Valtiovallan toiminta on määritelty
Yhteiskunnassa on puhuttu usein kilpailutekijöistä, joita on esitetty muun muassa "yhteiskuntasopimusta" pohdittaessa. Kun on seurannut kannanottoja yhteiskuntasopimuksesta, käsitteen sisällön analyysi on jäänyt vaillinaiseksi. Eduskunnan tulee tarkkaan miettiä, miten palvelujen tarvitsijat kokevat mahdolliset päätöksenteon ratkaisut. Vallankäyttöä on myös arvioitava, mitkä ovat hallituksen ja eduskunnan roolit toisiinsa nähden. Perustuslain mukaan hallitus on alisteinen eduskunnalle, joka on saanut oikeutuksensa kansalta.
Perustuslaki takaa sen, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja asuinolot ovat turvallisia. Tavoite merkitsee sitä, että syrjäseutujenkin asiat on hoidettava. Liikenneratkaisujen on oltava kunnossa. Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan koulujen läheisyyteen oppilaiden turvallisuuden vuoksi. Palvelujen kohdalla on miellettävä "kokonaisturvallisuus", jonka hahmottaminen vaatii erilaisia ponnistuksia.
Yhteiskunnan palveltavuus on yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon, joka näkyy esimerkiksi eduskunnan suhtautumisessa "vihapuheisiin ja rasismiin". Onnistuneet ratkaisut ovat yhteydessä johtajuuteen, jossa arvot ovat kohdallaan. Yhteiskunnassa tarvitaan "valistuneita päätöksiä", että vältetään eriarvoistumisen kehittymistä. Tilanteita on tiedostettu eri tavoin. Eduskunta on saanut kansalaisaloitteita käsiteltäväkseen.
Päätöksentekoa saattaa varjostaa haitallisesti "suppean piirin vaikutusvalta". Demokratiassa on tiedostettava jääviyden ongelma. Päätöksenteon luotettavuutta pohdittaessa on tiedettävä tarkoin, mitä tarkoittavat käsitteet "muodollinen ja asiallinen jääviys". Eduskunnassa tehtyjä ratkaisujen laatua arvioidaan siten, että koko eduskunnalla ja koko hallituksella on yhteisvastuu päätöksenteosta.
Arkielämässä pohditaan omakohtaisesti ja yleisesti myös "terveysasioita", joita eduskunnassa on käsitelty monta kertaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. Eritoten nyt on kysyttävä, miten oikeudenmukaisesti sairauspäivän karenssi sopii hyvinvointiyhteiskunnan ratkaisuihin, jotka on kehitetty vastaamaan hyvinvointitarpeisiin. Karenssin syvällinen pohtiminen on ollut riittämätöntä sairaan ihmisen "ihmisarvoisen kohtelun" kannalta.
Eduskunnan päätöksenteossa "sairastumisen käsite" on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun. Tämä luettelo johtaa selvästi vastuulliseen päätöksentekoon, jota perustuslaki edellyttää. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon, joka herättää aiheellisia kysymyksiä.
Perustuslakivaliokunta valvoo nyt myös "pakolaisten kotouttamista", yhteiskuntaan integroitumista, jossa on onnistuttava yhteiskunnan vakauden vuoksi. Eduskunnassa keskusteltiin kotouttamiseen liittyvistä asioista äskettäin. Pakolaiskysymykset ovat pitkällä ajalla tapahtuneita ulko- ja sisäpolitiikan päätösten seurauksia, joita nyt yritetään hallita. Päätöksenteossa on oltava "kokonaisvaltaista hahmotuskykyä", joka on tiedostettava.
Yhteiskunnan päätöksenteossa on ratkaistava muitakin hyvinvointia koskevia asioita, joita eduskunnan tulevilla "kyselytunneilla ja päätöksenteossa" ei voida sivuuttaa. On vastattava kysymyksiin, mitä merkitsevät ihmisten kannalta vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Eduskunnan päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut vaativat perustuslain tarkkaa luentaa ja sisäistämistä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Kommentit (0)