Suomi ja rauhanvälitys

Ukrainan kysymys on vaikeutunut. Ihmiset seuraavat huolissaan tilanteiden kehittymistä. He seuraavat myös vastuullisten henkilöiden edesottamuksia. Politiikassa vaaditaan osaamista. Pystytäänkö avaamaan muureja, joita on ilmennyt? Etenevätkö ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat mahdollisimman myönteisesti? Suomi voisi olla jonkinlainen suunnannäyttäjä, että eri toimijoiden väliset suhteet eivät kärjistyisi. Vilpittömät henkilöiden väliset "kädenpuristukset" auttavat. Sovitut tapaamiset on hoidettava. Millaisessa valossa maamme poliittinen sanomamme välittyy muille? Suomen kansalaiset linjaavat viime kädessä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä henkilökohtaiseen tietoon ja taitoon, joita on kehitettävä. Kokemusta on hyödynnettävä.    Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa esiintyvien vastuuhenkilöiden on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausta on arvostettu maailmalla. Suomen ei tule menettää kyseistä arvostettua asemaansa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tämä meriaiheinen vertauskuva sopii hyvin näin kesäaikaan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa joutua lomakautena sivummalle. Maamme on kuitenkin hoidettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa valppaina jatkuvasti. Sen on osoittanut Ukrainan tilanne.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pohdittava päätöksentekoon  kuuluvien asioiden syitä ja seurauksia. Ongelmaista olisi, jos  "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähtäisiin vain toteuttamisen arvoisiksi. Tästä on merkkejä politiikan alueella olemassa. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka vääristyy kokonaisajattelun kannalta. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla juuri itse asiantuntijoita. Sitähän päätöksenteon paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan. Taloudellisten kysymysten kohdalla edellä oleva pohdinta on paikallaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon ohella.

Ihmiset seuraavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista. Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisia kesäseminaareja on seurattu kiinnostuneina. Monet poliittiset tahot yrittävät erilaisten viestintävälineiden avulla kääntää ihmisten mieliä omalle ulko- ja turvallisuuspoliittisille mielipiteilleen. Ukrainan kysymystäkin on pyritty käyttämään eräänlaisena "keppihevosena" omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jota on varjeltava kaikin keinoin edistyksellisesti. Omaa ajattelua ja kokemusta tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hahmottamisessa.

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin kuukausia sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin jostain syystä hoitamatta. Yllättävää toimintaa voidaan arvioida Ukrainan kriisin ratkaisemisen kannalta. Suomi on toiminut yleensä kriisien välitysrooleissa. Suomeen on luotettu rauhanvälittäjänä, joka on tärkeä rooli jatkossakin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji.     Miten käytettävissä olevat  resurssit suunnataan? Perusteltua on kysyä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy. Miten hoidetaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiedottaminen?  Tiedotusvälineiden on pidettävä ihmiset ajan tasalla, kun kuvataan ihmisiä askarruttavaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan unionin oloissa.

  

                                                                                                                                      

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi
 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu