Venäjän hyökkäyssodan ongelmat – tilannearvio 12. sotaviikolla

Venäjän hyökkäyssodan ongelmat – tilannearvio 12. sotaviikolla

Sotavoiman toimintaa voidaan arvioida johtamisen ja työyhteisön sisäisen dynamiikan näkökulmista. Ihan kuten kaikkia muitakin työpaikkoja.

*

Presidentti V. V. Putin on ymmällään. Hän on neuvoton.  Hän näyttää väsyneeltä.

”Ex-suurlähettiläs René Nyberg: Ukrainan armeija on yllättänyt meidät. Se on taktisesti ja taistelutahdoltaan ylivertainen Venäjän armeijaan nähden.

Me emme hämmästyneitä siitä… minkä tähden me emme ymmärtäneet, että se korruptio, joka kuvaa Venäläistä yhteiskuntaa, se on myöskin mädättänyt Venäjän asevoimat.”

Toimittaja: ”Uskotko, että myös Putin yllättyi armeijansa tilasta?”

ex-suurlähettiläs René Nyberg: ”Heh.. varrmasti! – Koska hän on häviämässä sodan.”

Lähde: Emeritus-suurlähettiläs René Nyberg: Vladimir Putin sotkeutuu eversteille kuuluviin päätöksiin Ukrainassa – ”Perikato-tunnelma tiivistyy” – MTVuutiset.fi

*

Mistä nämä havainnot kertovat?

Venäjän laajamittainen tuhoamishyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 alkaen kertoo lukuisista virheistä.  Pielessä olivat tilannekuva, oma suorituskyky, Ukrainan puolustustahto ja -kyky.  Näiden perustavien virhearvioiden päälle tulevat monet useassa yhteydessä jo mainitut (myös tässä blogistossa) kerrannaiset ja perusvirheet.

*

Nyt, sodan 82 sotapäivän jälkeen voidaan tehdä perusteltuja arvioita taistelutilanteen nykyvaiheesta:

Sodanjohdon ongelma

Venäjän sodanjohtoa vaivaa samat ongelmat, joka jo pitkään ovat olleet nähtävissä valtiojohdon toiminnassa.

Valta on keskittynyt ohuen pyramidin huipulle. Avainvalta on yhdellä miehellä, diktaattorilla, jota ympäröi vuosien varrella entistä suppeammaksi muodostunut vallan ”inner circle” – vallan keskeisin linnake. Tämän eräänlaisella darwinistisella karsinnalla suppeutettu ”harvojen herrojen” rakenne on jatkuvan epävarmuuden tilassa.

Diktaattori on tietoisesti nostanut omaan lähipiiriin ja viiteryhmään kuuluvia [”Pietarin pojat”: Pietarissa opiskelleita miehiä] ja tarkoituksella kierrättänyt heitä eri tehtävissä jo vuosien ajan: eri tasoilla, nostaen ja laskien, siirtoja on tehty toimialalta toiselle, vailla näkyvää logiikkaa, paitsi siinä mielessä, että erilaisille kulloinkin ajankohtaisille painotusalueille johtaja on halunnut ja tarvinnut ”varman oman miehen”.  Joskus on kysytty omaa tahtoa, yleensä ei: kierrätys on pelannut ilman selityksiä. Mene tai lähde -periaatteella. Kaukana ovat ne sinänsä läheiset vuodet, jolloin päällikkö määritti esikuntineen alueiden johtavien hahmojen, ensisijaisesti kuvernöörien, mutta myös voimaryhmittymien aluejohtajien paikat ja tehtävät. Kuvernöörikierrätys pantiin rankiarvioinnin piiriin: määrättyjen lähtötietojen perusteella määriteltiin alueen tavoitteet ja painopisteet: vuosittaisarviossa kaikki kuvernöörit rankattiin pisteiden mukaiseen ansiojärjestykseen: parhaat palkittiin monin tavoin.  Ainakin joinakin vuosina 5 heikointa pantiin vaihtoon. Jatkuva nimityspyörä piti kohteet ”herkällä”, ja muutaman päällikön kierrätys ”kannusti” muitakin, ainakin heikensi yöunien ravintopitoisuutta. –

Nyt tästäkin ”tulostavoite-ohjaamisesta” näkyy luovutun.

Nykyisin inner circle on hämmentävän pieni, lähes sormustimillisen kokoinen. Siellä ei ole enää monta, ja tilanteen mukaan määrä vielä vaihtelee. Missä esimerkiksi on asevoimien komentaja kenraali Gerasimov? Mikä oikeastaan on puolustusministeri Shoigun asema ja tehtävä? Monta kysymystä ilmassa.

*

Lopputulos on yksinkertainen:

presidentti Putin johtaa kaikkea, mutta ei koskaan, vaan delegoi vallan muualle, alas ja hajalle, valikoidusti, ja halunsa mukaan. Vastuu on aina jollain toisella, joko tehtävän nimellisellä johtajalla, tai hänen alaisillaan, tai kollegoillaan. Hän syöttää päästövallan näennäisesti alas, mutta johtaa sormiohjauksella koko orkesteria.

Koko ajan on näkynyt, että päällikkö on johtanut kaikkia rintamatoimia suojabunkkerinsa rajoitetusta perspektiivistä niin asevoimia, armeijoita, divisioonia, prikaateja, taisteluosastoja, joko kirjaimellisesti suoraan tai epäsuorasti, mutta kuitenkin siten, ettei armeijankomentaja koskaan ole voinut ottaa armeijaa hyppysiinsä, alemmista komentajista puhumattakaan.

Aktiivinen kysymys koko 82 päivän aikana onkin ollut: Kuka tätä sotaa oikein johtaa?  Vastaus on ollut vaihtelevasti ylipäällikkö ja satunnaisesti jokin toinen, mutta hänen henkilöään on jääty arvailemaan. Kenraalikuolemat ja everstimenetykset kertovat omaa kieltään.

Hyökkäävä armeija on alusta alkaen ollut paniikin vallassa: jotain täytyy tehdä, mutta koskaan ei tiedä miten ja milloin, miten jokin liike suhtautuu kaikkeen muuhun. Itseasiassa varsin tyypillinen kaoottisen organisaation piirre. Juuri näin toimii hallinnan ja järjestyksen menettänyt rakenne. Voittoja pitäisi saada, mutta ne eivät roiku matalilla oksilla, vaan tullakseen vaatisivat orkesterin ammattitaitoista soittoa, mutta se on jo lähtökohtaisesti mahdotonta. Siksi tällainen tapahtumakuva, jatkuva epäonnistumisten, sekoilujen ja karmean epäammatillinen kompurointi.

Raskaan tykistön aktiivisuuden ja toiminnallisuuden mittari on: taivaalle ammuttujen tykinlaukausten tonnimäärä/päivä.

Kun koko valtio on julkisen ryöstön ja korruption kohteena, mitä muuta voi sen armeijalta odottaa?  Paperilla kaikki voi näyttää hyvältä tai ainakin välttävältä: todellisuus on jotain muuta.

*

Putin mikromanageroi entistä kiivaammin:

Putin involved in war ‘at level of colonel or brigadier’, say western sources | Vladimir Putin | The Guardian

”Vladimir Putin on sekaantunut niin henkilökohtaisesti Ukrainan sotaan, että hän tekee operatiivisia ja taktisia päätöksiä ”everstien tai prikaatien tasolla”, länsimaiset sotilaslähteet kertovat. Ne lisäävät, että Doncasissa Venäjän presidentti ryhtyi määrittämään joukkojen liikkeitä, käytännössä taisteluyksikön tasoisia osastoja Itä-Ukrainassa, missä viime viikolla hyökkääjät kokivat verisen sakkauksen yrittäessään useaan otteeseen strategisesti tärkeän joen ylitystä.”

*

Käytännön esimerkkejä:

Läntisten sotilasarvioiden mukaan Venäjän surkeasti sujunut joenylitysoperaatio on osoitus ”järisyttävästä taktisen tajun puutteesta”, The New York Times kirjoittaa.

Venäjän katsotaan menettäneen kokonaisen pataljoonan yrittäessään ylittää viime viikolla Donetsjokea Itä-Ukrainassa. Tappioluvuiksi on arvioitu yli 400 kuollutta ja haavoittunutta.

Eläköitynyt yhdysvaltalainen kenraalimajuri Mick Ryan kävi joenylityksiä läpi Twitterissä sekä yleisellä tasolla että Venäjän näkökulmasta.

– Rynnäköllä tehtävät joenylitysoperaatiot ovat yksi vaikeimmista sotilastehtävistä, Ryan kirjoittaa. Sen kaltainen operaatio sisältää yleisesti ottaen kuusi vaihetta.

Lähde: Venäjän Donetsjoen katastrofi ”spekuloitua suurempi tappio” – joen pohjaan upposi muutakin kuin pataljoona ja panssareita – MTVuutiset.fi

Kenr.maj. Ryanin 6-kohdan ohjelma joenylitysoperaatioon valmistauduttaessa:

1.)Operaatio täytyy suunnitella ja tätä varten tiedustella kohde.

2.)Tehokas vastarinta täytyy minimoida: Estämällä vastapuolen tiedustelutoiminta ja käyttämällä mittavaa epäsuoraa tulta.

3.)Estettävä hyökkäyskohdan tarkka paikantaminen: voimien siirto yöllä, savun suojassa ja hämäten (harhautus).

4.)Reitti ylityspaikalle suojattava.

5.)Esteet ylitykselle minimoitava: Ylityskohdan valinta ja ylitettävyyden maksimointi.

6.)Rynnäköinti ylitykseen.

Venäläisten yritys epäonnistui Donets-joella Itä-Ukrainassa viikonvaihteessa: syynä laiminlyönnit ja puutteet kaikissa kohdissa 1 – 6.

Lähde: Venäjän Donetsjoen katastrofi ”spekuloitua suurempi tappio” – joen pohjaan upposi muutakin kuin pataljoona ja panssareita – MTVuutiset.fi

*

Venäjä käyttää raskasta aseistusta, mutta heikon tiedustelun pohjalta, massatuhomenetelmin:

”Tykistö, jota Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin kutsui ”sodan jumalaksi”, on säilyttänyt asemansa keskeisenä aselajina. Näin ollen ei sikäli ole yllätys, että hyökkäämään pyrkivä Venäjä viljelee tykkitulta runsaasti. Britannia nostaa esille kaksi syytä, miksi Venäjä nojaa kasvavissa määrin umpimähkäisesti ammuttuun tykkituleen.

– Tämä johtuu todennäköisesti rajallisista mahdollisuuksista hankkia tietoa kohteista ja haluttomuudesta lentää taistelukoneilla toistuvasti etulinjoja pidemmälle, Britannian puolustusministeriö arvioi.

Yksi sodan lukuisista yllätyksistä on ollut Venäjän kykenemättömyys tuhota Ukrainan ilmavoimat ja -puolustus.”

Venäjän tykistö ampuu umpimähkään, koska ei muutakaan voi – Ukraina vastaa ”erittäin tehokkailla” lahjahaupitseilla – MTVuutiset.fi

*

+5
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu