HALLITUKSEN MUODOSTAMINEN VAATII JOHTAJUUTTA

Hallituskaavailuja on käsitelty pitkän aikaa, jopa kuuden puolueen versiona. Suurimmat puolueet päättäisivät hallituksessa yksin keskeisistä asioista. Pienimmät puolueet olisivat vain apupuolueita. Hallitus olisi muodollisesti enemmistöhallitus. Tällaista vallankäyttöä voidaan pohtia päätöksenteon arvostuskysymyksenä. Onko päätöksenteossa näennäinen yksimielisyys voimakkaimpien poliittisten puolueiden pakon sanelemaa? Pitkä prosessi on nyt siinä vaiheessa, ettei uutta hallitusta ole syntynyt. Hallitustunnustelut ovat joutuneet luottamuskriisiin. Perustuslain ohjeistuksen mukaisesti on palattava alkuun. Millaiseksi kansalaiset arvioivat hallinnon tulosvastuullisuuden toteutumisen? Tähän mennessä käyty prosessi on poikkeuksellista. Aina uudessa tilanteessa hallituspuolueiden määrä on muuttunut ja on käyty poliittista kaupankäyntiä. Ilmaiseeko prosessi luottamusta herättävää johtajuutta? Prosessin loppuvaiheessa tulivat tietoon talouteen vaikuttavat leikkauslistat, joista kansalaiset ovat kiinnostuneita. He arvioivat sitä, miten leikkauslistat vaikeuttavat omakohtaista hyvinvoinnin kehittymistä. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti leikkauslistojen merkityksestä. Asia on tärkeä, jos leikkauslistojen sisältöä kirjataan hallitusohjelmaan. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä.

Puolueilla on näkemyseroja, kun ne arvioivat ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen yleistä järjestämistä. Miten hyvinvointiasiat hoituvat, kun hallitusohjelmaa joskus toteutetaan? Hallitusneuvottelujen prosessissa ovat painottuneet taloudelliset asiat. Eduskunta on päättänyt ennen hallitusneuvottelujen alkamista poikkeavasti kriittisyyttä aiheuttaneet EU:n tukipaketit.  Kansanedustajat joutuvat tekemään rahoituspäätöksiä kansallisella ja EU:n tasolla. He vaikuttavat lainsäädäntöön omien näkemystensä ja arvojensa mukaan. Puolueet sitovat kuitenkin itsenäistä päätöksentekoa. Nyt pohditaan ajankohtaista hallituksen muodostamisen uutta vaihetta. Eduskunnan on perusteltua arvioida kysymystä, miten onnistuneesti hallitustunnustelu on tähän mennessä toiminut. Viestintävälineiden on annettava tietoa hallinnon kriisivaiheesta.

Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnan roolista. Viestintävälineet ovat melko vähän esittäneet tietoa perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista, vaikka siihen olisi ollut syytä. Eduskunta on kansalaisia palveleva laitos, jonka toimista kansalaiset haluavat tietoa. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja, joiden soveltaminen käytäntöön on tuottanut ongelmia. Lakien määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina kohdanneet. Valtiovallan onkin perusteltua parantaa näiltä osin toimintansa laatua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutuspalveluihin kohdistuvien haastavien tavoitteiden saavuttamista on heikentänyt voimavarojen puute. Lakien valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä toiminnan hyvään lopputulokseen. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava.

Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan julkisten palvelujen ja yksityisten palvelujen tarvetta. Maassamme on pohdittu monella tavalla palvelujen merkitystä ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen kehittäminen on yhteydessä niin sanottuun palvelujen yksityistämiskysymykseen, joka on mielipiteitä jakava arvostuskysymys. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot on velvoitettu yksityistämään julkisia palvelujaan budjettinsa tasapainottamiseksi. Tavoitteen hyväksyminen voi olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka arvostavat julkisia palveluja. Palvelujen tarvitsijoilla on tietoa, jota on hyödynnettävä päätöksiä tehtäessä. Palvelut, jotka ovat lainsäädännön tuottamia, on järjestettävä ihmisystävällisellä tavalla. Siinä heijastuu yhteiskuntapolitiikan laatu. Säädösten on oltava selkeitä. Tämä koskee ajankohtaista hallituksen muodostamisen kriisiä ja sen ratkaisua. Toimittaessa säädösten mukaan ja ilman taktikointia hallituksen muodostaminen on helpompaa. Perustuslaki edellyttää eduskunnan toimia.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio