Uusi hallitus ja vallankäyttö

 

Kuuden puolueen hallituskaavailut, joissa korostuvat valta-asemat, ovat jälleen tarkkailtavina. Kansalaiset toivovat hyvinvoinnin edistämistä, joka sisältyisi hallitusohjelmaan. Tavoitteen toteutumista vaikeuttavat kuitenkin taloutta koskevat leikkauslistat, joita tiedotusvälineet esittivät jokin aika sitten. Kansalaiset arvioivat, miten leikkauslistat vaikeuttavat omakohtaista hyvinvoinnin kehittymistä. Kyseisiä leikkauslistoja ei ole paljonkaan kommentoitu, vaikka olisi ollut aihetta. Tiedotusvälineiden olisi hyvä kertoa enemmän leikkauslistojen vaikutuksista. Asia on tärkeä, jos leikkauslistojen sisältöä kirjataan hallitusohjelmaan. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä. Hallinnon tulosvastuullisuuden toteutumista on perusteltua arvioida. Kuuden puolueen hallituksessa vallan jyvitys tapahtuu puolueiden suuruuden mukaan. Vaikuttaa siltä, että kaksi suurinta puoluetta päättäisivät hallituksessa yksin keskeisistä asioista. Pienimmät puolueet ovat vain apupuolueita, jotka varmistavat muodollisen enemmistöhallituksen. Onko toinen suurimmista puolueista myös niin sanottu apupuolue? Vallankäyttö on päätöksenteon arvostuskysymys. Yksimielisyys on valtaapitävien sanelemaa. Uusi hallitus etsii muotoaan ja ohjelmaansa edellä olevista lähtökohdista. Perustuslain mukaan oli palattava alkuun, kun hallitustunnustelut eivät edenneet. Kansalaiset seuraavat poikkeuksellisia tapahtumia odottavalla kannalla.

 

Erivapauksien antaminen vastuullisessa politiikassa ei ole oikein hyvin harkittua, jos päätöksenteko ei koske niin sanottuja omantunnon kysymyksiä. Mitä ratkaisuja kulloinkin tehdään, on yhteydessä johtajuuteen. Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan hyvinvointipalvelujen tarvetta ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen järjestäminen on yhteydessä palvelujen yksityistämiskysymykseen. Kansalaisten näkemykset palvelujen järjestämisestä ovat luonteeltaan ideologisia tai yhteydessä turvallisuuden käsitteeseen. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot joutuvat yksityistämään julkisia palvelujaan. Budjettien tasapainottaminen tapahtuu toisten EU:n valtioiden määräyksestä. Vähentääkö tämä menettely niin sanottujen itsenäisten valtioiden yleisiä toimintaperiaatteita? Milloin voidaan puhua osittaisesta siirtymisestä kohti liittovaltiota? Muualta tulleiden määräysten hyväksyminen saattaa olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka ovat tottuneet turvautumaan julkisiin palveluihin. Kansalaisilta saatua palautetietoa on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Palautetieto voi ilmaista muun muassa sitä, että etäisyystekijät ovat vaikeuttaneet tarvittavien hyvinvointipalvelujen käyttöä.

 

Päätöksenteossa on huolehdittava yhteiskuntapolitiikan laadusta, kun toimintoja suunnitellaan. Perustuslaki ohjaa eduskunnan toimia ja hallituksen muodostamista. Säädösten on oltava niin selkeitä, ettei tulkintavaikeuksia synny. Hallituksen muodostaminen on helpompaa, kun toimitaan mahdollisimman tarkoin pelisääntöjen mukaan. Päätöksenteossa on otettava kantaa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, budjetin rahoittamiseen ja julkisuudessa mainittuun kestävyysvajeen suuruuteen, verotukseen ja hyvinvointipalvelujen yleiseen järjestämiseen. Kohta nähdään hallitusohjelman perusteella, miten hyvinvointiasiat mahdollisesti hoituvat ja vastaavat kansalaisten toivomuksia. Hallituksen tavoitteissa painottuvat Suomea koskettavat taloudelliset asiat, jotka ovat yhteydessä EU:n maiden talouden vakauskysymyksiin. Eduskunta on päättänyt Suomen rahoitusosuudesta, joka koskee EU:n tukipaketteja.  Kansanedustajat joutuvat tekemään jatkossakin haastavia rahoituspäätöksiä. Miten onnistuneita rahoituspäätökset ovat, seurataan tarkkaan. Lainsäädäntö on omien näkemysten ja arvojen mukaista, mutta puolueet ovat taustalla sitoen itsenäistä päätöksentekoa. Nyt yritetään muodostaa hallitus ja laatia hallitusohjelma. Viestintävälineillä on tiedonvälitystehtävä.

 

Eduskunnassa on arvioitava huolella, miten onnistuneesti hallitustunnustelujen pitkä prosessi on kaikkiaan toiminut. Toiminnan laatua ja tehtyjen päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava. Mitä seikkoja ei ole otettu kyllin hyvin huomioon? Onko perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista välitetty seikkaperäistä tietoa kansalaisille? Perustuslakivaliokunnan osuus on tuotava paremmin esille kuvattaessa lakien säätämisprosessin eri vaiheita. Eduskunta on kansalaisten elämään vaikuttava merkittävä instituutio, jonka ei tulisi olla liian etäinen. Yhteydet kansalaisten ja eduskunnan välillä on oltava vuorovaikutteisia. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja.  Niiden valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä hyvään lopputulokseen. Lakien käytännön sovellukset ovat olleet joskus ongelmaisia, sillä säädösten määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina olleet tasapainossa. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Hyvinvointipalvelujen tavoitteiden saavuttamista on arvioitava sen suhteen, millaiset resurssit esimerkiksi kunnissa ovat käytettävissä.

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu