EDUSKUNNASSA ÄÄNESTETÄÄN

 

Budjettiin vaikuttavia talouspoliittisia päätöksiä on tehty eduskunnassa. Ne ovat koskettaneet EU:n tukipaketteja. Rahoitukseen liittyvät käsitteet ovat jääneet epäselviksi, vaikka niin ei tulisi tapahtua. Kun rahoitusasioita käsiteltiin eduskunnassa, kiire oli vallitsevana. Kyseiset päätäntäasiat ovat kuitenkin Suomen valtion budjettia koskevia. Niissä olisi pitänyt edetä harkitusti perustuslain hengen mukaisesti. Koko tapahtumien kulku on ollut erikoista, kun asioita on käsitelty poikkeavasti. Uusi hallitus ei kysynytkään ensin eduskunnalta, miten olisi meneteltävä asiassa ratkaisujen löytämiseksi. Nyt esitetään eduskunnalle toimitusministeristön selonteko, josta äänestetään. Toiminta herättää tässä kohdassa kysymyksiä. Uuteen hallitukseen ehdolla oleva poliittinen ryhmä vastustanee hallituksen antamaa selontekoa, kuten on annettu ymmärtää. Toiset ehdolla olevat hallituskumppanit ovat ehkä toista mieltä asian suhteen. Lainsäädäntöasioissa on toimittava luottamusta herättävästi kaikkien säädösten mukaan, jotka velvoittavat. Kun toimitaan hallinnossa mallikkaasti, arvostus lisääntyy.

 

Kansanedustajat vaikuttavat haasteita tuottavaan lainsäädäntöön, jossa pyritään oikeisiin ja moraalisiin ratkaisuihin. He ymmärtänevät olevansa koko kansan edustajia. Kyseistä toimintaperiaatetta ei voine unohtaa. Kun yhteiskuntapolitiikassa korostetaan laatua, se merkitsee kaikkien ihmisryhmien hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteen pohtiminen on puolueiden ja meneillään olevien hallitusneuvottelujen tehtävä. Päättäjien on kuunneltava kansalaisia, sillä heillä on omakohtaista tietoa, joka on suunnittelussa hyödynnettävissä. Kun päätökset ovat kaikin puolin harkittuja, seurausvaikutukset hahmottuvat paremmin. Monet tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät koetaan arkielämän kysymyksinä, joihin yhteiskunnan on vastattava myönteisesti. Palveluja suunniteltaessa keskeinen kysymys on, missä määrin julkisten palvelujen rinnalla toimivat yksityispalvelut. Kun palveluja järjestetään, on mietittävä voimavarojen suuntaamista.

 

Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnalla on tärkeä rooli lakien säätämisessä.  Kyseisen valiokunnan rooli korostuu valtakuntaa koskevissa asioissa, jotka ovat yhteydessä esimerkiksi EU:n toimintoihin. Kansanedustajien on toimittava lakeja säätäessään perustuslain määräämien velvoitteiden mukaan. Eduskunnassa yksittäiset kansanedustajat pyrkinevät viemään omia arvojaan käytännön lainsäädäntötyöhön. Kokeneemmat kansanedustajat vaikuttanevat heidän ratkaisuihinsa. Puolueet ovat myös taustalla. Uudella koottavalla hallituksella on tavoitteita, joita on kiinnostava arvioida.  Neuvottelijat edustavat suurehkoja ja pieniä puolueita. Tiedottamista on vältetty. Puolueiden väliset näkemyserot ovat huomattavia, kun käsitellään ulko- ja puolustuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Puolueet esittivät aikaisemmin selvästi erottuvia kannanottoja edellä lueteltuihin asioihin. Miten paljon tapahtuu tavoitteiden muutoksia, nähtäneen jossain vaiheessa. 

 

Kun on seurannut hallitusneuvotteluja, saa sen käsityksen, että enemmistöhallitus toteuttaa suurimpien hallituksessa olevien poliittisten puolueiden politiikkaa. Painoarvoltaan vähäisemmät puolueet joutuvat apupuolueina tyytymään voimakkaimpien näkemyksiin ja tavoitteisiin. Miten tyytyväisiä pienet puolueet ovat kyseiseen vallankäyttöön? Lainsäädäntötoiminnan viivästymistä ei oikein ymmärrä, vaikka sen siirtymistä on yritetty perustella. Kun päätetään kaikkia koskevista hyvinvointiasioista, päätösten laatua on arvioitava. Lakiesitykset ovat tulosvastuullisuutta. Se merkitsee sitä, että on turvattava kaikkien kansalaisten hyvinvointipalvelut mahdollisimman hyvin. Hallitusohjelman päätökset koetaan arkielämässä. Suunnittelijoiden ja päättäjien on tiedettävä palveluja koskevat määrittelyt. Säädettyjen asetusten ja lakien on oltava selkeitä.  Päätöksenteon laadusta on kysymys, kun säädökset eivät aiheuta tulkintaerimielisyyksiä.  Perustuslain on oltava erityisen huolellisesti laadittu. Sen kohdalla ei pitäisi olla tulkintaerimielisyyksiä. Toimitusministeristölle annetut tehtävät voivat tietyissä tapauksissa vähentää niin sanottua poliittista uskottavuutta. Viestintävälineiden olisi esitettävä seikkaperäistä tietoa perustuslakivaliokunnan roolista. Mitkä asiat hallitusneuvottelijat katsovat tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestyvät ja miten koulutuspolitiikkaa hoidetaan? Miten suuressa määrin kuntia koskevat ratkaisut perustuvat toimijoiden vapaaehtoisuuden varaan?

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu