Hallituksen arvostus koetteella

Hallituksen muodostamisen prosessia on seurattu pitkään. Kriittisesti on suhtauduttu hallituksen kokoamisen lykkääntymiseen. Kansalaiset ovat esittäneet ongelmakohtia, joihin olisi puututtava hyvinvoinnin kannalta. Yhteisten arvojen toteutumista on kiinnostava pohtia poikkeuksellisen kuuden puolueen hallituksen kohdalla. Hallitukseen tulevien puolueiden ideologiset erot ovat olleet huomattavia. Eri ideologioita edustava monipuoluehallitus viestittänee äänestäjien arvoja. Perusteltua on kuitenkin kysyä, miten hyvin toteutuvat tulevissa lakiesityksissä äänestäjien kannattamat arvot.  Onko hallituksen arvopohja pelkästään puolueiden arvojen kokoelma? Hallitusneuvotteluista on saanut sen käsityksen. Tulevatko puolueiden omat arvot hallituksen päätöksissä esille? Poliittisilta painoarvoiltaan vaatimattomimmat ryhmät joutuvat nöyrästi tyytymään voimakkaimpien tahtoon, vaikka yleisellä tasolla puhutaan niin sanotusta yhteisestä tahtotilasta. Päätökset, joita hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia edistäviä. Mitä seurauksia on kuitenkin leikkauslistoilla ja valmisteveroilla, joita on tarkoitus ottaa käyttöön? Hallituksen lakiesitykset ilmaisevat tulosvastuullisuutta, jota on arvioitava yleisen hyvinvoinnin kehittymisen kannalta. Kansanedustajien tekemät päätökset ovat sidoksissa puolueiden näkemyksiin ja arvoihin. 

Uutta hallitusta ei saatu aikaan heti vaalien jälkeen, vaikka se on ollut yleinen periaate. Hallitusohjelmaa arvioitaessa on perusteltua kysyä, miten hyvää ja turvallista on jatkossa elää ja asua kaikkialla Suomessa. Miten kunnissa selviydytään, kun niillä on käytettävissään pieneneviä resursseja? Miten työllisyys paranee ja palvelujärjestelmät toimivat? Kansalaiset arvostavat hallinnon tehokkuutta, joka on toiminnan ydintä demokratian ohella. Toimitusministeristöä voidaan arvioida hyvän hallinnon tehokkuuden kannalta. Pitkään toiminut toimitusministeristö ei edusta perustuslain mukaista tehokasta hyvää hallintoa, joka vaatii eduskunnan poliittista enemmistöä. Hallituksen esitysten mukaisia päätöksiä voidaan arvioida hyvinvoinnin kannalta. Lopputulos nähdään, kun eduskunnassa on käyty läpi lakeja koskevat viralliset käsittelyprosessit. Kiinnostavaa on nähdä, millaisia hyvinvointiin vaikuttavia lakeja on tulossa. Miten terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut järjestyvät, kun hallitusohjelmassa mainittujen taloudellisten linjausten ja suunniteltujen resurssien mukaan edetään? Viestintävälineiden on esitettävä perusteltua tietoa kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista seurausvaikutuksista, kun hallituksen lakiesitykset ovat viivästyneet.

Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnasta, jonka merkitystä ei ole tarpeeksi korostettu eri asioiden kohdalla. Valtion budjettiin vaikuttavista EU:n talouspoliittisista vakausasioista on päätetty poikkeavasti, kuten monet päätöksiä seuraavat hyvin muistavat. Perustuslain mukaan hallituksen on kysyttävä eduskunnalta, millaista lainsäädäntöä kulloinkin tarvitaan. Toimintaa varten on kehitetty tiettyjä pelisääntöjä, joiden mukaan edetään ja vähennetään samalla lakeja koskevia tulkintamahdollisuuksia. Kysymys on hallinnon laadusta. Kansanedustajat vaikuttavat työpanoksellaan lakien sisältöön, jonka on oltava perustuslain kriteerin mukaan oikeudenmukaisuutta tähdentävä. Tehtyjen lakialoitteiden avulla yhteiskunnan kehitystä pyritään viemään eteenpäin. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät lakialoitteet saa aina tarvittavaa poliittista tukea. Lakien säätäminen tapahtuukin hallituksen esitysten perusteella. Yhteiskuntapolitiikan onnistuneisuutta voidaan arvioida palvelujen saavutettavuuden kriteerin avulla. Kritiikkiä on kohdistunut muun muassa sellaisiin päätöksiin, kun lähipalveluja on karsittu ja hoitoon pääsy on vaikeutunut. Harkitut päätökset ottavat huomioon seurausvaikutukset. Valtiota ja kuntia koskettaa periaatteellinen kysymys, miten suuren osan palvelutuotannosta kattaisivat julkiset palvelut ja toisaalta yksityispalvelut.  Palveluja järjestettäessä on mietittävä huolella toimintaan liittyviä taustatekijöitä. Kun palveluja suunnitellaan, päättäjien on kuunneltava palvelujen tarvitsijoita. Saatu tieto on tärkeää palvelujen laadun arvioinnin kannalta. Hyvinvointipalveluja järjestettäessä ei voida sivuuttaa taloudellisia resurssikysymyksiä, jotka valtion ja kuntien on hyvässä yhteistyössä ratkaistava.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio