Ulkopolitiikan peruskysymys

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei saa esiintyä päätösten valvonnan puutetta. Se on mahdollista esimerkiksi silloin,  kun ollaan poissa eduskuntatyöstä. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan pohjoismaat ovat äskettäin tehneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen. Tuliko tämä sopimus päättäjille yllätyksenä? Onko eduskunta, jonka vastuulla on lainsäädäntö, syrjäytetty kyseisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta? Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat tietävät, millaiseen keskustelua vaativaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiaan tässä viitataan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidettävä mielessä "peruskysymys, miten vantterissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltua on kysyä, millaisessa "aallokossa laivamme seilaa tällä hetkellä". Tämä ilmaus on ulkopolitiikasta vastaaville päättäjille haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan.

Jotkut ovat sanoneet, että "päätä ei saa panna pensaaseen" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sanonta on yksipuolinen ilmaus, jonka sisältöä on arvioitava. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "päätä ei ole pantu pensaaseen", jos punnitaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan todella sanoa, että "pää on pantu pensaaseen".   

Vaalityötä tehdään erilaisin taloudellisin voimavaroin ja esitetään "poliittista sanomaa", jota arvioidaan, toteuttaisiko se mahdollisesti "kansan parasta". Pohditaan myös sitä, edistäisikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan "poliittinen sanoma" "maan parasta". Mietitään myös sitä, ovatko perustuslain, demokratian ja jääviyden asiat hallinnassa ja miten hoidetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka mahdollisimman hyvin. Pohditaan myös sitä, miksi sote-uudistuksen kohdalla sivuutettiin perustuslain velvoitteet.  

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua.

Erilaista tietoa on ollut tarjolla eri viestintävälineiden kautta. Pitää olla tarkkana, miten luotettavaa  tieto on, varsinkin näin vaalien läheisyydessä.  Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua  mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat  hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio