Koulutus ajattelua jäsentävä sivistystekijä

Ajankohtaista on pohtia tällä viikolla niin sanottua elinikäistä oppimista, joka käsite tulee tutuksi ihmisille elämänsä aikana. Monet joutuvat kouluttautumaan tarvittaessa uusiin työtehtäviin yhteiskunnan muutosten vuoksi. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö eli UNESCO on pyrkinyt edistämään monin tavoin elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteita. Maailman opettajien päivä on viikon puolivälissä. Eri asioiden oppimista helpottaa, jos opittava sisältö on läheisessä yhteydessä omiin elämänvaiheisiin. Motivaatio kasvaa, kun opittavia asioita voidaan liittää aikaisemmin opittuihin. Tapahtuvan oppimisen on arvioitu olevan yhteydessä myös tahtoon. Toisaalta henkilön alentunut itsetunto saattaa vaikeuttaa oppimista. Onko hänellä mielestään käytettävissään kylliksi resursseja oppia uusia asioita? Ovatko stereotyyppiset luonnehdinnat perusteltuja, että jonkun ryhmän olisi vaikea ymmärtää jonkun toisen ryhmän ajattelua? Julkisuudessa on esitetty esimerkiksi, että matemaattisesti suuntautuneilla henkilöillä olisi vaikeahko ymmärtää humanistin ajattelua tai insinöörin psykologin ajattelua.

Ihmisten toiminta on kokonaisvaltaista. Käyttäytymisen selitystä ei kannata etsiä vain yhdestä erillisestä tarpeesta. Toiminnassa ovat mukana samanaikaisesti ajankohtaiset tarpeet, jotka ulottuvat pitkienkin aikojen yli. Koko elämä on tavallaan toteutettavaa tehtävää. Hyvinvointi työssä ja sen ulkopuolella ovat yhteydessä toisiinsa. Jos työntekijä onnistuu mielestään hyvin työssään, se vaikuttaa myönteisesti myös työn ulkopuolisiin asioihin. Lisäksi työ, joka on läheisessä yhteydessä saatuun koulutukseen, on monelle tärkeä jokapäiväinen elämän alue. Sen ympärille muut hyvinvointia koskevat toiminnot rakentuvat. Miten käy, jos ihmisillä ei olekaan työtä? Millaisena he kokevat elämänsä laadun? Miten estetään työelämästä syrjäytymistä? Kööpenhaminassa järjestettiin kesäkuussa EUSE-konferenssi, jossa pohdittiin tuetun työllistymisen taloudellisuutta. Tutkimusten mukaan tuettu työllistyminen on ollut työntekijän näkökulmasta kannattavaa. Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä on perusteltua kiinnittää huomiota koulutus- ja työllistämisasioihin, jotka käsittelevät nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta.

Koulutus on lapsen, nuoren ja aikuisen tärkeä sivistysalue. Päätöksentekijöiden on pidettävä sen laadusta hyvää huolta. Julkisuudessa on esitetty viime aikoina monia koulutusta koskevia kannanottoja ja päätöksiä, joita on voinut kiinnostuneena seurata. Koulutusta kehitettäessä on ratkaistava muun muassa aikuisväestön osalta täydennys- ja jatkokoulutuskysymyksiä. Miten korkeatasoisena yleissivistävä ja ammatillinen koulutus halutaan turvata? Jos koulutusta pidetään yhteiskunnassa tärkeänä, vaikutetaan hyvinvoinnin kehitykseen. Yritykset sijoittuvat ja investoivat helpommin niille seuduille, joissa arvostetaan koulutusta. Yhteiskunnan haaste on auttaa niitä henkilöitä, jotka jäävät syrjään tarvitsemastaan koulutuksesta. Heillä on vaara pudota yhteiskunnan hyvinvointia koskevista toiminnoista. Kun hyvinvointiratkaisut ovat kokonaisvaltaisia, voidaan puhua yhteiskuntasuunnittelun muutoksesta.  Suunniteltava alue jäsentyy hyvinvoinnin kannalta toimivina kokonaisuuksina.

Hyvin suunniteltu alue, jonka kehittämisessä on käytetty palvelujen tarvitsevien kuulemista, edistää hyvinvointia. Jos suunnittelua koskeva ajattelu poikkeaa merkittävästi edellisestä, on kysymys niin sanotusta uudisteesta.  Ajatuksia on tarkennettava monissa ihmisiä koskevissa asioissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vielä on tehtävää koulutuksellisen tasa-arvon suhteen. Sukupuolten tasa-arvossa on kehitettävää. Monet koulutuspolut ovat säilyneet sukupuolisidonnaisina, vaikka tavoitteet ovat olleet toisenlaiset.   Toisaalta koulutusselvitykset ovat kuvanneet myönteisesti yleensä suomalaista koulutusjärjestelmää. Miten haasteellisia ovat tulevaisuuden kysymykset? Elinkeinorakenteen muutokset ja teknologinen kehitys aiheuttavat ammattien vaihtamista ja jatkuvan kouluttautumisen tarvetta. Yhteiskunnalliset muutokset koskettavat esimerkiksi aikuiskoulutusta, jonka tavoitteisiin ja sisältöön on paneuduttava. Kyseiselle koulutusalueelle on tehtävä perusteltuja panostuksia. Päätöksenteko, joka käsittelee voimavarojen jakoa, on arvoihin yhteydessä olevaa priorisointia. Miten tärkeänä pidetään kasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen, joka käsittää koulutuksen turvaamisen varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen saakka? Palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa on käytettävä hyvää asiantuntemusta, että suunnitellut ratkaisut menevät oikeaan suuntaan. 

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu