Miten muutokset sisäistetään

Usein muistellaan henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan. Esimerkiksi Mikael Agricola on henkilö, jonka elämänvaiheita on tutkittu. Hän on saanut aikaan Uuden testamentin suomennoksen, joka on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Agricola on tuottanut muutakin kirjallisuutta, joka tyydyttää ihmisten sivistystarpeita. Hänestä puhutaan erikoisesti suomen kielen päivänä, jolloin pohditaan suomenkielisen kirjallisuuden perustamisen lähtökohtia. Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin. Hän on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Mikael Agricola on julkaissut muun muassa lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan, joka osoittaa asioihin paneutumista. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.   

Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt esimerkiksi kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän lienee pyrkinyt lukijoita ajatellen kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyden, kuten kirjojen tekijät yleensä menettelevät. Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat sangen ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut. Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka yleiset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palveluissa ja kouluopetuksessa. Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana.  

Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut etenkin Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön.  Nykyajan esimerkit osoittavat, että huomattavia tulkintaeroavuuksia saattaa esiintyä opillisissa kysymyksissä. Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin jopa ulkopolitiikan alueella: oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia lienee jäänyt vähemmälle huomiolle. Miten Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestinyt uskonpuhdistuksen asioita? Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa päätyy kysymykseen, onko hänestä kaikki tarvittava tutkittu yhteiskunnan historiatiedon kannalta.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio