Winston Churchill ei koskaan sanonut: Taisimme teurastaa väärän sian

Winston Churchill ei koskaan sanonut: Taisimme teurastaa väärän sian

*

Winston Churchill osasi sanoa, ja teki sen todella hyvin. Hänellä oli jotain, mitä sanoa. Hänellä oli harvinaisen skarppi ajatusmaailma, josta hän tiivisti olennaisen. Hänen sanomansa on laaja kokoelma inhimillisen ajattelun helmiä.

Eräs hänen nimiinsä pannuista sitaateista (quote) kuuluu:

“We have killed the wrong pig!” or

”We slaughtered the wrong pig” or

“We butchered the wrong pig”

Tapoimme väärän sian tai

Taisimme tappaa väärän sian tai

Teurastimme väärän sian tms.

Tosiasiassa Churchill ei koskaan sanonut mitään tuollaista.

*

Miten niin?

Voivatko miljoonat tätä kuuluisaa sitaattia siteeranneet sitatoijat olla väärässä?

Kyllä! He voivat olla. He myös ovat väärässä.

*

Britanniassa oli jo ennen Sir Winstonin kuolemaa 1964 käyty kamman kanssa läpi hänen kirjansa kannesta kanteen, puheensa, keskustelutallenteensa ja huomattava määrä häneen liittyviä muistelmia, muistiinpanoja, tekstejä yms.

Sittemmin hänen kuolemansa jälkeen tätä tekstimassan kampausta on jatkettu. Parhaista parhaat ja lukemattomat toiseksi parhaat sitaatit, tiivistykset, sanonnat, määrittelyt, huulet ja leuat, on koottu ja julkaistu. Niille yhteistä on se, että kukaan elämäkerturi, tutkija tai kielivirtuoosi ei ole osoittanut hänen koskaan lausuneen tuota teurastuksen kohdetta harmitellutta sananpaukahdusta. Sitä ei siis ole.

Kilvan on etsitty ja julkaistu hänen iskeviä lauseitaan ja lausekkeitaan. Jopa sellainen nykyaikaiselta kalskahtava ilmaisu kuin ”summit” (kansainvälisistä johtajatapaamisista, huippukokouksesta) on hänen keksimänsä.

*

Todistelut

“Churchill is misquoted as saying—with reference to the Nazis versus the Soviets—’We butchered [or slaughtered] the wrong pig. ’ The implication: he should have fought Stalin, not Hitler.” > Not Churchill re Germany: ”We butchered the wrong pig.” (richardlangworth.com) 23.1.2020.

”Churchilliä lainataan väärin kun esitetään hänen sanoneen – viitaten natseihin vs. Neuvostoliittoon – ´Me teurastimme [tai lopetimme] väärän sian´. Tarkoittaen: hänen olisi pitänyt taistella Stalinia vastaan, ei Hitleriä vastaan.” [translation: vh].

Otan tähän tutkija, historioitsija Richard M. Langworthin saaman tiedustelun ja hänen siihen antamansa vastauksen omana käännöksenäni. Kielitaitoiset voivat lukea alkuperäistekstin linkin takaa:

”Saksalainen kirjeenvaihtaja kirjoittaa:

Tämä [väärä sitaatti ja asiayhteys] vaikuttaa minusta revisionistiselta toiveajattelulta. Hän ei olisi koskaan voinut sanoa tuolla tavoin, koska englannin kielessä ei ole sellaista idiomia. Hänen olisi pitänyt sanoa: ”Taistelimme väärää vihollista vastaan.” Voittekoko paljastaa aitoja tietoja tämän virheellisen lainauksen alkuperästä?”

”Useita tämänsuuntaisia ​​kyselyitä seurasi Herbert Kuhnerin teoksen ”A Revival of Revisionism in Austria” (Revisionismin elpyminen Itävallassa) julkaisemista. Ilmeisesti Kuhner mainitsi lähteekseen Lordi Boothbyn. (Sivustolla kerrotaan, että se on parhaillaan tarkistettavana.)”

”Väärä sika – väärä lainaus

Jos saan poiketa vitsailun poluille, Churchill olisi pitänyt tätä lausetta loukkaavana sikoja kohtaan. Hän käytti eläinanalogioita ja olisi voinut keksiä sellaisen sanamuodon. Mutta hän piti sioista. Hän ei koskaan verrannut Ison-Britannian vihollisia sikoihin. Hänen suosikkieläinpahiksiaan olivat tiikerit, sakaalit, hyeenat, krokotiilit ja boakuristajakäärmeisiin….

Etsin Hillsdale Collegen ”Churchill Projectin” digitaalisia skannauksia Churchillin kaanonista, noin 80 miljoonaa sanaa häneltä ja hänestä. Tämä sisältää lähes kaiken hänen kirjoissaan, artikkeleissaan, puheissaan ja julkaistuissa papereissaan olevan tekstin. En löytänyt yhtäkään esimerkkiä tästä lauseesta, ei sanalla ”teurastaneet” tai sanalla ”tappaneet” [shlaughtered or butchered]. Eikä sanat ”väärä sika” [wrong pig]. En myöskään löytänyt lausuntoa, jossa hän olisi vihjannut, että Britannia olisi ”taistellut väärää vihollista vastaan”. Tämä käsittää myös Lordi Boothbyn muistelmat.”

*

Sama toisin sanoin

Kuitenkin ”teurastettu väärä sika” on mahdollinen Churchillin ilmaus, koska hän käytti usein eläinanalogioita. Mutta koska hän suhtautui hyvin suopeasti sikoihin, hän ei ehkä olisi voinut verrata vihollisiaan niihin. (Hän sanoi: ”Koirat katsovat sinua ylöspäin, kissat katsovat sinua alaspäin; anna minulle sika! Hän katsoo sinua silmiin ja kohtelee sinua tasa-arvoisena.”)

Churchillillä ei ollut koskaan epäilystäkään Hitlerin noususta 1933 lukien vuoteen 1945, että natsit, eivät bolshevikit, olivat päävihollinen. Hän alkoi 1945 ajatella, kun sota näytti voitetulta, että he olivat voittaneet yhden kuolevaisen vihollisen, mutta kohtaisivat vielä toisen [Stalinin puna-armeijan, vh].

*

”Totally fake quotes – täysin virheellisiä sitaatteja”

”Lukuisten uusnatsien verkkosivustojen mukaan Winston Churchill katui myöhemmin rooliaan natsien kukistamisessa. Todellinen vihollinen, kuka se todella on? Neuvostoliitto.

Tämä lainaus lähetettiin minulle äskettäin:

”Saksan anteeksiantamaton rikos ennen toista maailmansotaa oli hänen yrityksensä irrottaa taloudellinen valtansa maailman kauppajärjestelmästä ja luoda oma vaihtomekanismi, joka eväisi maailmanrahoituksen mahdollisuuden voittoon. Teurastimme väärän sian.

Uusnatsit väittävät täällä, että Churchill ei olisi halunnut mennä sotaan Saksaa vastaan ​​ja hämärät talousluvut (lue: juutalaiset) pakottivat hänet tekemään sen. Sanalla ”teurastettu väärä sika” meidän on tarkoitus olettaa, että varsinaisesti Churchill olisi halunnut taistella Neuvostoliittoa vastaan. Mutta lainaus on täysi väärennös.

Tämä lainaus on ilmeisesti keksitty vuonna 2001 ja lisätty vuonna 1938 ensimmäisen kerran kirjoitetun kirjan ”Propaganda in the Next War” esipuheeseen. Koska kirjan tekijänoikeus on suojattu ja alkuperäinen kirjoittaja on kuollut, uuden esipuheen olisi voinut kirjoittaa kuka tahansa hullu, jolla on tili omakustanteisella sivustolla.

Tiedämme vain, että lainaus ei esiinny missään ennen vuotta 2001.”

Lähde: 9 Quotes From Winston Churchill That Are Totally Fake (gizmodo.com) By Matt Novak Published December 29, 2016: 9 Quotes From Winston Churchill That Are Totally Fake. > Matt Novak is a reporter at Gizmodo covering news and opinion, with a little history thrown in for good measure. Novak started at Gizmodo in 2013 and has been writing about past visions of the future at Paleofuture.com since 2007. > 11st January, 2023; After 10 years with Gizmodo, the writer is launching Paleofuture+.

*

Churchill pelkäsi todella

”Hänen [Churchillin] näkemyksensä muutos sodan päätyttyä oli ilmeinen. Tässä on keskeinen yksityinen huomautus, jonka hänen yksityinen sihteerinsä John Colville on tallentanut 23. helmikuuta 1945. Tapahtumapaikkana oli Chequers, pääministerin virallinen maaresidenssi. Lähde on Colvillen päiväkirjat, The Fringes of Power (1986), 203-04:

”Istuimme suuressa salissa ja kuuntelimme, kuinka Mikado soitti gramofonilla aivan liian hitaasti. P.M. sanoi, että se toi takaisin ”viktoriaanisen aikakauden, kahdeksankymmenen vuoden takaa, joka tulee sijoittumaan saaremme historiaan Antoniinin ajan kanssa”. Nyt kuitenkin ”voiton varjot” olivat yllämme. Vuonna 1940 asia oli selvä ja hän näki selvästi, mitä oli tehtävä. Mutta kun [nyt, helmikuussa 1945, ilmamarsalkka] Harris oli lopettanut Saksan tuhoamisen, ”Mitä tulee olemaan Venäjän valkoisten lumien ja Doverin valkoisten kallioiden välissä?”

Ehkä venäläiset eivät kuitenkaan haluaisi laukata Atlantille saakka, tai jokin voisi pysäyttää heidät, sillä Tšingis-kaanin kuoleman onnettomuus oli pysäyttänyt mongolien hevosjousimiehet, jotka vetäytyivät eläkkeelle eivätkä koskaan palanneet. Harris: ”Tarkoitatko nyt, että he [puna-armeija] tulevat takaisin?” Churchill: ”Kuka voi sanoa? He eivät ehkä halua. Mutta monien ihmisten sydämissä on sanaton pelko.”

*

Olisi voinut olla – mutta ei ollut

Max Hastings kirjoittaa teoksessaan ”Winston Churchill – Sotavuodet 1940-1945”, Docendo, 2011 (Alkuteos: Finest years: Churchill as Warlord 1940-1945, MH-s, 2009, suom. Heli Ruuhinen): mm.

“Kun Neuvostoliiton käytös yhä huononi, hän [WSC] vaati Yhdysvaltain ja Britannian armeijoiden etenemistä niin pitkälle itään kuin vain mahdollista, missä niiden tuli myös pysyä miehitysvyöhykkeistä piittaamatta, kunnes Moskova osoittaisi jonkinlaista halukkuutta noudattaa omaa osaansa Jaltan sopimuksesta.

Samaan aikaan Neuvostoliitossa uskottiin yhä vainoharhaisemmin, että länsi tekisi oman rauhansopimuksensa Saksan kanssa. Zukov vieraili Kremlissä 29. maaliskuuta [1945].  Stalin käveli pöytänsä ääreen, selaili papereitaan ja ojensi sitten yhden niistä marsalkalleen.  ”Lukekaa tämä”, hän sanoi.  Kyseessä oli raportti, joka perustui ”ulkomaisilta kannattajilta” saatuihin tietoihin.  Nämä kannattajat väittivät, että länsiliittoutuneiden edustajat kävivät salaisia neuvotteluja erillisrauhasta Hitlerin lähettilään kanssa. … Stalin… jatkoi heti perään:

”En usko, että Roosevelt rikkoo Jaltan sopimusta.  Mutta – Churchill – se mies pystyy mihin vain”.

Amerikkalaiset eivät todellakaan osoittaneet kiinnostusta diplomaattiseen uhkapeliin Kremlin kanssa. [emt. 496-497]

*

”… Neuvostoliitto tulee tarvitsemaan jälleenrakennusapuamme [USA + Britannia, vh] paljon enemmän kuin me tulemme tarvitsemaan heidän apuaan.” Vuoteen 1945 mennessä tällaiset toiveet olivat haihtuneet.  Neuvostoliitto oli paljon vahvempi, ja Britannia paljon heikompi kuin mitä Churchill oli odottanut”. [emt. 498].

*

Churchill kirjoitti 4. toukokuutta 1945 Edenille:

”Pelkään, että on tapahtunut hirvittäviä asioita neuvostoliittolaisten edetessä Saksan halki Elbelle. … Puola hautautuisi täysin Neuvostoliiton miehittämien  maiden joukkoon. – – –  Neuvostoliiton raja kulkisi Nokian Nordkapista – – Baltian halki aina Lyypekin itäpuolelle  – – puoleenväliin [Itävaltaa] Isonzo-joelle, jonka itäpuolen Tito ja Neuvostoliitto vaatisivat itselleen.  Neuvostoliiton hallitsemat alueet sisältäisivät siten Baltian maakunnat, koko Saksan miehityslinjaan saakka, koko Tshekkoslovakian, suuren osan Itävaltaa, koko Jugoslavian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian, kunnes he yltäisivät horjuvaan Kreikkaan – – Tällainen tapahtuma olisi ainutlaatuinen Euroopan historiassa – -. Kaikki nämä asiat voidaan ratkaista vain ennen kuin Yhdysvaltain armeijat Euroopassa heikentyvät – – . Meidän täytyy nyt suunnata toiveemme pikaiseen välienselvittelyyn ja ratkaisuun Neuvostoliiton kanssa.  Olen kuitenkin sitä mieltä, ettemme me saa millään tavoin heikentämään vaatimustamme Neuvostoliittoa kohtaan Puolan asiassa.” [emt. 498].

*

Roosevelt kuoli 12. huhtikuuta 1945.

”Rooseveltin suuruudesta ei ollut Churchillinkään mielestä mitään epäilystä, mutta se oli valjastettu toimimaan Yhdysvaltain palveluksessa ja vain ajoittain ja vastahakoisesti Brittiläisen imperiumin tai edes Euroopan etujen mukaisesti.” [emt. 499].

*

”Valkoisen talon uusi isäntä [Harry S. Truman, vh] ei kuitenkaan ollut sen halukkaampi kuin edeltäjänsäkään ottamaan riskiä aseellisesta yhteenotosta Neuvostoliiton kanssa Puolan tai minkään muunkaan Euroopan maan vuoksi.  Washington uskoi, ettei tässä vaiheessa [huhti-toukokuu 1945, vh] kannattanut ryhtyä tyhjiin eleisiin, kun puna-armeija oli Elbellä.  Churchillin riidanhalu Moskovaa kohtaan ei saanut merkittävää kaikua omilta kansalaisilta.  Britit olivat neljän vuoden ajan pitäneet neuvostoliittolaisia sankareina ja aseveljinä, eivätkä he olleet tietoisia siitä, ettei tämä innostus ollut vastavuoroista. Lukuun ottamatta joitakin kymmeniä miehiä ja naisia Britannian sotakoneiston huipulla, Neuvostoliiton petollisuuden ja julmuuden laajuudesta ei juurikaan tiedetty.  Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei ollut rohkeutta liittyä Churchillin ristiretkeen uutta vihollista vastaan.” [emt. 499].

*

”Vain joitakin päiviä Saksan antautumisen jälkeen Britannian pääministeri hämmästytti esikuntapäällikkönsä tiedustelemalla, voisivatko Britannian ja Yhdysvaltain joukot käynnistää offensiivin, jolla ajettaisiin neuvostoliittolaiset pois asevoimin.” [emt. 502].

*

”[Britannian sotilas-] Suunnittelijat huomauttivat, että vaikka lännen offensiivi onnistuisi aluksi, neuvostoliittolaiset saattaisivat ottaa käyttöön samat taktiikat, joita he olivat menestyksekkäästi käyttäneet saksalaisia vastaan, sillä Neuvostoliiton maa-alue oli äärettömän suuri: ”Käytännössä ei ole mitään raja sille, miten pitkälle Neuvostoliittoon liittoutuneiden täytyisi tunkeutua, jotta vastarinta sataisin lopullisesti tukahdutettua – – . Ratkaisevan voiton saavuttaminen Neuvostoliitossa – – edellyttäisi – – (a) Yhdysvaltain suurten resurssien sijoittamista Eurooppaan (b) Saksan työvoiman ja kaikkien Länsi-Euroopan liittoutuneiden uudelleen varustamista ja uudelleen organisoimista. … ”Neuvostoliiton teollisuus on niin hajallaan ettei se todennäköisesti olisi kannattava ilmakohde”. … Suunnittelijat ehdottivat kahta päähyökkäystä, joista ensimmäinen tehtäisiin pohjoisakselille Leiptzig-Poznan-Breslau. He totesivat: ”Jos ryhdymme sotaan Neuvostoliittoa vastaan, meidän täytyy olla valmiita sitoutumaan totaliseen sotaan, joka tulee olemaan sekä pitkä että kallis.” [emt. 503-504].

*

”Yleisesikunnan päällikkö kirjoitti 24. toukokuuta [1945]: ”Ajatus on tietysti mielikuvituksellinen, ja menestymismahdollisuudet ovat melko olemattomat.  Tästä eteenpäin Neuvostoliitto on epäilemättä kaikkivoipa Euroopassa”. [emt. 504].

*

”Churchillin maineen kannalta oli onnekasta, että hänen spekulointinsa aseellisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon paljastui yksityiskohtineen vasta puolen vuosisadan jälkeen.  Sodan päättymistä seuranneina vuosina esikuntapäälliköille – ja länsimaailmalle – kävi vähitellen selväksi, että länsiliittoutuneiden täytyi ryhtyä mahdollisimman vahvoihin puolustustoimenpiteisiin Neuvostoliiton vihamielisyyksiä vastaan Euroopassa.” [emt. 506].

*

Kylmä sota 1946

Churchill hävisi seuraavat heti seuranneet parlamenttivaalit. Hän oli suuri sodan johtaja, mutta rauha johtamaan häntä ei enää kannatettu. Siinä missä Churchill pelasi suursodan seuraavia siirtoja, äänestäjät ajattelivat jo omaa elämäänsä ja sitä nimenomaan eteenpäin, ei taaksepäin. Mikäli Britannia – ja erityisesti Yhdysvallat – olisi todella halunnut pelata korttinsa WW II:ssa toisin, heidän olisi pitänyt ajatella hetkeä pitemmälle jo elokuussa 1941, jolloin he auliisti sopivat mittavasta avusta Neuvostodiktatuurille. Lend and Lease -apujärjestelmä kuppasi länttä ja edisti Stalinin mahtia. Muutoin ei sodan rattailta olisi voinut hypätä kesken pois. Miten Britannia olisi voinut mennä kesken ruljanssin Stalinin kimppuun, pelastamaan itäisen Euroopan maita bolshevismin ikeeltä?

Mutta kuten edellä olevasta ehkä näkee:

Churchill olisi voinut sanoa tuon sika-vertauksensa. Mutta hän piti sioista, eikä halunnut loukata niitä vertaamalla niitä vihollisiinsa, joista ykköseksi kohta suursodan laannuttua muodostui Stalin, näihin pitämiinsä eläimiin?

*

Joten tosiasiaksi jää:

Churchill ei koskaan lausunut häneen kytkettyä sitaattia: ”Taisimme tappaa väärän sian”.

Näin voimaan jää Churchill Projektin tutkijan, Richard M. Langworthin empiirinen todistus:

”Etsin Hillsdale Collegen ”Churchill Projectin” digitaalisia skannauksia Churchillin kaanonista, noin 80 miljoonaa sanaa häneltä ja hänestä.

Tämä kokonaisuus sisältää lähes kaiken hänen kirjoissaan, artikkeleissaan, puheissaan ja julkaistuissa papereissaan olevan tekstin.

En löytänyt yhtäkään esimerkkiä tästä lauseesta, ei sanalla ”teurastaneet” tai sanalla ”tappaneet” [shlaughtered or butchered].

Eikä sanoja ”väärä sika” [wrong pig].

En myöskään löytänyt lausuntoa, jossa hän olisi vihjannut, että Britannia olisi ”taistellut väärää vihollista vastaan”.

*

Kaikki tuo R.M. Langworthin todistus todetaan vedenpitäväksi, – paitsi viimeistä rykäystä: Churchill kyllä totesi ja todistetusti, että katsoi (viimeistään kevään 1945 aikana), että Britannia todellakin auttoi Stalinia ja puna-armeijaa sen ekspansiossa, ja siten – suoranaisesti auttoi niitä alistamaan puolet Euroopasta.

Churchill ei ainoastaan vihjannut, vaan sanoin ja suunnitelmin osoitti, että hän tahtoi suurten uhrausten jälkeen ja suursodan Euroopassa kajastaessa loppuhenkosiaan, myöskin taistella sekä nujertaa Puna-armeijan, työntää sen omien rajojensa taakse itään!

Myöhäinen katuminen, joka olisi vain pahentanut asiaa?

*