsyin laskelma päätyy jää hieman epäselväksi. Jos hän tarkoittaa, että kaikilla Venäjän Federaation 85:llä alueella olisi noin 4.000 miehen potentiaali, niin sehän merkitsisi rekrytointipohjaksi noin 340.000 miehen kokonaismäärää. Siitä joukosta ehkä vajaa kolmannes olisi ajateltavissa kenttäkelpoiseksi, – siis noin 110.000 miestä, edellyttäen, että keskuksen voimistuva paine tuottaisi kattavasti tavoitteiksi määrätyt miesmäärät, vh].

Stepanenko uskoo, että perimmäinen tavoite on ikään kuin varkain toteutettava mobilisaation muoto.

”Putinilla näyttää puuttuvan luottamusta siihen, että sodan tuen kyselyt ja mielenosoitukset selviäisivät yleisestä asevelvollisuudesta. Lue: Yleinen mielipide ei kestäisi täyttä liikekannallepanoa.

Rekrytointi vapaaehtoisten pataljooniin tai peitetylle mobilisaatiolle vaikuttaa vain pieneen prosenttiosuuteen palvelusikäisista ja heidän perheistään”, Stepanenko sanoi.

”Tällainen erottelu antaa Putinille mahdollisuuden hallita hyökkäyksen ”erikoisoperaatio” -ulkonäköä järkyttämättä suurta osaa Venäjän miesväestöstä ja heidän perheistään.”

Siis: Hajoita ja hallitse.

Selvää on näillä näkymin, että Keskuksen paine alueiden sekä sotilas- että siviilihallinnon johtoa kohtaan kasvaa juuri nyt.

Syksyyn mennessä olisi saatava henkilötäydennyskeskuksiin siis noin 100.000 – 110.000 miestä käsittävä ”alokasjoukko”, josta käytännössä 1 viikon – 1 kuukauden aikahaarukassa karsittaisiin kelvoton osuus pois.

Käteen jäisi 2 kk – 3 kk:n periodia varten noin 50.000 – 70.000 miehen kokonaisuus.

Edellä mainittiin että:

Kaiken kaikkiaan analyytikot arvioivat, että yli 30 000 vapaaehtoista saatetaan mobilisoida täydentämään viiden kuukauden taisteluiden aikaan heikenneitä venäläisiä rivejä – neljäsosa ja kolmasosa itäisen Donbasin alueen voittamiseen lähetetyistä joukkoista, joihin suurin osa vapaaehtoisista todennäköisesti lähetetään”.

Syvään syksyyn mennessä menetysten määrä epäilemättä vielä kasvaa, joten – ilman joukkokieltäytymisiä yms. – tarve on silloin lähempänä 50K kuin 30K. Näin etenkin, koska kevätkutsuntojen oheismobilisaation tulokset olivat nähdyn heikot; ei ole oletettavissa, että ”aito voluntarismi” syyskutsuntojen aikaan elpyisi tai edes saavuttaisi kevätkutsuntojen tuloksia.

Siksi siis Keskus kokee välttämättömäksi suorittaa tällainen ”tehostettu vapaaehtoisten haku” eli pakotettu aluerekrytointi, jonka toteutuksen Putin on itsensä kannalta taitavasti vastuuttanut alueille, joiden johtoportaat ovat nyt kovan edessä. Päitä uhkaa tippua siellä, ainakin syrjemmällä, missä nyt määrättyjä ”tulostavoitteita” ei saavuteta tai ylitetä. Tällä järjestelyllä Keskus ”sitouttaa” alueiden johdon, sekä sivilistit että sotilaat, Kremlin sodanpäämäärien taakse. Se on sitten pääsemättömissä sodan liisterissä, eikä voi livetä missään vaiheessa, maksoi mitä maksoi.

Siitä ”esikarsitusta” porukasta, siis noin 50.000-70.000 miesmäärästä koulutuskeskusten tulisi pikaisesti muodostaa ehkä 30 tai 50 taistelupataljoonaa – tukipalveluineen,- joilla toteutuneet ja myöhäissyksyyn mennessä toteutuvat menetykset (KIA, WIA, MIA, itsensäsilpojat, kajahtaneet etc) tulisi korvata. Ja loput tykinmuonaksi sinne ja tänne, missä huollon ja tukitoimien parissa vajeita esiintyy, ja niitähän aina on.

Lisäksi monilukuiset vankilat ovat yhä yksi rekryalusta.

*

+3
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu