HALLINTO EDELLYTTÄÄ TIEDOTTAMISTA

Hyvä hallinto toimii yhteistyössä tiedottamisen kanssa. Hallituskaavailut ovat hallinnon toimia, joten hyvän hallinnon periaatteita ei ole perusteltua sivuuttaa. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä. Niukahko tiedottaminen kertoo jotain asioiden kulusta. Kaksi suurinta puoluetta linjaa tulevan hallituksen politiikan. Pienimmät puolueet, jotka ovat apupuolueita, joutuvat tyytymään puolestaan voimakkaimpien tahtoon. Äskettäin muuan hallitusneuvottelija poistui neuvotteluista. Olisiko kyseinen henkilö joutunut tyytymään valtaapitävien tahtoon? Äskettäin oli myös toinen tapahtuma, jossa uuteen hallitukseen ehdolla oleva puolue vastusti hallituksen selontekoa. Toiset mahdolliset hallituspuolueet olivat taas toista mieltä. Tällainen menettely vähentää lainsäädännöstä vastaavien toimijoiden arvostusta. Tärkeitä asioita on arvioitava yksimielisyyden näkökulmasta, joka vaatii tutkimuksellista otetta. Tulosvastuullisessa politiikassa otetaan huomioon koko kansan etu. Puolueiden väliset näkemyserot voivat olla suuriakin tarkasteltaessa ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen yleistä järjestämistä.

Suunnittelijoiden ja päättäjien on päivitettävä jatkuvasti tietonsa tunteakseen paremmin kansalaisten hyvinvointia koskevat tarpeet. Tyytymättömyyttä aiheuttavat asiat ovat arkielämän kysymyksiä. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin hyväksytyt ratkaisut. Palvelujärjestelmän suunnittelua koskettaa kysymys, missä määrin julkisten palvelujen rinnalla on myös yksityisiä palveluja. Kyseinen asia on ajankohtainen taloudellista tukea tarvitsevien EU:n valtioiden kohdalla. Maassamme ja muuallakin on perusteltua pohtia esimerkiksi terveyspalvelujärjestelmän yleistä toimivuutta. Päättäjien on kuunneltava palvelujen tarvitsijoita, sillä heillä on omakohtaista tietoa hoitoon pääsystä. Hoitotoimet pitää järjestyä tietyllä tavalla lainsäädännön velvoittamina. Kansalaisten hyvinvointi on yhteiskuntapolitiikan laatua. Voimaan astuvien säädösten on oltava selkeitä, tulkinnoista vapaita. Perustuslain tarkoitus on ohjata eduskunnan ja ministeristön toimintaa hyvän hallinnon suuntaan. Viestintävälineet ovat melko vähän esittäneet tietoa perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista, vaikka siihen olisi ollut aihetta.

Taloudelliset tekijät painottuvat yhteiskunnassa. Jäävätkö jotkut ihmisten elämää koskettavat asiat taustalle? Kansanedustajat pyrkivät viemään omia näkemyksiään lainsäädäntöön. Puolueet sitovat itsenäistä päätöksentekoa, mutta pitävät joitakin asioita niin sanottuina omantunnon kysymyksinä. Eduskunnan päätösten laillisuutta valvotaan. Säädetyt lait ovat yhteydessä rahoitukseen. Kritiikkiä on aiheuttanut lakien soveltaminen käytäntöön. Kunnat ovat saaneet lakien määräämiä velvoitteita, mutta rahoitus ei ole niinkään aina turvattu. Kun eduskunnassa tehdään kuntia koskevia päätöksiä, valtion oletetaan osallistuvan myös toiminnan rahoittamiseen. Rahoituksen järjestyminen helpottaa pitämään veroäyrin siedettävissä lukemissa. Hyvän hallinnon tärkeä periaate on vapaaehtoisuus suunniteltaessa kuntien määrän mahdollista rajoittamista. Kuntien yhdistämiset eivät ole itseisarvoja. Mitä hyötyjä tai haittoja on tehtävillä ratkaisuilla? Keskeistä on organisaatioiden hyvä palveltavuus. Kun erilaisia toimintoja suunnitellaan, on mietittävä voimavarojen suuntaamista. Joskus päätösten valmistelu on tapahtunut siten, ettei ole pohdittu tarpeeksi seurausvaikutuksia. Kun päätökset ovat kaikin puolin harkittuja, tilanne pidetään paremmin hallinnassa.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio