Veteraanipäivä ja juhlavuosi
Yhteiskunnallisten asioiden päätöksiä on arvioitu kansallisen veteraanipäivän kynnyksellä. Tarkkaan on pohdittu myös, mitä eduskunta on aikonut tehdä tulevaisuudessa ihmisten hyväksi. Julkisuudessa on arvioitu "kehysriihen" saldoa. ja muidenkin päätösten sisältöä. Veteraanipäivän juhlatilaisuuksissa on seurattu hartaasti suunnitellun ohjelman etenemistä, niin varmaan myös 27.4.2017 järjestetyissä tilaisuuksissa.
Kuopion musiikkikeskuksesta on lähetetty perinteisesti kunnioitusta herättävästi seppelpartiot sankarihaudoille. Tilaisuuden anti on jäänyt paikallaolijoiden mieleen. "Veteraanin iltahuuto" – musiikkikappale on sykähdyttänyt voimakkaalla sanomallaan.
Kuulijat pohtivat omakohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksituumaisuutta. He miettivät myös, miten päätöksenteossa on ajateltu yleensä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Maatamme kohdanneet aikaisemmat vaikeat ajat nostavat esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Ihmisten mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on arvioitava vaikutusyhteyksiä. Puhuttelevien asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan oikein ja harkitusti. Miten hyvin löytyvät Euroopan lähialuetta koskevien kysymysten ratkaisut, jotka heijastuvat tänne Suomeenkin?
Mitkä ovat ne päätökset, jotka vievät asioita "hallittuun" suuntaan? Säilyvätkö vastuullisten henkilöiden puheyhteydet kriisien ratkaisemiseksi? Kysymyksiä riittää, mutta missä ovat "oikeat" vastaukset. Ulkopolitiikka on taitolaji, jossa tarvitaan näkemystä.
Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja". Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa kysytään perustellusti, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat liian helposti niin sanottuihin asiantuntijoihin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. Maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista arviointitietoa maamme sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista, joita on toteutettu esimerkiksi sisäpolitiikan osalta pari vuotta hallitustaipaleen ohjelman mukaan. Veteraanit seuraavat kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuollon ja ulkopolitiikan menettelyitä.
Kansallisen veteraanipäivän
ja juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Moni veteraani on jo poissa, joitain rajojemme puoustajia on vielä jäljellä. Kunnia ja kiitollisuus eivät katoa.
– Mitäs Suomineidon rajoja muuten veteraanimme 1939-45 puolustivat? Jalkaväenkenraali Ehrnrooth kertoi sen viimeisessä haastattelussaan näin: http://prokarelia.net/en/?x=artikkeli&article_id=4…
Tuli veteraanipäivänä mieleen sekin, että jotkuthan vielä jokin aika sitten olivat yya-henkisesti höynähtäneet sellaiseenkin luuloon että Lenin-setä antoi Suomelle itsenäisyyden. Stalinhan se kylläkin oli niinä vuosina kansallisuusasiainkomissaarina eli ulkoministerinä, joka esitti Leninin vahvistettavaksi kavalan suunnitelmansa hyväksyä itsenäisyysjulistus sillä edellytyksellä, että punikkiliittolaiset Suomessa kaappaavat vallan ja liittävät sitten sosialistisen tasavaltansa vapaaehtoisesti neuvostokansojen suureen ja onnelliseen perheeseen. Syvältä sieltä suollettiin vielä vuosikymmeniä tuota hybridipravdatuubaa 😉
Millaisella kuvastolla Suomi 100 -juhlavuonna kerrottaisiin maltillisen objektiivisesti Suomi-neidon vuosista 1917-1939, sortumatta teloituskolikon tapaan syyllistyttämään jälkijättöisesti muitakaan kuin rahaministeriä ja oppositiopäällikköä? Miksi toistella enää tunnustuksellisia luokkasotakutsuja tai Lapuan liikkeen anarkistimottoa. Keskisuuren rahan ja jälkiproletariaatin edustajilla soisi jo 2017 olevan yhteisesti hyväksytty juhlakalu, oli valuutta mikä oli, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuur…
Ilmoita asiaton viesti