Valta sumentaa tavoitteita

Hallituksen toiminta on vallankäyttöä.  Kaksi suurinta puoluetta yrittävät ratkaista Suomen hyvinvointikysymyksiä. Nyt on mahdollista arvioida julkisuudessa olevien tietojen perusteella, menevätkö maamme asiat oikeaan suuntaan. Millä tavoin pienpuolueet ovat valtakuvioissa mukana? Uudella hallituksella on edessään haastavia asioita, joita olisi jo pitänyt hoitaa. Toimitusministeristö on ollut liian kauan juoksevien asioiden hoitaja. Hahmottunutta hallitusohjelmaa on odotettu. Näyttää siltä, että leikkauslistat tasapainottavat valtion budjettia. Leikkauslistoista vaiettiin vaalikeskusteluissa. Jo silloin valtion budjettia koskevat ongelmat olivat tiedossa. Tasaveron käsite vaatii tarkkaa määrittelyä. Millaisia veroja ovat niin sanotut valmisteverot, joita kansalaiset joutuvat tulotasostaan riippumatta maksamaan? Vaaliohjelmissa esitettiin vaatimuksia, joita tulisi viedä lainsäädännön tasolle. Toteutuvatko hallituksessa puolueiden tavoitteet, joita aikoinaan esitettiin painokkaasti? Kaksi voimakkainta puoluetta linjaavat tulevan hallituksen politiikan. Perusteltua on kysyä, kuinka suuri on tulevan hallituksen valtapuolueiden kannatus yhteensä? Ne päättävät yhdessä koko Suomen asioista. Pienpuolueet myötäilevät päätöksiä, sillä niiden on vaikea muutakaan tehdä pysyäkseen mukana.

 

Jatkossa nähdään, millaisia EU:ta ja Suomea koskevia lakiesityksiä hallitus tuo eduskunnan päätettäviksi. Onko hallituksella EU:n talousasioissa yhteinen linja? Aikaisemmin esitetyt EU:n rahoitusasioita koskevat talouspoliittiset vakauskäsitteet ovat olleet liian teoreettisia. Ne pitäisi avata kansalaisten tiedonmuodostusta ja etua ajatellen. Hallintotoimia seurataan tarkkaan. Kansalaiset arvioivat työllisyystilanteen ja palvelurakenteen kehittymistä.  Lakien säätäminen on perustuslain määräämää hallinnollista prosessointia, jonka lopputuloksen on oltava onnistunut. Nyt jo kansalaiset voivat arvioida hallitusohjelman sisältämien leikkauslistojen ja verotuksen vaikutuksia omaan hyvinvointiinsa. Valtion budjettia koskevat päätösasiat edellyttävät perustuslain mukaista toimintaa. Hallitus antaa budjettiasioista ensin perustellut esitykset eduskunnalle, jossa prosessit etenevät lainsäädäntöä koskevaan päätökseen. Toiminnan taustatekijät on selvitettävä huolella. EU:ta käsittelevässä tukipakettiasiassa päätöksenteko oli jotenkin poikkeavaa. Eduskunnassa tehtiin nopeita päätöksiä. Millaisissa tapauksissa lakeja on käsitelty yleensä kiireellisinä ja miten perustuslakivaliokunta on ollut mukana? Lakien säätämisessä on yhteinen arvopohja, joka on yhteydessä lakien sisällön muotoutumiseen.  

 

Jos yhteiskunta korostaa oikeudenmukaisuutta, se merkitsee sitä, että toimitaan kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Kansalaisilla on silloin muun muassa tarvittavat lähipalvelut saatavilla. Kulkuyhteydet ovat myös kunnossa. Kansalaiset ovat seuranneet hallituksen muodostamisen eri vaiheita. Lopulta päädyttiin eri ideologioita sisältävään poikkeukselliseen kuuden puolueen koostumukseen. Toimiikohan tällainen hallitus, joka on arvotaustaltaan hyvin heterogeeninen? Tässä yhteydessä onkin perusteltua kysyä, miten helposti ja nopeasti puolueet voivat vaihtaa omia sisäistyneitä arvojaan uusiin arvoihin. Onko puolueilla omia arvoja? Kun hallitus ryhtyy toimimaan, nähdään myöhemmin tulokset.  Hallinnon laatua on arvioitava. Miksi lainsäädännöstä vastuussa olevat henkilöt eivät saaneet uutta hallitusta aikaan kuin viiveellä? Kaksi kuukautta on jo kulunut, mutta uusi hallitus ei ole antanut vielä yhtään lakiesitystä eduskunnalle. Eduskunta halunnee tehdä tarvittavia lainsäädäntötoimia, jotka kuuluvat sen tehtäviin. Kansalaiset ovat viestittäneet eri tavoin arkielämän kysymyksiä, jotka vaativat päättäjien toimia. Lainsäädännössä on otettava huomioon kansalaisten arvostamia asioita. Eduskunta odottaa yhteiseltä arvopohjalta lähteviä hallituksen esityksiä. Perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli lainsäädännön prosessissa. Mitkä ovat kuuden puolueen yhteiset arvot? Suomen tilanne oli jotenkin pysähtyneisyyden tilassa, kun uutta hallitusta vain kaavailtiin ja ajateltiin puuttuvaa hallitusohjelma. Kun päätöksiä tehdään, on harkittava aina seurausvaikutuksia tulevien ongelmien välttämiseksi. Mahdollisia puutteita, joita on saatu selville arkikokemuksen, havaintojen ja tutkimuksen avulla, on korjattava ajoissa. Tavoitteisiin pyrkiminen vaatii voimavaroja.

 

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu