Miten muutokset sisäistetään

Usein muistellaan henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan. Esimerkiksi Mikael Agricola on henkilö, jonka elämänvaiheita on tutkittu. Hän on saanut aikaan Uuden testamentin suomennoksen, joka on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Agricola on tuottanut muutakin kirjallisuutta, joka tyydyttää ihmisten sivistystarpeita. Hänestä puhutaan erikoisesti suomen kielen päivänä, jolloin pohditaan suomenkielisen kirjallisuuden perustamisen lähtökohtia. Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin. Hän on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Mikael Agricola on julkaissut muun muassa lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan, joka osoittaa asioihin paneutumista. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.   

Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt esimerkiksi kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän lienee pyrkinyt lukijoita ajatellen kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyden, kuten kirjojen tekijät yleensä menettelevät. Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat sangen ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut. Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka yleiset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palveluissa ja kouluopetuksessa. Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana.  

Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut etenkin Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön.  Nykyajan esimerkit osoittavat, että huomattavia tulkintaeroavuuksia saattaa esiintyä opillisissa kysymyksissä. Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin jopa ulkopolitiikan alueella: oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia lienee jäänyt vähemmälle huomiolle. Miten Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestinyt uskonpuhdistuksen asioita? Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa päätyy kysymykseen, onko hänestä kaikki tarvittava tutkittu yhteiskunnan historiatiedon kannalta.

 

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu