Warum Uniper 2017? – Sipilän hallituksen vastaus Eduskunnan kyselytunnilla 23.10.2017

Warum Uniper 2017? Sipilän hallituksen vastaus Eduskunnan kyselytunnilla

*

Warum Uniper?

Sirpa Paateron kirjallinen kysymys, syyskuussa 2017:

”Miten hallitus ja omistajaohjausministeri suhtautuvat valtion energiayhtiö Fortumin Uniper-kauppaan, millä tavoin voidaan perustella Fortumin näin laajamittainen sijoittaminen fossiiliseen energiatuotantoon ja onko ainoa peruste osinkotuottojen maksimointi?” [painotukset VH:n]

*

Elinkeinoministeri Mika Lintilän vastaus, 23. pv lokakuuta 2017:

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Fortum on pitkään toiminut haastavassa markkinaympäristössä, jossa laskeneet sähkönhinnat ovat painaneet perinteisen sähköntuotannon kannattavuutta. Turvatakseen pitkäaikaisen kilpailukykynsä Fortum on hakenut strategiallaan kasvua perustuen neljään kasvualueeseen, jotka ovat:

(1) tuottavuuden ja toimialan rakenteiden uudistaminen;

(2) kestävien ratkaisujen tarjoaminen kaupungeille;

(3) kasvu aurinko- ja tuulivoimassa

(4) uusien energialiiketoimintojen luominen.

Strategiaa toteutetaan kahdessa vaiheessa. Fortumin tavoitteena strategian ensimmäisessä vaiheessa on maksimoida kassavirta uudelleeninvestoinneilla. Tavoite on tarkoitus saavuttaa osallistumalla sähköntuotannon konsolidaatioon [consolidation: vakauttaminen, lujittaminen, vh] Euroopassa ja kehittää kestäviä ratkaisuja kaupungeille.

Ensimmäisen vaiheen investoinneille yhtiö asetti vaatimukseksi olemassa olevan kassavirran, liiketoiminnan Fortumin ydinosaamisalueilla sähköntuotannossa ja sijainnin maantieteellisesti lähellä nykyisiä kotimarkkinoita. Uniper täyttää nämä sijoituskriteerit ja toteuttaa näiltä osin hyvin Fortumin strategian tavoitteita. Fortumin strategian mukaan ensimmäisen vaiheen muodostama kassavirta käytetään osinkopolitiikan toteuttamiseen sekä pitkäaikaisen kilpailukyvyn turvaaviin investointeihin. Näitä investointeja ovat mm. sijoitukset uusiutuvaan energiaan, uusiin kuluttajaratkaisuihin ja uusien energiaratkaisujen kehittämiseen. Uniper tuottaa hyvää kassavirtaa ja osinkoa. Fortumin osakkeenomistajan kannalta kauppa tukisi Fortumin osingonmaksukykyä sekä investointikykyä strategian toisen vaiheen toteutuksessa ja siten pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Fortumin visio ”For a cleaner world” tai strategia ei muutu Uniper-kaupan myötä. Kauppa ei siis ole ristiriidassa yhtiön strategian kanssa, vaan sen tuottaman kassavirran on tarkoitus osaltaan mahdollistaa strategian toisen vaiheen vaatimat investoinnit.

Helsingissä 23.10.2017

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Lähde/linkki:

Eduskunnan sivustot: KKV_400+2017.pdf (eduskunta.fi)

*

Comments:

Paatero kysyi yleisluontoisesti suhtautumista Uniper-kauppaan ja erityisesti perusteluja fossiiliseen energiatuotantoon sijoittamiseen.

Lintilä vastasi esittämällä: tavoite on maksimoida kassavirta ja sen avulla sijoittaa energia-alan uusinvestointeihin Saksan pelipaikoilla.

Elinkeinoministerin vastaus on paljonpuhuva ja paljastava.

Ensinnäkin, missä on jättiläisjärjestelyn pro et contra -pohdinta ja perustelut. Pelkkää unihöttää, ei sanaakaan riskeistä ja uhkapelin varjopuolista.

Kyselytunnilla annettuun vastaukseen piirtyy puistattava kuva tavasta, jolla poliitikot ja suuryritysten bonus-johtajat tehtäviään hoitavat:

valikoivaa tarkastelua skenariokirjon aurinkoiselta puolelta. Ei sanaakaan puolivälin vaihtoehtokentästä, sieltä missä vaalensiniset unelmat painuvat harmaan puolelle. Puhumattakaan jonkin uhkakentän riskin laukeamisesta!

Saati sitten koko hurjan miinakentän toisiinsa sähkölaukaisimin yhdistetyn Total Fall -vaihtoehdon hirmuisista vaikutuksista ja dominoefektistä Suomen, suomalaisten ja koko yhtyneen saksalais-suomalaisen talousveljeyden muutenkin horjuville tolppajaloille.

Voi vain hieman väsyneesti viitata kestokysymykseen: Voiko joku esittää positiivisen esimerkin Suomen kansainvälisillä globaalisti kilpailluilla, pohjimmaltaan poliittisista suurmarkkinoista (paperi, it-teknologia, johdannaiset, sellu, sähkö, energia etc], joilla suoritetut suurkaupat olisivat olleet onnistuneita, tuottavia ja kestäviä? Taitaa lista jäädä hieman lyhyeksi?

*

Lue myös:

Helsingin Sanomat/Adina Nivukoski, verkko 13.7.2022 & paperi 14.7.2022;

”Uniper-kauppa herättää kysymyksiä” – Näin poliitikot kommentoivat, kun Fortumista tuli Uniperin suuromistaja viisi vuotta sitten – Politiikka | HS.fi

Pääministeri Juha Sipilä 14.10.2017 MTV:lle:

Aiheesta kysyttiin silloiselta pääministeriltä Juha Sipilältä (kesk) MTV:n Uutisextra ohjelmassa. Huolena olivat kaupan ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset, sillä kaupan myötä Fortumin sidokset Venäjällä lisääntyivät merkittävästi.

”Tähän kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Se lähtee ihan yhtiön omista tarpeista, ja yhtiön hallitus on katsonut tämän tarpeelliseksi”, Sipilä kommentoi ohjelmassa.

*

Pääministerin lausuntoa kritisoi tuolloin esimerkiksi oppositiossa juuri vihreiden johtajan paikalta väistynyt Ville Niinistö Facebook-kirjoituksessaan.

”On naiivia väittää, että tällaisen yhtiön ostaminen ei lisäisi suomalaisen valtionyhtiön Fortumin riskiä suhteessa Venäjään”, Niinistö kirjoitti lokakuussa 2017.

*

Kansanedustaja Anders Adlercreutzia ® kuitenkin huolestutti HS:n jutussa se, miksi uusiutuvan energian nimiin vannova Fortum halusi ostaa yhtiön, joka tuotti yli 80 prosenttia energiasta fossiilisilla polttoaineilla.

*

Tästä oppositio kritisoi hallitusta myös eduskunnan kyselytunnilla syyskuussa 2017.

Uniper-yhtiö on useiden vastuullisten sijoittajien, esimerkiksi OP:n, mustalla listalla juuri kivihiilen ja suurten päästöjen vuoksi. Julkisuudessa jo kysellään, joutuuko Fortum pian vastaavanlaisille mustille listoille”, sanoi esimerkiksi Satu Hassi (vihr).

*

Myös Antti Lindman (sd) esitti huolensa 2017:

Miltä tämä näyttää, miten tämä suhteutuu hallituksen tavoitteisiin kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta? Pahalta näyttää.”

*

Merkelin 2014 lataama ongelma kuumotti jo 2017

Huolensa esittivät monet päättäjät, – lähinnä ilmastonäkökannoin puheitaan perustellen.

Mutta kuinka moni todella varoitti taloudellisista ja poliittisista riskeistä?

Suomi jälleen kahden suuren (Saksa – Venäjä) norsun välissä.  Tuolloin oli jo tiedossa liittokansleri Merkelin fataalin virheen, ydinvoiman alasajopäätöksen, seuraukset ja sitä myöten se mahalasku, johon ”die Mutter von ganz Europa” ura tulee päätymään ja nimi jäämään historiaan: Suuren onnettomuuden isoäitinä!

Noilla konkreettisilla, nähtävissä ja laskettavissa olevilla trendisuunnilla oli täysin perusteltua pitää suomalaiset näpit erossa energiapolitiikan tulikuumasta probleemista. Sen hehku ja kuumotus tuntui jo kiivaana syksyllä 2017.

Miksei kukaan päättäjistä tätä havainnut ja tunnistanut. Pannut kovan kovaa vastaan. Vaikka varotettu oli.

Vastaus:

Ideologia peittosi talouden realiteetit.

*

+4
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu