Valtiovallan toiminta on määritelty

Yhteiskunnassa on puhuttu usein kilpailutekijöistä, joita on esitetty muun muassa "yhteiskuntasopimusta" pohdittaessa. Kun on seurannut kannanottoja yhteiskuntasopimuksesta, käsitteen sisällön analyysi on jäänyt vaillinaiseksi.  Eduskunnan tulee tarkkaan miettiä, miten palvelujen tarvitsijat kokevat mahdolliset päätöksenteon ratkaisut. Vallankäyttöä on myös arvioitava, mitkä ovat hallituksen ja eduskunnan roolit toisiinsa nähden. Perustuslain mukaan hallitus on alisteinen eduskunnalle, joka on saanut oikeutuksensa kansalta.

Perustuslaki takaa sen, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja asuinolot ovat turvallisia. Tavoite merkitsee sitä, että syrjäseutujenkin asiat on hoidettava. Liikenneratkaisujen on oltava kunnossa. Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan koulujen läheisyyteen oppilaiden turvallisuuden vuoksi. Palvelujen kohdalla on miellettävä "kokonaisturvallisuus", jonka hahmottaminen vaatii erilaisia ponnistuksia.

Yhteiskunnan palveltavuus on yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon, joka näkyy esimerkiksi eduskunnan suhtautumisessa "vihapuheisiin ja rasismiin". Onnistuneet ratkaisut ovat yhteydessä johtajuuteen, jossa arvot ovat kohdallaan.  Yhteiskunnassa tarvitaan "valistuneita päätöksiä", että vältetään eriarvoistumisen kehittymistä. Tilanteita on tiedostettu eri tavoin. Eduskunta on saanut kansalaisaloitteita käsiteltäväkseen.

Päätöksentekoa saattaa varjostaa haitallisesti "suppean piirin vaikutusvalta". Demokratiassa on tiedostettava  jääviyden ongelma. Päätöksenteon luotettavuutta pohdittaessa on tiedettävä tarkoin, mitä tarkoittavat käsitteet "muodollinen ja asiallinen jääviys". Eduskunnassa tehtyjä ratkaisujen laatua  arvioidaan  siten, että koko eduskunnalla ja koko hallituksella on yhteisvastuu päätöksenteosta.  

Arkielämässä pohditaan omakohtaisesti ja yleisesti myös "terveysasioita", joita eduskunnassa on käsitelty monta kertaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. Eritoten nyt on kysyttävä, miten oikeudenmukaisesti   sairauspäivän karenssi sopii hyvinvointiyhteiskunnan ratkaisuihin, jotka on kehitetty vastaamaan hyvinvointitarpeisiin. Karenssin syvällinen pohtiminen on ollut riittämätöntä sairaan ihmisen "ihmisarvoisen kohtelun" kannalta.

Eduskunnan päätöksenteossa "sairastumisen käsite" on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun. Tämä luettelo johtaa selvästi vastuulliseen päätöksentekoon, jota perustuslaki edellyttää. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon, joka herättää aiheellisia kysymyksiä.  

Perustuslakivaliokunta valvoo nyt myös "pakolaisten kotouttamista", yhteiskuntaan integroitumista, jossa on onnistuttava yhteiskunnan vakauden vuoksi. Eduskunnassa keskusteltiin kotouttamiseen liittyvistä asioista äskettäin. Pakolaiskysymykset ovat pitkällä ajalla tapahtuneita ulko- ja sisäpolitiikan päätösten seurauksia, joita nyt yritetään hallita. Päätöksenteossa on oltava "kokonaisvaltaista hahmotuskykyä", joka on tiedostettava.  

Yhteiskunnan päätöksenteossa on ratkaistava muitakin hyvinvointia koskevia asioita, joita eduskunnan tulevilla "kyselytunneilla ja päätöksenteossa" ei voida sivuuttaa. On vastattava kysymyksiin, mitä  merkitsevät ihmisten kannalta vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen  ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Eduskunnan päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut vaativat perustuslain tarkkaa luentaa ja sisäistämistä.

                                                                                                                                

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi 

Kuopio 

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu