Valta sumentaa tavoitteita

Hallituksen toiminta on vallankäyttöä.  Kaksi suurinta puoluetta yrittävät ratkaista Suomen hyvinvointikysymyksiä. Nyt on mahdollista arvioida julkisuudessa olevien tietojen perusteella, menevätkö maamme asiat oikeaan suuntaan. Millä tavoin pienpuolueet ovat valtakuvioissa mukana? Uudella hallituksella on edessään haastavia asioita, joita olisi jo pitänyt hoitaa. Toimitusministeristö on ollut liian kauan juoksevien asioiden hoitaja. Hahmottunutta hallitusohjelmaa on odotettu. Näyttää siltä, että leikkauslistat tasapainottavat valtion budjettia. Leikkauslistoista vaiettiin vaalikeskusteluissa. Jo silloin valtion budjettia koskevat ongelmat olivat tiedossa. Tasaveron käsite vaatii tarkkaa määrittelyä. Millaisia veroja ovat niin sanotut valmisteverot, joita kansalaiset joutuvat tulotasostaan riippumatta maksamaan? Vaaliohjelmissa esitettiin vaatimuksia, joita tulisi viedä lainsäädännön tasolle. Toteutuvatko hallituksessa puolueiden tavoitteet, joita aikoinaan esitettiin painokkaasti? Kaksi voimakkainta puoluetta linjaavat tulevan hallituksen politiikan. Perusteltua on kysyä, kuinka suuri on tulevan hallituksen valtapuolueiden kannatus yhteensä? Ne päättävät yhdessä koko Suomen asioista. Pienpuolueet myötäilevät päätöksiä, sillä niiden on vaikea muutakaan tehdä pysyäkseen mukana.

Jatkossa nähdään, millaisia EU:ta ja Suomea koskevia lakiesityksiä hallitus tuo eduskunnan päätettäviksi. Onko hallituksella EU:n talousasioissa yhteinen linja? Aikaisemmin esitetyt EU:n rahoitusasioita koskevat talouspoliittiset vakauskäsitteet ovat olleet liian teoreettisia. Ne pitäisi avata kansalaisten tiedonmuodostusta ja etua ajatellen. Hallintotoimia seurataan tarkkaan. Kansalaiset arvioivat työllisyystilanteen ja palvelurakenteen kehittymistä.  Lakien säätäminen on perustuslain määräämää hallinnollista prosessointia, jonka lopputuloksen on oltava onnistunut. Nyt jo kansalaiset voivat arvioida hallitusohjelman sisältämien leikkauslistojen ja verotuksen vaikutuksia omaan hyvinvointiinsa. Valtion budjettia koskevat päätösasiat edellyttävät perustuslain mukaista toimintaa. Hallitus antaa budjettiasioista ensin perustellut esitykset eduskunnalle, jossa prosessit etenevät lainsäädäntöä koskevaan päätökseen. Toiminnan taustatekijät on selvitettävä huolella. EU:ta käsittelevässä tukipakettiasiassa päätöksenteko oli jotenkin poikkeavaa. Eduskunnassa tehtiin nopeita päätöksiä. Millaisissa tapauksissa lakeja on käsitelty yleensä kiireellisinä ja miten perustuslakivaliokunta on ollut mukana? Lakien säätämisessä on yhteinen arvopohja, joka on yhteydessä lakien sisällön muotoutumiseen.  

Jos yhteiskunta korostaa oikeudenmukaisuutta, se merkitsee sitä, että toimitaan kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Kansalaisilla on silloin muun muassa tarvittavat lähipalvelut saatavilla. Kulkuyhteydet ovat myös kunnossa. Kansalaiset ovat seuranneet hallituksen muodostamisen eri vaiheita. Lopulta päädyttiin eri ideologioita sisältävään poikkeukselliseen kuuden puolueen koostumukseen. Toimiikohan tällainen hallitus, joka on arvotaustaltaan hyvin heterogeeninen? Tässä yhteydessä onkin perusteltua kysyä, miten helposti ja nopeasti puolueet voivat vaihtaa omia sisäistyneitä arvojaan uusiin arvoihin. Onko puolueilla omia arvoja? Kun hallitus ryhtyy toimimaan, nähdään myöhemmin tulokset.  Hallinnon laatua on arvioitava. Miksi lainsäädännöstä vastuussa olevat henkilöt eivät saaneet uutta hallitusta aikaan kuin viiveellä? Kaksi kuukautta on jo kulunut, mutta uusi hallitus ei ole antanut vielä yhtään lakiesitystä eduskunnalle. Eduskunta halunnee tehdä tarvittavia lainsäädäntötoimia, jotka kuuluvat sen tehtäviin. Kansalaiset ovat viestittäneet eri tavoin arkielämän kysymyksiä, jotka vaativat päättäjien toimia. Lainsäädännössä on otettava huomioon kansalaisten arvostamia asioita. Eduskunta odottaa yhteiseltä arvopohjalta lähteviä hallituksen esityksiä. Perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli lainsäädännön prosessissa. Mitkä ovat kuuden puolueen yhteiset arvot? Suomen tilanne oli jotenkin pysähtyneisyyden tilassa, kun uutta hallitusta vain kaavailtiin ja ajateltiin puuttuvaa hallitusohjelma. Kun päätöksiä tehdään, on harkittava aina seurausvaikutuksia tulevien ongelmien välttämiseksi. Mahdollisia puutteita, joita on saatu selville arkikokemuksen, havaintojen ja tutkimuksen avulla, on korjattava ajoissa. Tavoitteisiin pyrkiminen vaatii voimavaroja.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio