Ukrainassa tapahtuu

Ukrainan tapahtumat ovat huolestuttaneet. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan Ukrainan tilanne on edennyt pienestä kysymyksestä yhä suurempaan. Kaikki miettivät, mikä on lopputulos. Ukrainan ongelmaisesta tilanteesta on kirjoitettu, uutisoitu ja linkkiyhteyksiä lähetetty. Ukrainaa voidaan pohtia historian ja nykyajan tapahtumien rinnastusten avulla.   Näyttää siltä, että Ukrainan kriisiä on seurattava vielä pitkään. Päätöksenteossa ja neuvotteluissa on ongelmaista, kun eri näkökannat eivät  aina kohtaa.  

Historiasta on löydettävissä onnistuneitakin ratkaisuja,  esimerkiksi tuntemamme Mikael Agricolan käymissä rauhanneuvotteluissa.  Hänen taitojaan tarvittiin, kun Ruotsin ja Venäjän väliset rajat olivat ongelmaiset. Olisiko Mikael Agricola hyvä välittäjä Ukrainan kriisissä? Nykyajan kriisien ratkaisuissa on havaittavissa, että ongelmat jäävät kytemään.  On tärkeää, että eri osapuolten väliset keskusteluyhteydet säilyvät. Henkilöiden sovitut tapaamiset on hoidettava. Mikael Agricolan aikana kulkuyhteydet olivat hankalat verrattuna nykyisiin. Yksioikoisia ja suoraviivaisia kannanottoja käytetään herkästi.

Ukrainan tilannetta pohtiessani muistui mieleeni eräs tapahtuma, kun eduskunnassa käsiteltiin hiljaiseen sävyyn asialistan asioita. Ukrainan kriisi oli juuri puhjennut. Odottamaton tilanne oli vakava paikka kaikille. Ukraina  on lähellä maatamme. Kiovan kaupunki on tuttu historiallinen kaupunki ja tutkimuskohde. Kaupunki on ollut kaupallinen solmukohta viikinkiajoista lähtien. Kansainväliset vaikutukset näkyvät Kiovan ja Ukrainan historiassa ja kulttuurissa. Ne ovat tulleet monelta taholta.                                      

Ukraina ja Kiovan kaupunki  ovat jälleen "tapetilla", kuten sanotaan. Miten Mikael Agricola kulttuurihenkilönä suhtautuisi Kiovan ja Ukrainan nykytapahtumiin?   Kun pohditaan Ukrainan vaikeaa kysymystä ja tehtäviä ratkaisuja, keskustelukulttuurin on oltava rakentavaa.  Millä tavoin Euroopan unionissa on keskusteltu ongelmasta, kun on mietitty Ukrainan kriisin ratkaisemista? Mitä  ulkopoliittisia päätöksiä on tehty?  Ovatko sanomiset jyrkentyneet kriisin pitkittyessä?

Ulkopoliittisissa kysymyksissä luottamuksen varmistaminen on  keskeistä. Kiinnostavaa on pohtia, minkälaisia ominaisuuksia rauhanvälittäjillä tulisi olla lopputuloksen onnistumiseksi. Tätä kysymystä  voidaan miettiä Ukrainan kriisinkin  kohdalla.  Vaikeissa asioissa  on edettävä viisaasti. Liian nopeat ratkaisut saattavat vaarantaa oikeiden johtopäätösten tekemistä. Jos lähdetään väärään suuntaan, suunnan korjaaminen voi olla jo myöhäistä, "rasti onkin tuolla".                                  

Edellä mainittu  kuvaa huonoa ulkopolitiikkaa. Mikael Agricolan  arvostettu toiminta on avannut aikoinaan tietä kansalaisten omakieliseen ilmaisuun  sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehittämiseen. Hänen  kehittämänsä sanasto on ollut tärkeä tekijä kirjoitettujen tuotosten yhteydessä. Viestintävälineiden käyttäjät ovat hyötyneet Mikael Agricolan luovasta toiminnasta. Kirjoitustaitoa tarvitaan, kun päätöksiä ja  tutkimustuloksia dokumentoidaan. Tietyt tutkimuslaitokset ovat tehneet tuota työtä, jota arvioidaan. Tämä kirjoitus  on nyt lukijoiden arvioitavana.

Ukrainan kriisin ratkaisuprosessista laaditaan virallisia asiakirjoja. Niiden laatua voidaan pohtia tekstien luotettavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta. Asiakirjojen ymmärrettävyyden on oltava selkeä ja  tulkintojen mahdollisuus vähäinen. Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden kanssakäymisissä voidaan toimia rakentavasti lopputuloksen kannalta. Millaisia johtopäätöksiä ja tulkintoja on tehty Ukrainan kriisin eri vaiheissa?               

Ukrainan kriisi on jatkunut ja laajentunut, kun tapahtumien seurausvaikutuksia on arvioitu epämääräisesti. Ukrainan kriisiä koskeva  kokonaisnäkemys on hämärtynyt. Ongelman ratkaiseminen vaatii   tietoa, kokemusta ja vaikutusyhteyksien hahmottamista.   Ukrainan kriisin hoito ja ratkaisut koskettavat Suomeakin Euroopan unionin kautta. Maamme on harjoittanut  historian saatossa toimivaa kahdenkeskistä ulkopolitiikkaa, jota muut maat ovat arvostaneet. Miten Suomen  kokemus voitaisiin  hyödyntää  Ukrainan tilanteessa?

 

 

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 

Kuopio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu