Eduskunta määrää tahdin

Eduskunta säätää yhteiskuntaa koskevat lait. Perustuslaki takaa sen, että kaikki ihmiset saavat oikeudenmukaisen kohtelun. Esimerkiksi liikenneratkaisujen on herätettävä turvallisuuden tunnetta, joka on yhteydessä liikenneasioiden järjestymiseen. Koulujen läheisyys vaatii muun muassa kevyen liikenteen väyliä oppilaiden turvallisuuden kannalta. Palveluja pohdittaessa on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla monipuolisesti käsiteltiin. Johtajuus on yhteydessä palvelujen laadukkuuteen.

Eduskunnan on turvattava puitteet, että ihmiset voivat liikkua turvallisesti koko maassa.  Tavoite merkitsee sitä, että syrjäseutujenkin liikenneasiat on hoidettava. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla" päätöksillä. Liikenneasioiden onnistuminen on yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon. Liikenneasioita on yritetty parantaa adressien avulla: ihmiset joutuvat liikkumaan melko usein turvattomissa paikoissa liikenteen vilkastuessa.

Päätöksenteon on toimittava ajoissa, jolloin onnettomuusriskit vähenevät. Vaikeahkoja tilanteita on tiedostettu: esimerkiksi tarvittavia kevyen liikenteen väyliä on rakennettu. Toivottavasti  päätöksenteossa tuetaan turvallista liikkumista.

Eduskunnassa on puhuttu ponnekkaasti myös palvelujen kilpailuttamisesta, joka on yhteydessä liikenneratkaisuihin. Liikennejärjestelyjen perustelut jäivät eduskunnassa äskettäin jotenkin "puolitiehen".

Päätöksenteossa on oltava aukoton jääviys. Oikeaa demokraattista päätöksentekoa saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta", johon muut vain yhtyvät. Väite lienee aiheellinen yhteiskunnan toimintaa arvioitaessa. Päätöksenteon luotettavuutta pohdittaessa on tiedettävä tarkoin, mitä tarkoittavat käsitteet "muodollinen" ja "asiallinen" jääviys. Liikenneratkaisuja arvioitaessa on korostettava, että koko eduskunnalla ja koko hallituksella on yhteisvastuu päätöksenteon laadusta.  

Eduskunnassa on käsitelty myös terveysasioita, jotka ovat yhteydessä liikenneasioihin. Liikenneonnettomuuksien kohdatessa on aiheellista kysyä, miten oikeudenmukaisesti  ja ihmisarvoisesti sairauspäivän karenssi sopii onnettomuustilanteisiin. Eduskunnassa karenssin syvällinen pohtiminen on ollut riittämätöntä sairauden näkökulmasta. Terveysasioissa on tunnettava sairastumisen käsite jo inhimilliseltä kannalta eikä vain teoreettisesti.

Päätöksenteossa sairastumisen käsite on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun. Luettelo lienee ymmärrettävä "oikeiden" päätösten tekemistä varten. Hyvä ohjenuora on sellainen, että päätöksenteko tapahtuu perustuslain "hengessä": mietitään ihmisten hyvinvoinnin kannalta, miten tavoitteet saavutetaan.

Perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Perusteltua on kysyä jälkeenpäin, miksi näin kävi. Perustuslakivaliokunta valvoo nyt myös pakolaisten haastavaa kotouttamista, jossa ei saa epäonnistua. Kotouttamisessa  arvioidaan yhteiskuntaan integroitumisen onnistumista. Pakolaiskysymykset ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon "satoa".

Eduskunnan päätöksenteossa on ratkaistava myös muita sisäpolitiikan alueen kysymyksiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mitä  merkitsevät vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen  ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Eduskunnan päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, jotka vaativat perustuslain viitoittamaa "askeltamista".

                                                                                                                                

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi 

Kuopio 

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu