HALLITUKSEN MUODOSTAMINEN VAATII JOHTAJUUTTA

Hallituskaavailuja on käsitelty pitkän aikaa, jopa kuuden puolueen versiona. Suurimmat puolueet päättäisivät hallituksessa yksin keskeisistä asioista. Pienimmät puolueet olisivat vain apupuolueita. Hallitus olisi muodollisesti enemmistöhallitus. Tällaista vallankäyttöä voidaan pohtia päätöksenteon arvostuskysymyksenä. Onko päätöksenteossa näennäinen yksimielisyys voimakkaimpien poliittisten puolueiden pakon sanelemaa? Pitkä prosessi on nyt siinä vaiheessa, ettei uutta hallitusta ole syntynyt. Hallitustunnustelut ovat joutuneet luottamuskriisiin. Perustuslain ohjeistuksen mukaisesti on palattava alkuun. Millaiseksi kansalaiset arvioivat hallinnon tulosvastuullisuuden toteutumisen? Tähän mennessä käyty prosessi on poikkeuksellista. Aina uudessa tilanteessa hallituspuolueiden määrä on muuttunut ja on käyty poliittista kaupankäyntiä. Ilmaiseeko prosessi luottamusta herättävää johtajuutta? Prosessin loppuvaiheessa tulivat tietoon talouteen vaikuttavat leikkauslistat, joista kansalaiset ovat kiinnostuneita. He arvioivat sitä, miten leikkauslistat vaikeuttavat omakohtaista hyvinvoinnin kehittymistä. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti leikkauslistojen merkityksestä. Asia on tärkeä, jos leikkauslistojen sisältöä kirjataan hallitusohjelmaan. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä.

 

Puolueilla on näkemyseroja, kun ne arvioivat ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen yleistä järjestämistä. Miten hyvinvointiasiat hoituvat, kun hallitusohjelmaa joskus toteutetaan? Hallitusneuvottelujen prosessissa ovat painottuneet taloudelliset asiat. Eduskunta on päättänyt ennen hallitusneuvottelujen alkamista poikkeavasti kriittisyyttä aiheuttaneet EU:n tukipaketit.  Kansanedustajat joutuvat tekemään rahoituspäätöksiä kansallisella ja EU:n tasolla. He vaikuttavat lainsäädäntöön omien näkemystensä ja arvojensa mukaan. Puolueet sitovat kuitenkin itsenäistä päätöksentekoa. Nyt pohditaan ajankohtaista hallituksen muodostamisen uutta vaihetta. Eduskunnan on perusteltua arvioida kysymystä, miten onnistuneesti hallitustunnustelu on tähän mennessä toiminut. Viestintävälineiden on annettava tietoa hallinnon kriisivaiheesta.

 

Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnan roolista. Viestintävälineet ovat melko vähän esittäneet tietoa perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista, vaikka siihen olisi ollut syytä. Eduskunta on kansalaisia palveleva laitos, jonka toimista kansalaiset haluavat tietoa. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja, joiden soveltaminen käytäntöön on tuottanut ongelmia. Lakien määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina kohdanneet. Valtiovallan onkin perusteltua parantaa näiltä osin toimintansa laatua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutuspalveluihin kohdistuvien haastavien tavoitteiden saavuttamista on heikentänyt voimavarojen puute. Lakien valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä toiminnan hyvään lopputulokseen. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava.

 

Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan julkisten palvelujen ja yksityisten palvelujen tarvetta. Maassamme on pohdittu monella tavalla palvelujen merkitystä ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen kehittäminen on yhteydessä niin sanottuun palvelujen yksityistämiskysymykseen, joka on mielipiteitä jakava arvostuskysymys. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot on velvoitettu yksityistämään julkisia palvelujaan budjettinsa tasapainottamiseksi. Tavoitteen hyväksyminen voi olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka arvostavat julkisia palveluja. Palvelujen tarvitsijoilla on tietoa, jota on hyödynnettävä päätöksiä tehtäessä. Palvelut, jotka ovat lainsäädännön tuottamia, on järjestettävä ihmisystävällisellä tavalla. Siinä heijastuu yhteiskuntapolitiikan laatu. Säädösten on oltava selkeitä. Tämä koskee ajankohtaista hallituksen muodostamisen kriisiä ja sen ratkaisua. Toimittaessa säädösten mukaan ja ilman taktikointia hallituksen muodostaminen on helpompaa. Perustuslaki edellyttää eduskunnan toimia.

 

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu