Uusi hallitus ja vallankäyttö

Kuuden puolueen hallituskaavailut, joissa korostuvat valta-asemat, ovat jälleen tarkkailtavina. Kansalaiset toivovat hyvinvoinnin edistämistä, joka sisältyisi hallitusohjelmaan. Tavoitteen toteutumista vaikeuttavat kuitenkin taloutta koskevat leikkauslistat, joita tiedotusvälineet esittivät jokin aika sitten. Kansalaiset arvioivat, miten leikkauslistat vaikeuttavat omakohtaista hyvinvoinnin kehittymistä. Kyseisiä leikkauslistoja ei ole paljonkaan kommentoitu, vaikka olisi ollut aihetta. Tiedotusvälineiden olisi hyvä kertoa enemmän leikkauslistojen vaikutuksista. Asia on tärkeä, jos leikkauslistojen sisältöä kirjataan hallitusohjelmaan. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä. Hallinnon tulosvastuullisuuden toteutumista on perusteltua arvioida. Kuuden puolueen hallituksessa vallan jyvitys tapahtuu puolueiden suuruuden mukaan. Vaikuttaa siltä, että kaksi suurinta puoluetta päättäisivät hallituksessa yksin keskeisistä asioista. Pienimmät puolueet ovat vain apupuolueita, jotka varmistavat muodollisen enemmistöhallituksen. Onko toinen suurimmista puolueista myös niin sanottu apupuolue? Vallankäyttö on päätöksenteon arvostuskysymys. Yksimielisyys on valtaapitävien sanelemaa. Uusi hallitus etsii muotoaan ja ohjelmaansa edellä olevista lähtökohdista. Perustuslain mukaan oli palattava alkuun, kun hallitustunnustelut eivät edenneet. Kansalaiset seuraavat poikkeuksellisia tapahtumia odottavalla kannalla.

Erivapauksien antaminen vastuullisessa politiikassa ei ole oikein hyvin harkittua, jos päätöksenteko ei koske niin sanottuja omantunnon kysymyksiä. Mitä ratkaisuja kulloinkin tehdään, on yhteydessä johtajuuteen. Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan hyvinvointipalvelujen tarvetta ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen järjestäminen on yhteydessä palvelujen yksityistämiskysymykseen. Kansalaisten näkemykset palvelujen järjestämisestä ovat luonteeltaan ideologisia tai yhteydessä turvallisuuden käsitteeseen. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot joutuvat yksityistämään julkisia palvelujaan. Budjettien tasapainottaminen tapahtuu toisten EU:n valtioiden määräyksestä. Vähentääkö tämä menettely niin sanottujen itsenäisten valtioiden yleisiä toimintaperiaatteita? Milloin voidaan puhua osittaisesta siirtymisestä kohti liittovaltiota? Muualta tulleiden määräysten hyväksyminen saattaa olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka ovat tottuneet turvautumaan julkisiin palveluihin. Kansalaisilta saatua palautetietoa on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Palautetieto voi ilmaista muun muassa sitä, että etäisyystekijät ovat vaikeuttaneet tarvittavien hyvinvointipalvelujen käyttöä.

Päätöksenteossa on huolehdittava yhteiskuntapolitiikan laadusta, kun toimintoja suunnitellaan. Perustuslaki ohjaa eduskunnan toimia ja hallituksen muodostamista. Säädösten on oltava niin selkeitä, ettei tulkintavaikeuksia synny. Hallituksen muodostaminen on helpompaa, kun toimitaan mahdollisimman tarkoin pelisääntöjen mukaan. Päätöksenteossa on otettava kantaa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, budjetin rahoittamiseen ja julkisuudessa mainittuun kestävyysvajeen suuruuteen, verotukseen ja hyvinvointipalvelujen yleiseen järjestämiseen. Kohta nähdään hallitusohjelman perusteella, miten hyvinvointiasiat mahdollisesti hoituvat ja vastaavat kansalaisten toivomuksia. Hallituksen tavoitteissa painottuvat Suomea koskettavat taloudelliset asiat, jotka ovat yhteydessä EU:n maiden talouden vakauskysymyksiin. Eduskunta on päättänyt Suomen rahoitusosuudesta, joka koskee EU:n tukipaketteja.  Kansanedustajat joutuvat tekemään jatkossakin haastavia rahoituspäätöksiä. Miten onnistuneita rahoituspäätökset ovat, seurataan tarkkaan. Lainsäädäntö on omien näkemysten ja arvojen mukaista, mutta puolueet ovat taustalla sitoen itsenäistä päätöksentekoa. Nyt yritetään muodostaa hallitus ja laatia hallitusohjelma. Viestintävälineillä on tiedonvälitystehtävä.

Eduskunnassa on arvioitava huolella, miten onnistuneesti hallitustunnustelujen pitkä prosessi on kaikkiaan toiminut. Toiminnan laatua ja tehtyjen päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava. Mitä seikkoja ei ole otettu kyllin hyvin huomioon? Onko perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista välitetty seikkaperäistä tietoa kansalaisille? Perustuslakivaliokunnan osuus on tuotava paremmin esille kuvattaessa lakien säätämisprosessin eri vaiheita. Eduskunta on kansalaisten elämään vaikuttava merkittävä instituutio, jonka ei tulisi olla liian etäinen. Yhteydet kansalaisten ja eduskunnan välillä on oltava vuorovaikutteisia. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja.  Niiden valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä hyvään lopputulokseen. Lakien käytännön sovellukset ovat olleet joskus ongelmaisia, sillä säädösten määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina olleet tasapainossa. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Hyvinvointipalvelujen tavoitteiden saavuttamista on arvioitava sen suhteen, millaiset resurssit esimerkiksi kunnissa ovat käytettävissä.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio