Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.
Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.
Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.
Dosentti Vilmi ottaa jo otsikossa käsittelyyn aiheen, joka on erittäin huonossa kunnossa maassamme. Ulkoministeriö ja Puolustusministeriö ovat instansseja, joiden toimintaan kansanedustajat pääsevät tutustumaan mahdollisimman vähän. Syitä on monia; historiallisia syitä, salaamissyitä, poliittisia hyötynäkökohtasyitä jne.
Historiallisista syistä riittänee maininta sotiemme ajan kansanedustajien epäluotettavuus. Valtionjohtohan pakotettiin toimimaan osittain salaisesti, koska useat kansanedustajat vuotivat asioita ulkomaille saakka. Ja nopeasti.
Salaamissyyt ovat ihan luonnollisia, mutta niiden perustelut ovat usein omiaan herättämään turhia epäilyjä. Joillakin edustajilla on enemmän tietoja, useimmilla vähemmän. Edustajan itsenäinen toiminta on tukahdetuttu ryhmäkurin avulla. Tällainen rakenne, sen lisäksi, että se on erittäin epädemokraattinen, sotkee asioita vielä enemmän.
Ne yllämainitut enemmän tietävät edustajat käyttävät useasti tietojansa poliittisesti hyödykseen tai hyödyttääkseen omaa puoluettaan.
Diplomaattinen toiminta on yhtä salaista kuin esim. Supon toiminta. Valvovaa elintä (siis toimivaa sellaista) ei voida luoda.
Klassinen sanonta, että Ulkoministeriössä toimii vain ”homoja ja juoppoja” ei pidä enää paikkaansa. Sen sijaan talon sisäisestä koulutuksesta ei ole saatavissa kattavia tietoja. Suurlähettiläitä on viroissa niin demokratioissa kuin diktatuureissakin. Monilla lähettiläillä on vahvoja kotimaisia poliittisia kytkentöjä, jotka varmasti eivät edistä Suomen asioiden hoitamista kokonaisvaltaisesti . Parhaat diplomaatit maamme kannalta lienevät sotilasasiamiehet. Ainakin luotettavuuden kannalta. Heillä on usein jo koulutuksensa ja kokemustensa ansiosta paljon laajemmat kontaktit sekä arvostelukykyä. Tätä kautta saavutettu tieto ja näkemys tuskin koskaan tulee kansanedustajien käyttöön. Paremminkin sitä on kartettu.
Kun ulkopolitiikka liikku monilla eri foorumeilla, vaikuttaa siltä, että kansanedustajat, suurin osa heistä, tarvitsisi jonkinlaisen peruskurssin pystyäkseen arvioimaan asioita. Meidän diplomaattimmehan toimivat, kuten ylempänä kirjoitin sekä demokrattisissa maissa että diktatuureissa. Näitäkin on monenlaisia. Lisäksi on vielä epädemokraattisia yhteisöjä, ts. esim. YK on valtioiden välinen yhteisö. Turvallisuusneuvosto on YK:n kannalta mahdollisimman epädemokraattinen. Joissakin, hyvin harvoissa asioissa on Turvallisuusneuvosto sivuutettu viemällä jokin asia Yleiskokouksen päätettäväksi. Kukaan tuntemistani kansanedustajista ei tosin kyennyt kertomaan minulle ainoastakaan tällaisesta käsittelystä. Se tuntui lohduttomalta, varsinkin kun itse on osallistunut tällaisen päätöksen toimenpannon. Onnistunut Yleiskokouksen päätöksen toteuttaminen aikanaan myötävaikutti (osaltaan) siihen, että suomalaisetkin saivat nauttia Nobelin Rauhanpalkinnosta. Siis kaksikymmentä vuotta ennen erästä presidenttiä.
Ilmoita asiaton viesti