Pääsiäinen lopuillaan

Pääsiäisen
sanomaa on välitetty monella tapaa. Sunnuntainen lento-onnettomuus vei ajatukset
onnettomuuspaikalle. Pääsiäisen kertomukset muistuvat mieleen vaikeiden asioiden
kohdalla. Onnettomuudessa menehtyneiden omaisten ”tuska on ollut käsin
kosketeltava”. Suuri kysymys on, miksi tällaista tapahtuu. Mitkä ovat
vastaukset? Kysymykset ovat erittäin läheisiä onnettomuudessa menehtyneiden
omaisille.   Hiljaisen viikon ”piinaviikko” on ikään
kuin jatkunut sunnuntaista eteenpäin, vaikka pääsiäisen sanoma kertoo aivan muuta.
Pääsiäispäivänä liturginen väri on valkea, surun väri on puolestaan musta. Onnettomuudessa
menehtyneiden omaiset tarvitsevat monenlaista tukea.                                                                                                                                        

Musiikki
vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Pääsiäisvirret ovat tätä tehtävää varten.
Virsitekstit voivat olla lyhyitä ilmauksia: ”Kristus on noussut kuolleista,
kuolemallaan kuoleman voitti.” Sopiva melodia syventää tekstien sanomaa. Onnettomuudessa
menehtyneiden omaiset löytänevät tukea hyvästä musiikista, jos heillä on voimia
kuunnella sitä. Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa omakohtaisen tunnetilan
vallitessa. Musiikin sävelkulut vievät kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä
elämänrytmissä elävät tarvitsevat.                                                                                         

Musiikin
sävelkulut vaikuttavat, kuten Johann Sebastian Bachin Matteus-passio, jossa kuvataan
Kristuksen kärsimyshistoria. Kyseinen musiikkiesitys sopii erittäin hyvin pääsiäisen
hiljaiselle  viikolle. Monet kuuntelivat ja
katsoivat tämän suurteoksen, joka esitettiin televisiossa. Televisiota on
kiitettävä lähetetystä ohjelmasta. Matteus-passion musiikkiesitys jakaantuu
kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen.
Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat,
ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.                                   

Johann
Sebastian Bach oli Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori. Hän valmisti musiikkisävellyksensä
oman kirkon kuorolle.  Sävellyksen
esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvioinnin saattoi tehdä äskettäin
kuullun ja nähdyn esityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl
Friedrich Gaussista, joka on pohtinut pääsiäisen paikkaa kalenterissa. Johann
Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen tekemänsä
Tuomas-passio on musiikillisesti erittäin korkealaatuinen tuotos, jota
arvostetaan. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. Melko
usein on todettu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat myös matemaattisesti
lahjakkaita.

Tässä kirjoituksessa käsiteltiin pääsiäistä asetetun tehtävän
mukaisesti.  Kirjoitus valmistui toisena
pääsiäispäivänä. Kirjoituksen sisältö on keskustelun avaus, jota lukijat
arvioivat. Lukijat laajentavat esitettyjä asioita omakohtaisen ajattelun, tietämyksen
ja kokemusten perusteella. Tässä kirjoituksessa mainittiin myös pääsiäispäivän ikävästä
lentoturmasta, joka on vaikuttanut suuresti onnettomuudessa menehtyneiden
omaisiin. Kyseinen tapahtuma on läheinen jokaiselle,
joka pohtii inhimillisen elämän kysymyksiä.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio