Yhteiskunta ja omaehtoisuus

Yhteiskunnan kysymyksiä on pohdittu monissa yhteyksissä. Julkaistuja raportteja on ruodittu, miten ne auttaisivat maamme ongelmaisissa asioissa. Kilpailukyvystä on jatkuvasti puhuttu yhteiskunnan toimintoja arvioitaessa. Arviointiperuste on yhteydessä yhteiskunnan palvelujen ja tuotteiden laatuun. Pohditaan myös sitä, miten tuottavuutta parannettaisiin ja työn tarjontaa lisättäisiin. Kun päätetään yhteiskunnan  asioista, ei pidä syrjäyttää inhimillistä näkökulmaa.

Yhteiskunnan  palvelujen laatua arvioitaessa  kysytään perustellusti, miten parannetaan kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti. Kauan on perätty, miten järjestetään omaishoitaja-asiat kuntoon. Yhteistyö on tärkeää yhteiskunnan toimintoja kehitettäessä. Haasteellinen kysymys on, millä tavoin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.

 "Ehyt yhteiskunta" on arvoja peilaava päätöksenteon luomus. Siinä huomioidaan ihmisten tarpeet ja estetään syrjäytyminen. Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Yhteiskunnan kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle ja erilaisten raporttien laatijoille.

Koulutuksellinen tasa-arvo on tärkeä yhteiskunnassa. Koulutusta tarkasteltaessa pohditaan koulutuspalvelujen saatavuutta. Koulutuspalvelujen lakkautukset ovat lyhytjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa.  Suuret koulutusyksiköt eivät tue lähikoulutavoitetta, jota vaalikeskusteluissa yleensä nostetaan esille. Mitä tehdään, kun työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulut ovat työpaikkoja, joissa koulukiusaamiset vain jatkuvat.

Koulutuspalvelujen kohdalla  kysytään usein, mihin valmistuneet menevät. Opintosuoritusten jälkeen päädytään yleensä niille paikkakunnille, jotka vastaavat parhaiten omia tavoitteita. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisessä. Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää.

Yhteiskunnan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä ja jopa virallisluontoisia tekstejä, joiden luettavuuden pitää olla selkeä. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava.  Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen.

Yhteiskunnassa arvioitavia kohteita ovat myös monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus. Myönteiset päätöksenteon ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Vallitsevissa oloissa on perusteltua kysyä, miten Euroopan unioni on ollut tukemassa maamme hyvinvoinnin kehittämistä. Mitä kertovat toisaalta Ruotsissa tehdyt yhteiskuntapoliittiset käytännöt?  Olisiko niistä opittavaa vai onko parasta turvautua omaan tietämykseen, jonka mukaan yhteiskuntaa on kehitetty?

 

Terveisin

  

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 

 Kuopio

 

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu