Ukrainassa tapahtuu

Ukrainan tapahtumat ovat huolestuttaneet. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan Ukrainan tilanne on edennyt pienestä kysymyksestä yhä suurempaan. Kaikki miettivät, mikä on lopputulos. Ukrainan ongelmaisesta tilanteesta on kirjoitettu, uutisoitu ja linkkiyhteyksiä lähetetty. Ukrainaa voidaan pohtia historian ja nykyajan tapahtumien rinnastusten avulla.   Näyttää siltä, että Ukrainan kriisiä on seurattava vielä pitkään. Päätöksenteossa ja neuvotteluissa on ongelmaista, kun eri näkökannat eivät  aina kohtaa.  

Historiasta on löydettävissä onnistuneitakin ratkaisuja,  esimerkiksi tuntemamme Mikael Agricolan käymissä rauhanneuvotteluissa.  Hänen taitojaan tarvittiin, kun Ruotsin ja Venäjän väliset rajat olivat ongelmaiset. Olisiko Mikael Agricola hyvä välittäjä Ukrainan kriisissä? Nykyajan kriisien ratkaisuissa on havaittavissa, että ongelmat jäävät kytemään.  On tärkeää, että eri osapuolten väliset keskusteluyhteydet säilyvät. Henkilöiden sovitut tapaamiset on hoidettava. Mikael Agricolan aikana kulkuyhteydet olivat hankalat verrattuna nykyisiin. Yksioikoisia ja suoraviivaisia kannanottoja käytetään herkästi.

Ukrainan tilannetta pohtiessani muistui mieleeni eräs tapahtuma, kun eduskunnassa käsiteltiin hiljaiseen sävyyn asialistan asioita. Ukrainan kriisi oli juuri puhjennut. Odottamaton tilanne oli vakava paikka kaikille. Ukraina  on lähellä maatamme. Kiovan kaupunki on tuttu historiallinen kaupunki ja tutkimuskohde. Kaupunki on ollut kaupallinen solmukohta viikinkiajoista lähtien. Kansainväliset vaikutukset näkyvät Kiovan ja Ukrainan historiassa ja kulttuurissa. Ne ovat tulleet monelta taholta.                                      

Ukraina ja Kiovan kaupunki  ovat jälleen "tapetilla", kuten sanotaan. Miten Mikael Agricola kulttuurihenkilönä suhtautuisi Kiovan ja Ukrainan nykytapahtumiin?   Kun pohditaan Ukrainan vaikeaa kysymystä ja tehtäviä ratkaisuja, keskustelukulttuurin on oltava rakentavaa.  Millä tavoin Euroopan unionissa on keskusteltu ongelmasta, kun on mietitty Ukrainan kriisin ratkaisemista? Mitä  ulkopoliittisia päätöksiä on tehty?  Ovatko sanomiset jyrkentyneet kriisin pitkittyessä?

Ulkopoliittisissa kysymyksissä luottamuksen varmistaminen on  keskeistä. Kiinnostavaa on pohtia, minkälaisia ominaisuuksia rauhanvälittäjillä tulisi olla lopputuloksen onnistumiseksi. Tätä kysymystä  voidaan miettiä Ukrainan kriisinkin  kohdalla.  Vaikeissa asioissa  on edettävä viisaasti. Liian nopeat ratkaisut saattavat vaarantaa oikeiden johtopäätösten tekemistä. Jos lähdetään väärään suuntaan, suunnan korjaaminen voi olla jo myöhäistä, "rasti onkin tuolla".                                  

Edellä mainittu  kuvaa huonoa ulkopolitiikkaa. Mikael Agricolan  arvostettu toiminta on avannut aikoinaan tietä kansalaisten omakieliseen ilmaisuun  sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehittämiseen. Hänen  kehittämänsä sanasto on ollut tärkeä tekijä kirjoitettujen tuotosten yhteydessä. Viestintävälineiden käyttäjät ovat hyötyneet Mikael Agricolan luovasta toiminnasta. Kirjoitustaitoa tarvitaan, kun päätöksiä ja  tutkimustuloksia dokumentoidaan. Tietyt tutkimuslaitokset ovat tehneet tuota työtä, jota arvioidaan. Tämä kirjoitus  on nyt lukijoiden arvioitavana.

Ukrainan kriisin ratkaisuprosessista laaditaan virallisia asiakirjoja. Niiden laatua voidaan pohtia tekstien luotettavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta. Asiakirjojen ymmärrettävyyden on oltava selkeä ja  tulkintojen mahdollisuus vähäinen. Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden kanssakäymisissä voidaan toimia rakentavasti lopputuloksen kannalta. Millaisia johtopäätöksiä ja tulkintoja on tehty Ukrainan kriisin eri vaiheissa?               

Ukrainan kriisi on jatkunut ja laajentunut, kun tapahtumien seurausvaikutuksia on arvioitu epämääräisesti. Ukrainan kriisiä koskeva  kokonaisnäkemys on hämärtynyt. Ongelman ratkaiseminen vaatii   tietoa, kokemusta ja vaikutusyhteyksien hahmottamista.   Ukrainan kriisin hoito ja ratkaisut koskettavat Suomeakin Euroopan unionin kautta. Maamme on harjoittanut  historian saatossa toimivaa kahdenkeskistä ulkopolitiikkaa, jota muut maat ovat arvostaneet. Miten Suomen  kokemus voitaisiin  hyödyntää  Ukrainan tilanteessa?

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio