Joulun aika lähestyy

Juhlavuotta  ja itsenäisyyspäivää  on vietetty.  Tapahtumia on seurattu  viestintävälineistä. Muun muassa Kuopiossa pidetty valtakunnallinen paraati on huomattu. Yleisönosaston kirjoituksissa on arvostettu Karjalan lennoston järjestelyjä. Nyt mietitään muutakin, mitkä olisivat keskeisiä "joulun teesejä" sanoman kannalta.  Tiedämme, että Martti Luther on tutkistellut yhteiskuntaa ja  kirkon toimintaa.

Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" – virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.

Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.

Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:

"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."

Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" – laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.

Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.

Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.

Tämän kirjoituksen "otsikon sisältö" on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen "syvälliseen sanomaan", joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.

Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista" yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.

 

Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.

 

Juhlavuoden 2017 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu