Mielenilmauksia seurataan
Yhteiskunnassa tehdään päätöksiä. Päätöksenteko vaatii taitoa. Kiire on huono tekijä, jos tavoitteena on hyvä lopputulos. Kokemustieto auttaa, kun kysymyksiä hallitaan. Mitä kertovat mielenilmaukset, kun niitä arvioidaan tehtyjen päätösten valossa? Ovatko päätökset oikeudenmukaisia toimeentulon kannalta? Asioiden kärjistyessä rakentava keskustelu vaikeutuu. Äskettäisellä eduskunnan kyselytunnilla vastakkainasettelu oli ilmeinen.
Neuvotteleminen on ainoa keino, jos halutaan tuloksia. Ennen eduskuntavaaleja tämänhetkiset mielenilmaukset eivät olleet mielessä, mutta nyt on toisin. Vaalit käytiin, ja kansanedustajat valittiin eri intressiryhmistä. Monet ihmiset miettivät nyt, oliko äänestämällä tarkoitus saada aikaan tilanne, joka vaatii mielenilmauksia. Ihmiset arvioivat johtajuutta.
Terveysasioissa on hahmotettava niin sanottu "sairaan rooli", joka on jäänyt pohdinnoissa vähälle huomiolle. Perusteltua on kysyä, miten ihmisten toimeentulo järjestyy, kun sairastutaan. On miettivä palkattoman karenssipäivän oikeutusta ja miten palveltavuuskriteerit yhteiskunnassa yleensä täyttyvät. Perustuslakivaliokunta puuttui päätöksentekoon sote-uudistuksen kohdalla.
Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt myös laajenevaa pakolaisten kotouttamista. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä. Kotouttamisessa seurataan yhteiskuntaan integroitumista ja miten vastaanottokeskukset toimivat.
Oppivalla päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista asioita: sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Mitä merkitsevät toisaalta ihmisten kannalta vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset. Kohta nähdään, mitä joukkomielenilmaukset tuovat tullessaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Kommentit (0)