PERUSTUSLAKI OHJAA LAKIESITYKSIÄ

Perustuslaki on eduskunnan ylin säädös, jonka mukaan on toimittava.  Kansalaisten käsitykset ovat heijastuneet perustuslain muotoutumiseen. Perustuslakivaliokunnalla on sivuuttamaton rooli lakien säätämisessä.  Sen rooli korostuu merkittävissä valtakuntaa koskevissa asioissa. Kansanedustajien on toimittava lakeja säätäessään perustuslain määräämien velvoitteiden mukaan. He pyrkinevät viemään omia näkemyksiään lainsäädäntöön, mutta puolueet vaikuttavat taustalla. Näkemyseroja on perusteltua pohtia uuden koottavan hallituksen kohdalla, kun se sisältää suurehkoja ja pieniä puolueita. Tulevan hallituksen arvopohja on yksittäisten puolueiden arvojen summaus. Jos hallitus edustaisi vain yhtä yhteistä arvopohjaa, ei olisi syytä puhua eri puolueista. Puolueilla on yhteneviä käsityksiä eräistä asioista, kuten on annettu ymmärtää. Näkemyseroja alkaa syntyä, kun mietitään ulkopoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista, verotusta ja palvelujen järjestämistä. Puolueilla oli vaalien aikaan omia painopistealueita, jopa niin sanottuja kynnyskysymyksiä. Asioita oli tarkoitus viedä lainsäädännön tasolle.

 

Hallitusneuvottelujen käydessä on perusteltua kysyä, missä määrin puolueiden omat näkemykset tulevat hallituksen päätöksissä esille. Hallitusohjelmasta saa viitteitä ja vastausta kysymykseen. Kun on seurannut uuden hallituksen muodostamisen prosessia, on saanut sen käsityksen, että poliittiselta painoarvoltaan vähäisemmät puolueet joutuvat kannattamaan voimakkaimpien tavoitteita saadakseen olla mukana. Tuleva enemmistöhallitus on laskennallinen poliittinen ryhmittymä. Se nauttii eduskunnan luottamusta toteuttaen suurimpien hallituksessa olevien poliittisten ryhmien tavoitteita. Miten toteutuvat äänestäjien toiveet? Kansalaiset ovat viestittäneet eri tavoin monia kysymyksiä, jotka vaatisivat ratkaisuja. Kun päätetään ihmisiä koskevista hyvinvointiasioista, tulosten laatua on arvioitava. Arviointia on tehtävä kansalaisten ja päättäjien näkökulmasta. Hallitusohjelman päätökset koetaan arkielämässä. Lainsäädäntötoiminnan viivästymisestä tehdään johtopäätöksiä.

 

Tulosvastuullisuus näkyy siinä, että uusi hallitus antaa lakiesityksiä eduskunnalle Pitäisi huolehtia työllisyyden järjestämisestä ja hyvinvoinnista yleensä. Kansalaiset odottavat lakeja, jotka parantaisivat heidän olojaan. He toivovat, että otetaan huomioon asioiden tärkeysjärjestys, kun palveluja suunnitellaan ja niistä päätetään. Tärkeysjärjestys on perusteltua, kun käytettävissä olevat taloudelliset voimavarat niukkenevat. Tärkeää on turvata hyvinvoinnin kannalta kaikkien kansalaisten palvelut, asuipa missä tahansa Suomen alueella. Toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä. Sille ei liene perusteltua antaa tehtäviä, joiden tekeminen vähentää poliittista uskottavuutta. Kun yksittäisiä lakeja koskevat viralliset käsittelyprosessit on suoritettu, on mielenkiintoista nähdä lakien sisältö. Lakien ja asetusten on oltava selkeitä, ettei niistä synny tulkintaerimielisyyksiä. Selkeät säädökset ovat päätöksenteon laatua.  Perustuslakien on oltava erityisen huolellisesti laadittuja. Viestintävälineiden olisi esitettävä tietoa tärkeästä perustuslakivaliokunnan roolista lakien säätämisprosessissa. Mitkä asiat uusi hallitus katsoo tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestyvät ja miten koulutuspolitiikkaa hoidetaan? Eduskunnan merkittäviä toimijoita on valittu. Missä on johtava toimija eli uusi hallitus, jonka olisi valmisteltava kansalaisia koskettavia lakiesityksiä uudelle eduskunnalle?

 

Eduskunnassa on tehty tehtävänsä mukaisesti erilaisia päätöksiä, muun muassa talouspolitiikan alaan kuuluvia. Julkisuudessa on ollut kannanottoja rahoitusta koskevista vakausasioista, joissa on menetelty poikkeavasti. Enemmistöä edustava uusi hallitus ei kysykään ensin eduskunnalta, millaiset ratkaisut olisivat perusteltuja. Käytetään muunlaista menettelyä, joka on tiedossa. Lainsäädäntöasioissa on toimittava kaikkien laadittujen säädösten mukaan, jotka velvoittavat. Kansanedustajat vaikuttavat perustuslain mukaan lakien sisältöön ja pyrkinevät oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. He ovat koko kansan edustajia, sillä säädetyt lait koskettavat kaikkia kansalaisia. Kansanedustajat tekevät lakialoitteita, jotka kehittäisivät yhteiskuntaa. Laatua korostava yhteiskuntapolitiikka merkitsee sitä, että kiinnitetään huomiota kaikkien ihmisryhmien hyvinvoinnin kehittämiseen. Tavoite ei ole aina toteutunut. Huolena ovat olleet omaishoitajakysymykset ja syrjäytymisvaaran lisääntyminen yhteiskunnassa. Kun palveluja järjestetään, on pohdittava taustatekijöitä ja mietittävä voimavarojen suuntaamista. On pohdittava myös julkisten palvelujen ja yksityispalvelujen suhdetta yhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Päättäjien on kuunneltava ihmisiä, sillä he ovat asiantuntijoita omassa asiassaan. Kun päätökset ovat harkittuja ja joustavia, seurausvaikutukset ovat paremmin hallittavissa.

 

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu