Pääsiäinen puhuttelee
Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntain nimi on myös käytössä. Se kertoo, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta pohditaan. Viikon keskustelua sävyttänee osin elokuvatkin, joiden tekemistä on palkittu Jussi-gaalassa. Tässä viitataan "Tuntematon sotilas" ja "Ikitie"-tuotoksiin ja niitä koskeviin arviointeihin.
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.
Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäistä pohtiessa muistuu mieleen tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Tähtitieteen löydökset kiinnostavat. Mitä kertovat joulukertomukset ja niiden yhteys tähtitieteeseen?
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista "Pisan testeistä". Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.
Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.
Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on puolestaan miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tullee tutuksi, kun virpojat soittavat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät ehkä reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtuu virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Martti Lutherkin lausui aikoinaan tunnettuja "teesejään", jotka olivat hänen mielestään tarpeellisia huomioida silloisessa yhteiskunnassa.
Vastuullisuuden periaate on sisäistettävä päätöksenteossa. Kuopion kaupungintalolla pidettiin "Sananvapausseminaari" 19.3.2018. Tärkeät sanat olivat "sananvapaus" ja "sananvastuu". Ymmärtävät ja rakentavat mielipiteet ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovat todellisuudessa "kotouttamista" koskevien kysymysten ja muidenkin vaiheessa olevien asioiden oikeudenmukaiset ratkaisut?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Kommentit (0)