Ajatuksia koulutuksesta ja urheilusta

Tapahtumia ja urheilua on seurattu. Euroopan mestaruuskilpailujen  seiväshypyn kuuden metrin ylitykset ovat jääneet mieleen. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaisia sanoja  käytetään ja miten laadukasta kohtaaminen on ollut. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen ja muotoutumiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohessa sivistyksen ja kasvatuksen syvällisiäkin kysymyksiä.                                                                     

Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti  sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa.  Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja  syrjäytymisen estämiseen.  Laadukas oppimateriaali on tärkeää. 

Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman  on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.                      

Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.

Koulutuksen tavoitteet ilmenevät  opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä.  Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.                                                                                   

Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja  luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja  jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.

Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.                                        

Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.

Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä  on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava.  Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on  tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.

Päätökset  ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka  sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.

Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.

Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 – 2019.

Vuoden 2018 terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija                                                         

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio