EDUSKUNNASSA ÄÄNESTETÄÄN

Budjettiin vaikuttavia talouspoliittisia päätöksiä on tehty eduskunnassa. Ne ovat koskettaneet EU:n tukipaketteja. Rahoitukseen liittyvät käsitteet ovat jääneet epäselviksi, vaikka niin ei tulisi tapahtua. Kun rahoitusasioita käsiteltiin eduskunnassa, kiire oli vallitsevana. Kyseiset päätäntäasiat ovat kuitenkin Suomen valtion budjettia koskevia. Niissä olisi pitänyt edetä harkitusti perustuslain hengen mukaisesti. Koko tapahtumien kulku on ollut erikoista, kun asioita on käsitelty poikkeavasti. Uusi hallitus ei kysynytkään ensin eduskunnalta, miten olisi meneteltävä asiassa ratkaisujen löytämiseksi. Nyt esitetään eduskunnalle toimitusministeristön selonteko, josta äänestetään. Toiminta herättää tässä kohdassa kysymyksiä. Uuteen hallitukseen ehdolla oleva poliittinen ryhmä vastustanee hallituksen antamaa selontekoa, kuten on annettu ymmärtää. Toiset ehdolla olevat hallituskumppanit ovat ehkä toista mieltä asian suhteen. Lainsäädäntöasioissa on toimittava luottamusta herättävästi kaikkien säädösten mukaan, jotka velvoittavat. Kun toimitaan hallinnossa mallikkaasti, arvostus lisääntyy.

Kansanedustajat vaikuttavat haasteita tuottavaan lainsäädäntöön, jossa pyritään oikeisiin ja moraalisiin ratkaisuihin. He ymmärtänevät olevansa koko kansan edustajia. Kyseistä toimintaperiaatetta ei voine unohtaa. Kun yhteiskuntapolitiikassa korostetaan laatua, se merkitsee kaikkien ihmisryhmien hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteen pohtiminen on puolueiden ja meneillään olevien hallitusneuvottelujen tehtävä. Päättäjien on kuunneltava kansalaisia, sillä heillä on omakohtaista tietoa, joka on suunnittelussa hyödynnettävissä. Kun päätökset ovat kaikin puolin harkittuja, seurausvaikutukset hahmottuvat paremmin. Monet tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät koetaan arkielämän kysymyksinä, joihin yhteiskunnan on vastattava myönteisesti. Palveluja suunniteltaessa keskeinen kysymys on, missä määrin julkisten palvelujen rinnalla toimivat yksityispalvelut. Kun palveluja järjestetään, on mietittävä voimavarojen suuntaamista.

Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnalla on tärkeä rooli lakien säätämisessä.  Kyseisen valiokunnan rooli korostuu valtakuntaa koskevissa asioissa, jotka ovat yhteydessä esimerkiksi EU:n toimintoihin. Kansanedustajien on toimittava lakeja säätäessään perustuslain määräämien velvoitteiden mukaan. Eduskunnassa yksittäiset kansanedustajat pyrkinevät viemään omia arvojaan käytännön lainsäädäntötyöhön. Kokeneemmat kansanedustajat vaikuttanevat heidän ratkaisuihinsa. Puolueet ovat myös taustalla. Uudella koottavalla hallituksella on tavoitteita, joita on kiinnostava arvioida.  Neuvottelijat edustavat suurehkoja ja pieniä puolueita. Tiedottamista on vältetty. Puolueiden väliset näkemyserot ovat huomattavia, kun käsitellään ulko- ja puolustuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Puolueet esittivät aikaisemmin selvästi erottuvia kannanottoja edellä lueteltuihin asioihin. Miten paljon tapahtuu tavoitteiden muutoksia, nähtäneen jossain vaiheessa. 

Kun on seurannut hallitusneuvotteluja, saa sen käsityksen, että enemmistöhallitus toteuttaa suurimpien hallituksessa olevien poliittisten puolueiden politiikkaa. Painoarvoltaan vähäisemmät puolueet joutuvat apupuolueina tyytymään voimakkaimpien näkemyksiin ja tavoitteisiin. Miten tyytyväisiä pienet puolueet ovat kyseiseen vallankäyttöön? Lainsäädäntötoiminnan viivästymistä ei oikein ymmärrä, vaikka sen siirtymistä on yritetty perustella. Kun päätetään kaikkia koskevista hyvinvointiasioista, päätösten laatua on arvioitava. Lakiesitykset ovat tulosvastuullisuutta. Se merkitsee sitä, että on turvattava kaikkien kansalaisten hyvinvointipalvelut mahdollisimman hyvin. Hallitusohjelman päätökset koetaan arkielämässä. Suunnittelijoiden ja päättäjien on tiedettävä palveluja koskevat määrittelyt. Säädettyjen asetusten ja lakien on oltava selkeitä.  Päätöksenteon laadusta on kysymys, kun säädökset eivät aiheuta tulkintaerimielisyyksiä.  Perustuslain on oltava erityisen huolellisesti laadittu. Sen kohdalla ei pitäisi olla tulkintaerimielisyyksiä. Toimitusministeristölle annetut tehtävät voivat tietyissä tapauksissa vähentää niin sanottua poliittista uskottavuutta. Viestintävälineiden olisi esitettävä seikkaperäistä tietoa perustuslakivaliokunnan roolista. Mitkä asiat hallitusneuvottelijat katsovat tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestyvät ja miten koulutuspolitiikkaa hoidetaan? Miten suuressa määrin kuntia koskevat ratkaisut perustuvat toimijoiden vapaaehtoisuuden varaan?

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio