Itsenäisyyspäivän merkitystä arvioidaan
Julkisuudessa on pohdittu, miten "itsenäisyys" eri toiminnoissa ymmärretään. On mietitty myös koulutuspoliittisia pelisääntöjä ja arviointikäytäntöjä. Koulujen tekemä arviointi on yhteydessä jatko-opintoihin pääsyyn. Yhteiskunnan koulutusratkaisuja pohdittaessa kysytään, miten oikeudenmukaisuus käytännössä toteutuu. Kysytään sitäkin, mitä annettavaa koulutuksella on hyvinvoinnin kannalta ja millaisten arvojen ohjaamina peruskoulu luotiin.
Itsenäisyyspäivän lähestyessä muistellaan "maan historiallisia vaiheita ja koettelemuksia". Käydään katsomassa muun muassa uusi valmistunut "Tuntematon sotilas" ja arvioidaan sen laatu verrattuna aikaisempiin elokuvaversioihin. Kulttuurin alueelle kuuluvien asioiden lisäksi mietitään muitakin hyvinvointitavoitteita, joiden saavuttaminen on yhteydessä päätöksentekoon.
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit pohtivat myös kysymystä: "Miten hyödynnetään kokemus?"
"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu esimerkiksi Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".
Tärkeänä asiana mietitään tässä myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Päätöksentekoa seurataan ja pohditaan mahdollisia seurauksia tarkkaan. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämisestä vastaisi julkinen maakunta ja valinnanvapaus perustuisi monituottajamalliin. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan eri tahoilla "itsenäisesti" huolta.
Usein kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohditaan vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: tehtävät ovat kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.
Itsenäisyyspäivän tapahtumia sivutaan Kuopiossa 18.11.2017 pidettävässä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa", jossa mainitaan muun muassa 14.3.2017 Kuopion kaupungintalolla julkistettu Kuopion Reserviupseerikerhoa koskeva historiateos. Kuopion kaupunki järjestää itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit ovat kunniavieraina. Kuopiossa on Valtakunnallinen paraati itsenäisyyspäivänä, joka on ainutlaatuinen juhlavuoden 2017 tapahtuma.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Itsenäisyys, yhtenäisyys ja isänmaallisuus ovat hurjassa alamäessä kun toisella puolen vaakaa painaa globaalisuus, monikulttuuri ja rajattomuus. Samaan aikaan pitäisi ajaa suomalaisten etua ja pitää huoli siitä että suomalaisilla ei ole muihin nähden etuja.
Suomi 100 olisikin loistava aika riepotella asiaa oikein olan takaa – mitä on itsenäisyys ja mitä sillä tehdään?
Valitettavasti tutkivan journalismin sijaan meillä on Suomessa lähinnä mielipide bloggailua, mutta toivoa aina saattaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Itsenäisyyspäivän merkitystä arvioidaan”. Niinpä tosiaan tehdään; varsinkin näin Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuonna. Paino on syytä asettaa sanalle Itsenäisyys eikä Päivä. Vaihtoehtoisia ja sinänsä perusteltujakin itsenäisyyspäiviä nimittäin olisivat kuten tiedetään esim. 15.11 ja 4.12.
Itsenäisyys on arvo sinänsä; vuoden jokaisena päivänä. On paikallaan, että monet näkevät aiheelliseksi pohtia itsenäisyytemme määrää kunakin aikakautena. Perustellusti on esitetty näkemys, että Suomen itsenäisyysaste oli korkeimmillaan 20- ja 30-luvuilla, siis ennen talvisotaa. Sen jälkeen ollaan oltu hieman vähemmän itsenäisiä, milloin mistäkin syystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Paino on syytä asettaa sanalle Itsenäisyys eikä Päivä. Vaihtoehtoisia ja sinänsä perusteltujakin itsenäisyyspäiviä nimittäin olisivat kuten tiedetään esim. 15.11 ja 4.12.”
Tuossa on pointtia. Toki yksi selkeä pääjuhlapäivä on hyvä olla, mutta siinä on perää,ettei itsenäistyminen tapahtunut yhden päivän julistuksella, vaan oli pidempiaikainen ja monivaiheinen prosessi. Vapaavuoro-osastolla on hiljan julkaistu aiheeseen juhlatunnusten kautta liittyen blogi Ohto Manninen ja Suomen itsenäistymispäivien 6.12.1917 – 14.10.1920 kuvasto
http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri…
Ilmoita asiaton viesti