HALLITUS JA YHTEISET ARVOT

Ilman vastausta on vielä kysymys, milloin saadaan uusi hallitus johtamaan maata. Olisi toimittava sellaisten periaatteiden mukaan, että uusi hallitus saadaan aikaan viivyttelemättä vaalien jälkeen.  Näyttää siltä, että päätettävät asiat vain viivästyvät. Julkisestikin on mainittu, ettei ole mitään kiirettä saada hallitusohjelmaa. Kansalaiset odottavat jo lainsäädäntötoimia. Tärkeä tavoite on se, että Suomessa kaikkialla olisi turvallista elää ja asua. Pitäisi huolehtia työllisyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista yleensä. Toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä. Sille ei ole perusteltua antaa sellaisia tehtäviä, jotka vaatisivat eduskunnan poliittista enemmistöä. Kun asiat joskus etenevät, voidaan arvioida päättämisen laatua.  Tulosvastuullisuus näkyy siinä, että uusi hallitus antaa laadukkaita lakiesityksiä eduskunnalle. Seuraavana käynnistyvät lainsäädäntöön kuuluvat viralliset käsittelyprosessit. Mielenkiintoista on nähdä, millaisia lakeja on tulossa. Miten terveydenhuolto järjestetään ja miten vanhusten kysymysten haasteisiin vastataan? Mitkä asiat uusi hallitus katsoo tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Eduskunnan valiokunnat on valittu. Missä on uusi hallitus, jonka olisi valmisteltava lakiesityksiä uudelle eduskunnalle? Viestintävälineiden olisi esitettävä perusteltua tietoa hallituksen muodostamisen eri vaiheista ja haittatekijöistä, kun asiat viivästyvät. Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnasta, jolla on tärkeä rooli lakeja säädettäessä.  

 

Budjettia koskevista EU:n talouspoliittisista vakausasioista on tehty päätöksiä. Julkisuudessa on pidetty käytettyjä menettelytapoja poikkeavina. Enemmistöä edustava hallitus kysyy yleensä ensin eduskunnalta, millaiset ratkaisut lainsäädäntöasioissa olisivat perusteltuja. Lainsäädäntöasioissa on toimittava kaikkien laadittujen pelisääntöjen mukaan. Kansanedustajat vaikuttavat lainsäädännön sisältöön, jonka on oltava oikeudenmukaista. He tekevät myös lakialoitteita, jotka voisivat viedä yhteiskunnan kehitystä eteenpäin. Onnistunut yhteiskuntapolitiikka merkitsee sitä, että kiinnitetään huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Tavoite ei ole aina kaikin puolin toteutunut. Kriittisyyttä on ilmennyt, kun lähipalveluverkostoa on karsittu. Palvelujen järjestäjien on pohdittava taustatekijöitä ja resurssikysymyksiä. Hallinnolliset päätökset voivat olla joustavia, kun palveluja suunnitellaan ja kehitetään. Päättäjien on kuunneltava tarkkaan palvelujen tarvitsijoita, joilla on hyödynnettävää tietoa suunnittelua varten. Hyvinvointitavoitteissa on mentävä eteenpäin. Kun päätökset ovat harkittuja, seurausvaikutukset tulevat samalla mietittyä. Joudutaan pohtimaan myös sitä, millainen on palvelutuotannon järjestämistä koskeva julkisten palvelujen ja yksityispalvelujen suhde.

 

Vaalien tulos heijastuu eduskunnan arvoihin, joita uusi eduskunta kokoonpanollaan edustaa. Missä määrin toteutuvat yksittäisten äänestäjien näkemykset ja arvot, kun lainsäädäntöön päästään? Yhteisten arvojen toteutumista on pohdittava erityisesti uuden hallituksen kohdalla, kun se koostuu lukuisista puolueista. Onko olemassa hallituksen yhteinen arvopohja vai vain eri puolueiden arvojen kokoelma? Vaalikeskusteluissa poliittiset puolueet esittivät painokkaasti omia arvojaan, jotka olisivat hyviä toteuttaa lainsäädännön tasolla. Missä määrin poliittisten puolueiden omat arvot tulevat hallituksen päätöksissä näkyville? Miten paljon poliittiselta painoarvoltaan ehkä vähäisempi ryhmä hallituksessa joutuu kannattamaan voimakkaamman ryhmän arvoja pysyäkseen mukana? Miten äänestäjät suhtautuvat tilanteeseen? Päätökset, joita uuden hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia tukevia, kuten on annettu ymmärtää. Missä määrin kansanedustajat voivat toteuttaa omia arvojaan, kun taustalla ovat puolueen arvot? Tähän mennessä on seurattu monivaiheista prosessia, jota käydään uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä. Kriittisesti voidaan suhtautua hallituksen kokoamisen lykkääntymiseen, sillä asioita pitäisi hoitaa. Toiminnasta tehdään johtopäätöksiä. Ihmiset ovat viestittäneet monia kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisuja. Tulosten laatua ja mahdollisia eroja on arvioitava kansalaisten ja päättäjien näkökulmasta.

 

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu