HALLITUS JA YHTEISET ARVOT

Ilman vastausta on vielä kysymys, milloin saadaan uusi hallitus johtamaan maata. Olisi toimittava sellaisten periaatteiden mukaan, että uusi hallitus saadaan aikaan viivyttelemättä vaalien jälkeen.  Näyttää siltä, että päätettävät asiat vain viivästyvät. Julkisestikin on mainittu, ettei ole mitään kiirettä saada hallitusohjelmaa. Kansalaiset odottavat jo lainsäädäntötoimia. Tärkeä tavoite on se, että Suomessa kaikkialla olisi turvallista elää ja asua. Pitäisi huolehtia työllisyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista yleensä. Toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä. Sille ei ole perusteltua antaa sellaisia tehtäviä, jotka vaatisivat eduskunnan poliittista enemmistöä. Kun asiat joskus etenevät, voidaan arvioida päättämisen laatua.  Tulosvastuullisuus näkyy siinä, että uusi hallitus antaa laadukkaita lakiesityksiä eduskunnalle. Seuraavana käynnistyvät lainsäädäntöön kuuluvat viralliset käsittelyprosessit. Mielenkiintoista on nähdä, millaisia lakeja on tulossa. Miten terveydenhuolto järjestetään ja miten vanhusten kysymysten haasteisiin vastataan? Mitkä asiat uusi hallitus katsoo tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Eduskunnan valiokunnat on valittu. Missä on uusi hallitus, jonka olisi valmisteltava lakiesityksiä uudelle eduskunnalle? Viestintävälineiden olisi esitettävä perusteltua tietoa hallituksen muodostamisen eri vaiheista ja haittatekijöistä, kun asiat viivästyvät. Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnasta, jolla on tärkeä rooli lakeja säädettäessä.  

Budjettia koskevista EU:n talouspoliittisista vakausasioista on tehty päätöksiä. Julkisuudessa on pidetty käytettyjä menettelytapoja poikkeavina. Enemmistöä edustava hallitus kysyy yleensä ensin eduskunnalta, millaiset ratkaisut lainsäädäntöasioissa olisivat perusteltuja. Lainsäädäntöasioissa on toimittava kaikkien laadittujen pelisääntöjen mukaan. Kansanedustajat vaikuttavat lainsäädännön sisältöön, jonka on oltava oikeudenmukaista. He tekevät myös lakialoitteita, jotka voisivat viedä yhteiskunnan kehitystä eteenpäin. Onnistunut yhteiskuntapolitiikka merkitsee sitä, että kiinnitetään huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Tavoite ei ole aina kaikin puolin toteutunut. Kriittisyyttä on ilmennyt, kun lähipalveluverkostoa on karsittu. Palvelujen järjestäjien on pohdittava taustatekijöitä ja resurssikysymyksiä. Hallinnolliset päätökset voivat olla joustavia, kun palveluja suunnitellaan ja kehitetään. Päättäjien on kuunneltava tarkkaan palvelujen tarvitsijoita, joilla on hyödynnettävää tietoa suunnittelua varten. Hyvinvointitavoitteissa on mentävä eteenpäin. Kun päätökset ovat harkittuja, seurausvaikutukset tulevat samalla mietittyä. Joudutaan pohtimaan myös sitä, millainen on palvelutuotannon järjestämistä koskeva julkisten palvelujen ja yksityispalvelujen suhde.

Vaalien tulos heijastuu eduskunnan arvoihin, joita uusi eduskunta kokoonpanollaan edustaa. Missä määrin toteutuvat yksittäisten äänestäjien näkemykset ja arvot, kun lainsäädäntöön päästään? Yhteisten arvojen toteutumista on pohdittava erityisesti uuden hallituksen kohdalla, kun se koostuu lukuisista puolueista. Onko olemassa hallituksen yhteinen arvopohja vai vain eri puolueiden arvojen kokoelma? Vaalikeskusteluissa poliittiset puolueet esittivät painokkaasti omia arvojaan, jotka olisivat hyviä toteuttaa lainsäädännön tasolla. Missä määrin poliittisten puolueiden omat arvot tulevat hallituksen päätöksissä näkyville? Miten paljon poliittiselta painoarvoltaan ehkä vähäisempi ryhmä hallituksessa joutuu kannattamaan voimakkaamman ryhmän arvoja pysyäkseen mukana? Miten äänestäjät suhtautuvat tilanteeseen? Päätökset, joita uuden hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia tukevia, kuten on annettu ymmärtää. Missä määrin kansanedustajat voivat toteuttaa omia arvojaan, kun taustalla ovat puolueen arvot? Tähän mennessä on seurattu monivaiheista prosessia, jota käydään uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä. Kriittisesti voidaan suhtautua hallituksen kokoamisen lykkääntymiseen, sillä asioita pitäisi hoitaa. Toiminnasta tehdään johtopäätöksiä. Ihmiset ovat viestittäneet monia kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisuja. Tulosten laatua ja mahdollisia eroja on arvioitava kansalaisten ja päättäjien näkökulmasta.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio