Yhteiskunta ja päätöksenteko
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestämisen ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioita arvioitaessa. Uudistuksia tehtäessä määrittelyjen on oltava selkeitä ja rahoituksen oltava kunnossa. Monia askarruttaa henkilökohtaisen budjetin yhteys palvelujen rahoitukseen.
Päätöksenteon on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada tarkasteltavat asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Veikko, samoja asioita kanssasi miettivät monet tällä hetkellä:
Kaiken kaikkiaan kun arvioidaan nykyisen hallituksen toimintaa ja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua, niin voidaan todeta, että asiat eivät ole menneet kuin Strömsössä. Soten ja makun vaikutusarvioinnit puuttuvat, ks. alla mitä laintasolla asiasta sanotaan:
”Valtioneuvosto on 1 päivänä marraskuuta 2007 oikeusministeriön esittelystä antanut ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Ne korvaavat valtioneuvoston periaatepäätöksillä aiemmin annetut ohjeet taloudellisten vaikutusten arvioinnista (1998), ympäristövaikutusten arvioinnista (1998), yritysvaikutusten arvioinnista (1999) ja aluekehitysvaikutusten arvioinnista (2003). Uusia ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista ryhdytään soveltamaan välittömästi uusiin säädöshankkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan jo käynnistyneisiin hankkeisiin.
Ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista täydentävät Hallituksen esityksen laatimisohjeita (2004), joissa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutusten arviointiin ja edellytetään, että hallituksen esityksissä lyhyesti selostetaan ehdotettujen säännösten vaikutukset eli säännösten soveltamisesta aiheutuvat seuraukset.
Vaikutusarviointi kattaa säädösehdotuksen taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ohjeissa korostetaan vaikutusarvioinnin merkitystä kiinteänä osana säädösvalmistelua ja sen eri vaiheita. Ohjeissa kuvataan vaikutusalueittain, mitä erilaisilla vaikutuksilla käytännössä tarkoitetaan, miten erilaisia vaikutuksia voidaan arvioida sekä millaisia menetelmiä ja tietolähteitä vaikutusten arvioimiseksi on hyödynnettävissä.
Ohjeita täydentävää vaikutusalakohtaista tietoa, vaikutusarviointiesimerkkejä ja tietoja vaikutusarvioinnissa hyödynnettävissä olevista asiantuntijatahoista on koottu oikeusministeriön verkkosivuille Paremman sääntelyn osioon.
Ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista noudatetaan lakien valmistelun ohella soveltuvin osin lakeja alemmanasteisten säädösten eli asetusten ja perustuslain 80 §:ssä tarkoitettujen muiden oikeussääntöjen valmistelussa. Ohjeita tulee hyödyntää myös arvioitaessa vaikutuksia Suomen kannalta niin EU-asioiden valmistelussa kuin hyväksyttäessä ja saatettaessa voimaan kansainvälisiä velvoitteita.
Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista.”
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Ilmoita asiaton viesti
Veikko, tässä lisätietoja liittyen edellisessä viestissäni olevaan tekstiin ”Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista” kannattaa katsoa vielä alla olevat lainkohdat 42 § ja 43 § Oikeusministeriön työjärjestyksestä (670/2006):
42 § Säädösehdotusten toimittaminen tarkastettavaksi
Valtioneuvoston ohjesäännön 30 §:n mukaan* oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitettavat laki- ja asetusehdotukset tarkastaa lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto, joka antaa tarkastettavaksi toimittamisesta tarkemmat ohjeet.
43 § Laintarkastus
Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ehdotuksessa on otettu asianmukaisesti huomioon voimassa oleva oikeus ja ehdotusten laatimista koskevat ohjeet. Niin ikään on huolehdittava siitä, että ehdotus on esitystavaltaan täsmällinen ja johdonmukainen sekä sanonnaltaan virheetön ja ymmärrettävä samoin kuin että suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat asiallisesti samansisältöiset.
Jos säädösehdotus osoittautuu niin puutteelliseksi, ettei tarvittavien korjausten ja huomautusten tekeminen tarkastuksen yhteydessä käy sopivasti päinsä, on ehdotus palautettava valmistelijalle, jolle on samalla ilmoitettava todetuista puutteista ja virheistä.
Osastopäällikölle on ilmoitettava tarkastuksessa esiin tulleista oikeusministeriön toimialan kannalta merkittävistä asioista sekä tarpeen mukaan ehdotuksen palauttamisesta 2 momentin nojalla valmistelijalle.
Lähde:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060670
*= 30 § Laintarkastus
Laki- ja asetusehdotukset on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tarkastettavaksi ei kuitenkaan tarvitse toimittaa asetusehdotusta, jos asia on yleiseltä merkitykseltään vähäinen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030262
—
Sote- ja maakuntauudistusta koskevia lakejahan ei ole määrätty ”kiireellisiksi”, eikö näin ole?
Ilmoita asiaton viesti