Eduskunnassa tapahtuu

Eduskunnassa keskusteltiin kehysriihen
linjauksista. Nähtiin selvästi, miten toimittiin. Jotkut käytetyt puheenvuorot
olivat erittäin kiihkeitä. Miten sopivaa tämä on edustajille, jotka yhteisesti ja
demokraattisesti säätävät lakeja  kansalaisten
hyvinvoinnin hyväksi?  Eduskuntasalissa liikuttiin
ja keskusteltiin melko vapaasti, vaikka joku oli edessä puhumassa ohjelman
mukaisesti. Edustajat esittivät selviä kysymyksiä, mutta kysyjät eivät saaneet aina
vastauksia. Television katselijatkin ymmärsivät, mitä kysyttiin ja odottivat
kiinnostuneena  edustajien vastauksia.
Katselijat pohtivat mielessään omia vastauksiaan. Vastaajien lienee vaikea vastata
silloin, kun kysymykset eivät ole omien arvojen ja asenteiden mukaisia ja ylittävät
tarvittavan taloustieteellisen tietotaidon. Tässä nimenomaisessa tapauksessa
käsiteltiin yhteiskunnan palveluja koskevia talousasioita.

Edustajilla oli kysymyksiä ja saatavia vastauksia
myös valmiiksi kirjoitettujen tekstien pohjalta. Tähän liittyy ymmärrettävyyden
haaste. Mikael Agricolakin on joutunut aikoinaan
miettimään tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja  pohtinut tekstiensä luettavuutta ja
ymmärrettävyyttä. Muistelemmekin häntä nyt erikoisesti suomen kielen päivänä. Mikael
Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän
välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Kiinnostavaa onkin pohtia, minkälaisia
ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Miten
Mikael Agricola ratkaisisi mahdollisesti nyt ajankohtaisen Ukrainan kriisin?                             

Päätöksenteossa on ongelmaista, jos  kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa. Mikael
Agricolan käymissä rauhanneuvotteluissa kysymykset ja vastaukset veivät asioita
eteenpäin. Kun puheenjohtaja on antanut edustajalle kysymysvuoron
keskusteluissa, hänen on perättävä esitettyyn kysymykseen jonkinlaista vastausta
eikä siirrytä vain uuteen käsiteltävään aiheeseen. Erikoisen tärkeä tämä oli juuri
kehysriihen päätöksiä arvioitaessa. Puheenjohtajan on pysyttävä sovituissa
kysymys- ja vastausajoissa. Jotkut edustajat saivat enemmän puheaikaa kuin
toiset, mikä ei ole demokratian kannalta hyvä toimintatapa. Erikoista oli myös
se, kun puheenjohtaja keskeytti melko tylysti edustajan puhumisen.                                                                                                              

Television katselijat huomasivat, että edustaja
vielä puhui, mutta ääni ei kuulunut. Tässä kohdassa ei ole menetelty korrektisti.
Television katselijat tarkkailevat, mitkä arvot ja asenteet vallitsevat
eduskunnan keskusteluissa ja miten edustajat vastaavat yhteiskunnan palveluja
koskeviin kysymyksiin. Taloudellinen tilanne on nostanut asioita pinnalle. Eri
asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti kansalaisia kuunnellen. Millainen
keskustelukulttuuri on eduskunnassa? Mikael Agricolan toiminta aikoinaan on näyttänyt,
että syvällistä  ajattelua tarvitaan
yhteiskunnan kulttuurin kehittämiseksi. Hän on pohtinut, mitkä asiat on syytä
esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.  

Mikael Agricolan tuottamat kirjoitukset ovat
haastavia. Hän on joutunut miettimään kirjoitustensa
ilmaisuissa sanojen suomenkielisiä vastineita. Miten ilmaisut tulkitaan
eduskunnan keskusteluissa? Tulkitaanko asiat vain omaksi eduksi syrjäyttämällä
muut kannanotot? Mikael Agricola on avannut tekstiensä avulla lukijat ymmärtämään,
mikä on lukemisen merkitys. Hän on luonut tärkeän pohjan kulttuurin tuotoksille.
 Kansalaiset ovat oppineet tuntemaan Mikael Agricolan sanoman kirkon
palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on
opittu vähitellen. Mikael Agricola on osoittanut, että eri
valtioiden välisessä kanssakäymisessä on oltava rakentavia. Miten on toimittu
Ukrainan ongelman ratkaisemiseksi?                                         

Kirjoittajat toivovat yleensä, että heidän
 tuottamiaan tekstejä luettaisiin ja
kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Millaiseksihan
Mikael Agricola on arvioinut kirjoitustensa kiinnostavuuden? Hänen toimintansa
suomen kielen hyväksi osoittaa sen, että  kaikki hyötyvät omakielisestä kirjallisuudesta
ja kulttuurista. Mikael Agricola oli kielitaitoinen ja tähdensi myös kielitaidon
merkitystä. Eduskunnassa käydyt keskustelut olisivat ehkä toisenlaisia, jos suomen
kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää kansalaisten
sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. Hän olisi ihmeissään nykyisten
viestintävälineiden kehittymisestä. Eduskunnassakin näpräillään kyseisiä
laitteita niin innokkaasti, että puheenjohtaja joutuu puuttumaan asiaan.     

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu