Politiikka on osaamista
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koettelee henkilökohtaista osaamista. Miten "poliittinen osaaja" ymmärtää liittoutumattomuuden, josta muut maat ovat Suomea arvostaneet maailmalla? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten yksiselitteisesti poliittinen sanomamme välittyy muille? Perusteltua on kysyä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy.
Tärkeä on kouluttautua sillä alueella, jota päätöksenteko koskettaa. On pohdittava asioiden eri puolia eikä vain "oman ideologian suuntaisia". Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat päättäjät vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista. Lausunnot saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Taloudellisten tunnuslukujen kohdalla tämä on melko yleistä. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka menee väärään suuntaan.
Kansalaiset seuraavat valppaina ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa. Monet yrittävät erilaisten viestimien avulla kääntää ihmisten mieliä omalle kannalleen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, joka on ollut tuloksekasta pitkän ajan. Omaa ajattelua ja kokemusta tarvitaan asioiden hahmottamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä koko Euroopan alueella.
Ukrainan kysymys askarruttaa. Kansalaiset miettivät tilanteiden kehittymistä. He seurasivat muun muassa henkilöiden tapaamisia Normandian maihinnousun muistotilaisuudessa. Jos suhteet ovat kärjistyneitä, asiat eivät etene, jos "muureja" ei pystytä avoimesti avaamaan. Henkilöiden väliset "kädenpuristukset" auttavat parhaiten. Sovitut tapaamiset on hoidettava korrektisti. Suomen ei ole toimittava "oppimestarina".
Kun Ukrainan kysymys nousi esiin muutama kuukausi sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Esiintyminen ei edistänyt kriisin ratkaisemista. Suomi on toiminut yleensä kriisien osapuolten välitysrooleissa. Kärsikö tässä Suomen luotettavuus? Vastuussa olevien päättäjien ei pidä toimia hetken mielijohteesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Miten hoidettiin äskettäiset ilmavalvonnan asiat ja tiedottaminen, kun oma ilmatila vaatii jatkuvaa tarkkailua? Miten käytettävissä olevat resurssit ja harjoittelut olisi suunnattava?
Ilmavalvontaharjoituksista on keskusteltu. Onko tarkoitus tehdä muualla ilmavalvontaharjoitteluja? Kansalaiset seuraavat myös sitä, miten vastuulliset toimivat äskettäisten ilmavalvontatapahtumien opetusten johdosta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Tiedotusvälineiden on kerrottava seikkaperäisesti kansalaisia kiinnostavasta omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Euroopan unionin oloissa. Kansalaiset linjaavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Aihetta käsittelevä linkki:
http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupa…
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti
Jos ei valtaa käyttävällä äänestäjällä ole politiikan osaamista, niin pitäisikö kouluttaa?
Valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissahan äänioikeutetuille on annettu valta valita politiikko tekemään poliittisia päätöksiä hänen puolestaan. Päätöksiä, jotka vaikuttavat suuresti äänestäjien elämään. Nykyisinhän monet politiikasta ihan pihalla olevat ”hörhöehdokkaat” ovat puolueidensa äänien kalastajina, hyväksikäyttäen äänestäjää, joka äänestää ”mustatuntuu” tuntumalla. Itseni mukaan lukien.
Ilmoita asiaton viesti
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ratkaistava yksiselitteinen peruskysymys, ”miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen vaatii vankkaa henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. On arvostettava hyväksi koettua liittoutumattomuuden asemaamme, josta muut maat ovat oppineet Suomen tuntemaan.
Terveisin ja kiitokset kommentoinnista
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti
Miten ”poliittinen osaaja” ymmärtää liittoutumattomuuden, josta muut maat ovat Suomea arvostaneet maailmalla, kysyy Vilmi. Mielestäni suomettuneisuus ei ole termi joka kuvaa korkeaa arvostamista. Mielestäni liittoutumattomuutta ei ollut YYA-sopimus, eikä sitä ole EU-sopimus.
Poliittisella osaajalla Vilmi nähtävästi tarkoittaa oikeaan oppin ulkoa ohjelmoitua poliitikkoa. Sanonta ”ei oppi ojaan kaada” ei mielestäni koske tuollaista oppia.
Ilmoita asiaton viesti
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ratkaistava yksiselitteinen peruskysymys, ”miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen vaatii vankkaa henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. On arvostettava hyväksi koettua liittoutumattomuuden asemaamme, josta muut maat ovat oppineet Suomen tuntemaan.
Terveisin ja kiitokset kommentoinnista
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Vilmi kirjoitti:
”Kun Ukrainan kysymys nousi esiin muutama kuukausi sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Esiintyminen ei edistänyt kriisin ratkaisemista. Suomi on toiminut yleensä kriisien osapuolten välitysrooleissa. Kärsikö tässä Suomen luotettavuus? Vastuussa olevien päättäjien ei pidä toimia hetken mielijohteesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Miten hoidettiin äskettäiset ilmavalvonnan asiat ja tiedottaminen, kun oma ilmatila vaatii jatkuvaa tarkkailua? Miten käytettävissä olevat resurssit ja harjoittelut olisi suunnattava?”
Tämä blogi on äärimmäisen varovainen ja ympäripyöreä. Kirjoittaja ei esittele omia kantojaan, joista voisi keskustella. Mieluiten hän esittää pelkkiä kysymyksiä.
Yhden kannanoton tästä sentään löytää. Kirjoittaja tuntuu kritisoivan niitä suomalaisia, jotka ovat peruneet sovittuja tapaamisia (ilmeisesti venäläisten kanssa). Sitten hän kysyy, kärsikö tässä Suomen luotettavuus. Kysynkin blogistilta, kärsikö tässä Suomen luotettavuus. Vastauksen jälkeen voisimme jatkaa keskustelua.
Ilmoita asiaton viesti
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ratkaistava yksiselitteinen peruskysymys, ”miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen vaatii vankkaa henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. On arvostettava hyväksi koettua liittoutumattomuuden asemaamme, josta muut maat ovat oppineet Suomen tuntemaan.
Terveisin ja kiitokset kommentoinnista
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti
Istumajärjestys Normandian muistotilaisuudessa oli aika naurettava. Tällainen politiikanteko on jo lapsellista. Asioista pitää keskustella jotta yhteisymmärrys syntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ratkaistava yksiselitteinen peruskysymys, ”miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen vaatii vankkaa henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. On arvostettava hyväksi koettua liittoutumattomuuden asemaamme, josta muut maat ovat oppineet Suomen tuntemaan.
Terveisin ja kiitokset kommentoinnista
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Vilmi kirjoitti, kommentti 6:
”Miten arvostamme itse hyväksi koettua liittoutumattomuuden asemaamme, josta muut maat ovat oppineet Suomen tuntemaan?”
Tämä lause tuntuu kautta rantain viittaavan siihen, että kannatatte Suomen liittoutumattomuutta ja vastustatte siis Nato-jäsenyyttä. Tähän kysymykseen tuli monenlaisia ehdotuksia ja kommentteja juuri päättyneessä Kultarannan yleiskeskustelussa.
Nato-jäsenyys on visainen kysymys. Oudostuttaako yhtään, että Suomi on Venäjän rajanaapureista Valko-Venäjän ohella ainoa, joka ei kuulu Natoon? Jaa onhan siellä vielä Ukraina…
Ilmoita asiaton viesti
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ratkaistava yksiselitteinen peruskysymys, ”miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen vaatii vankkaa henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. On arvostettava hyväksi koettua liittoutumattomuuden asemaamme, josta muut maat ovat oppineet Suomen tuntemaan.
Terveisin ja kiitokset kommentoinnista
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti
Liitovaltiokehitystä on seurattava
Suomessa on jäänyt liittovaltion käsitteen analysointi vähälle huomiolle, vaikka liittovaltiokehitys on selvästi havaittavissa Euroopan unionissa. Liittovaltion käsite on tärkeä analysoida ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Liittoutumattomuuden käsite on myös pohdittava. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanoman on oltava selkeää.
Suomen on kysyttävä itseltään, ”miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Vastauksen on oltava syvällinen, esimerkiksi nyt Ukrainan tilanteen aikoina. Joidenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on suoritettava. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen.
Tiedotusvälineet voivat esittää, mitkä ovat liittovaltion yleisiä tunnusmerkkejä ja mitkä päätökset Euroopan unionissa ovat edistäneet liittovaltiokehitystä. Mitkä ovat Suomen toiminnan reunaehdot eurooppalaisissa organisaatioissa? Miten itsenäistä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ukrainan tilanteessa?
Voiko Suomi toteuttaa itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka on ollut pitkään toimintaperiaatteemme? Kielteinen vastaus nostaa esiin liittovaltion käsitteen. Poliittisen toiminnan laadun varmistaminen vaatii vaikutusyhteyksien hahmottamista. Millaisia arvoja Suomi on tukemassa Euroopan unionissa? Mihin suuntaan Eurooppaa ollaan viemässä, kun ratkaisuja tehdään?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on peruskysymys, ”miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Esittämäni ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymys on yksiselitteinen. Joskus pyritään etsimään tarkoituksellisesti vastauksia kysymyksiin, joita kansalaiset eivät kannata.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koettelee henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. Miten yksiselitteisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen sanomamme välittyy muille? Miten arvostamme itse hyväksi koettua liittoutumattomuuden asemaamme, josta muut maat ovat oppineet Suomen tuntemaan?
On vastattava myös kysymykseen, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ilmoita asiaton viesti