Ulkopolitiikkaa yhteistoimin

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen on yhteydessä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastuuhenkilöiden on ymmärrettävä päätöksenteon vaikutusyhteydet, muun muassa Ukrainan kysymyksen kohdalla. Miten laadukkaasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on hoidettu? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jatkuvasti otettava kantaa peruskysymykseen, miten "vantterissa" käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tähän peruskysymykseen on  jatkuvasti vastattava tyhjentävästi.  

Ukrainan ongelman kohdalla kysytään, miten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa olevat toimivat ratkaisun löytämiseksi. Kriisien puhjettua on tiedostettava ajoissa seurausvaikutukset. Näin ei ole käynyt Ukrainan kysymyksen kohdalla. Arviointitaito on ollut puutteellista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaaditaan osaamista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji.    Edistävätkö esillä olevat pakotteet Ukrainan kriisin myönteistä ratkaisua? Avautuvatko "muurit" todella näiden menettelyjen avulla?

Kun Ukrainan kysymys nousi polttavana esiin, sovittuja virallisia tapaamisia jätettiin henkilökohtaisina tehtävinä hoitamatta. Maamme on yleensä toiminut rauhanvälittäjänä. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä kriisien alkuvaiheissa. Unohtumaton pukeutumisviestintä ei edistänyt Ukrainan kysymyksen myönteistä ratkaisemista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan viestittäminen on hoidettava vastuullisesti. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mikä merkitsee eri puolien tarkastelua. Käytettävissä olevat  resurssit on suunnattava mahdollisimman oikein.

Ukrainan ongelman kohdalla on arvioitava ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua. Perusteltua on kysyä, miksi ratkaisun löytäminen on vain etääntynyt.  Maamme on välitettävä kokemustaan ja osaamistaan Ukrainan kysymyksen ratkaisemiseen. Eri osapuolten väliset suhteet eivät enää saisi kärjistyä. "Kädenpuristuksia" tarvitaan. Henkilökohtaisia tapaamisia on pyrittävä edistämään. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanomamme on välityttävä myönteisessä valossa ja rakentavasti muille. Se on mahdollista, jos on "tahtoa". Maamme on jatkettava pitkää ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa, jota on aikaisemmin arvostettu maailmalla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut yksituumaista, jota kansalaiset ovat tukeneet.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on ongelmaista, kun "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähdään vain arvokkaina. Tästä on merkkejä olemassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, ulko- ja turvallisuuspolitiikka vääristyy kokonaisymmärryksen kannalta. Joskus arveluttaa, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa olevat vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita. Sitähän ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoon kuuluva paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan.  

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista seurataan ja ollaan kiinnostuneita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista seminaareista ja  keskusteluista. Eri poliittiset tahot yrittävät mediavälineiden avulla käännyttää kansalaisia omalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle kannalleen. Ukrainan kysymystäkin on yritetty käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jossa on käytettävä harkintaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaishahmottaminen vaatii omaa itsenäistä ajattelua ja sisäistämistä.

   

                                                                     

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu