Aleksis Kiven päivänä

Seitsemän veljestä – teos on ajankohtainen suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa esillä. Kirjan mukaan koulua käytiin, opittiin lukemaan tietyin pedagogiikan menettelyin ja tultiin yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nykyajan haasteellisia kysymyksiä, joita ei voida sivuuttaa. Keskusteluissa käytetään erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta.

Käytettävien kielikuvien ymmärtäminen on yhteydessä  kasvuympäristöön, jonka myös seitsemän veljestä oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat ovat tehokas keino tehostaa päätöksenteon sanomaa, kun arvioidaan asioiden tilaa. On mietittävä tarkkaan, mitä päätetyt asiat merkitsevät esimerkiksi luontoympäristön kannalta.

Päättäjät voivat arvioida mielessään: – Luulen, että ymmärrän ja hallitsen  tuon päätettävän asian enkä ole mitenkään jäävi asian suhteen. Omakohtaisessa arvioinnissa saattaa unohtua tarkka analyysi asioiden sisällöstä ja on unohtunut viisaus: – Luulo ei ole niin sanottu tiedon väärti, kun asioiden päätökset  näyttävät ulospäin jotain muuta kuin on tarkoitus.  

On muitakin päätettävien asioiden yhteyteen liittyviä sanontoja: – Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan ja ehkä myös: – Niin makaa kuin petaa ja rohkea rokan syö.  Kannattaa perehtyä ajantietoon ja kansanviisauteen, mitä Seitsemän veljestä -teoskin omalta osin esittää.                                               

Yhteiskunnassa pohditaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: – Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Kysytäänkin perustellusti, miten kyseinen kielikuva olisi tulkittava. Seitsemän veljestä taivalsivat yhteiskunnassa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kannanottoja esitetään, on mietittävä tarkkaan perustelujen sisältöä. Kun ulkopolitiikan alueella käytetään kielikuvia muun muassa laivavertauksin, niitä arvioidaan ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla toimitaan liian suoraviivaisesti, saattaa käydä niin, etteivät tulkinnat kohtaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminta vaatii harkintaa, kokemusta on hyödynnettävä. Kun ulkopolitiikan suunta on selkeä, ymmärrettävyysvajetta ei synny. Halutaan tietää myös, minkä periaatteiden mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka etenee. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestäkin oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin. Tiedotusvälineet tiedottanevat oman ymmärryksensä perusteella ajankohtaisista kysymyksistä.
 

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu