Eduskunta määrää tahdin
Eduskunta säätää yhteiskuntaa koskevat lait. Perustuslaki takaa sen, että kaikki ihmiset saavat oikeudenmukaisen kohtelun. Esimerkiksi liikenneratkaisujen on herätettävä turvallisuuden tunnetta, joka on yhteydessä liikenneasioiden järjestymiseen. Koulujen läheisyys vaatii muun muassa kevyen liikenteen väyliä oppilaiden turvallisuuden kannalta. Palveluja pohdittaessa on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla monipuolisesti käsiteltiin. Johtajuus on yhteydessä palvelujen laadukkuuteen.
Eduskunnan on turvattava puitteet, että ihmiset voivat liikkua turvallisesti koko maassa. Tavoite merkitsee sitä, että syrjäseutujenkin liikenneasiat on hoidettava. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla" päätöksillä. Liikenneasioiden onnistuminen on yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon. Liikenneasioita on yritetty parantaa adressien avulla: ihmiset joutuvat liikkumaan melko usein turvattomissa paikoissa liikenteen vilkastuessa.
Päätöksenteon on toimittava ajoissa, jolloin onnettomuusriskit vähenevät. Vaikeahkoja tilanteita on tiedostettu: esimerkiksi tarvittavia kevyen liikenteen väyliä on rakennettu. Toivottavasti päätöksenteossa tuetaan turvallista liikkumista.
Eduskunnassa on puhuttu ponnekkaasti myös palvelujen kilpailuttamisesta, joka on yhteydessä liikenneratkaisuihin. Liikennejärjestelyjen perustelut jäivät eduskunnassa äskettäin jotenkin "puolitiehen".
Päätöksenteossa on oltava aukoton jääviys. Oikeaa demokraattista päätöksentekoa saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta", johon muut vain yhtyvät. Väite lienee aiheellinen yhteiskunnan toimintaa arvioitaessa. Päätöksenteon luotettavuutta pohdittaessa on tiedettävä tarkoin, mitä tarkoittavat käsitteet "muodollinen" ja "asiallinen" jääviys. Liikenneratkaisuja arvioitaessa on korostettava, että koko eduskunnalla ja koko hallituksella on yhteisvastuu päätöksenteon laadusta.
Eduskunnassa on käsitelty myös terveysasioita, jotka ovat yhteydessä liikenneasioihin. Liikenneonnettomuuksien kohdatessa on aiheellista kysyä, miten oikeudenmukaisesti ja ihmisarvoisesti sairauspäivän karenssi sopii onnettomuustilanteisiin. Eduskunnassa karenssin syvällinen pohtiminen on ollut riittämätöntä sairauden näkökulmasta. Terveysasioissa on tunnettava sairastumisen käsite jo inhimilliseltä kannalta eikä vain teoreettisesti.
Päätöksenteossa sairastumisen käsite on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun. Luettelo lienee ymmärrettävä "oikeiden" päätösten tekemistä varten. Hyvä ohjenuora on sellainen, että päätöksenteko tapahtuu perustuslain "hengessä": mietitään ihmisten hyvinvoinnin kannalta, miten tavoitteet saavutetaan.
Perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Perusteltua on kysyä jälkeenpäin, miksi näin kävi. Perustuslakivaliokunta valvoo nyt myös pakolaisten haastavaa kotouttamista, jossa ei saa epäonnistua. Kotouttamisessa arvioidaan yhteiskuntaan integroitumisen onnistumista. Pakolaiskysymykset ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon "satoa".
Eduskunnan päätöksenteossa on ratkaistava myös muita sisäpolitiikan alueen kysymyksiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mitä merkitsevät vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Eduskunnan päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, jotka vaativat perustuslain viitoittamaa "askeltamista".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Kommentit (0)