Vaihtoehdot erottuvat vähitellen

Julkisuudessa on kosketeltu tulevia vaaleja.  Asioiden käsittely on ollut varovaista, vaikka vaalit ovat jo melko lähellä. Äänestäjien on tärkeää tietää, millaista politiikkaa ehdokkaat ovat harjoittaneet ja kannattaneet. Politiikan aikaisempi sisältö ei saa hämärtyä. Asioita seuraamalla on voinut huomata, että ehdokkaiden politiikan sisältö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Enemmänkin on puututtu henkilön ulkoisiin ominaisuuksiin kuin varsinaisiin asioihin. Kun tarkoituksena on valita koko kansan presidentti, tarvitaan kokonaisvaltaista erittelevää tietoa eri ehdokkaiden poliittisista näkemyksistä. Siinä on haastetta esittäjille ja arvioitsijoille. Presidentin roolia tarkasteltaessa on perusteltua pohtia presidentin vallan supistumista: pääministeri on saanut perustuslain myötä laajenevia valtuuksia aikaisempaan verrattuna. Jääkö presidentti pääministerin varjoon? Kysymykseen vastaamista helpottaa se, että ihmisten mielestä presidentin rooli on säilyttänyt arvojohtajuusasemansa. Johtajuus on kuitenkin kiinni siitä, miten luottamusta herättävästi henkilö pystyy toimimaan roolissaan. Perusteltujen kysymysten avulla on mahdollista arvioida ehdokkaiden sanojen ja tekojen välistä vastaavuutta.                                                          

Sanojen ja tekojen vastaavuuden tutkiminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden kohdalla. Presidentti on johtaja, jolla on oltava laaja-alaista näkemystä eri asioista. Harjaantunut ehdokas huomataan vaaleissa. Kiinnostusta vaaleja kohtaan pyritään herättämään eri tavoin. Mainostamisen tulee edistää vaaleihin kohdistuvaa arvostusta. Tulevat vaalit ovat merkittävät demokraattisen vallanjaon kannalta. Perustuslaki on muuttanut tilannetta. Eduskunta on säätänyt sopivaksi katsomansa lait, joiden toimivuus nähdään jatkossa. Luotettavan tiedon määrä vaikuttaa vaalien äänestysvilkkauteen. Mitä arvoja asetetut ehdokkaat todella edustavat? Yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että äänestäjät saavat perusteltua tietoa poliittisista vaihtoehdoista. Tietoa tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella esimerkiksi äskettäin esille tulleista kuntarakennesuunnitelmista. Mitä mieltä ehdokkaat ovat kuntakysymyksistä? Kun arvioidaan kuntien vallitsevaa tilannetta, taustatekijöistä on saatava tietoa. Arviointi kohdistaa huomionsa kuntien toimintaedellytyksiin. Kunnat ovat lisäksi väestörakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia.

Palvelujen laatua arvioitaessa käytetään sellaisia mittavälineitä, joiden avulla tuloksia voidaan verrata suunniteltuihin ja päätettyihin tavoitteisiin, aiempiin vertailuvuosiin ja valtakunnallisiin tilastotietoihin. Tietoa tarvitaan myös henkilöitä läheisesti koskettavista asioista. Palvelujen tarvitsijat kokevat päätöksenteon ratkaisut arkikokemuksen kautta. Sellaisia ovat kunnassa tarjolla olevat hyvinvointipalvelut, joiden toimintavarmuus on turvattava. Tiedotusvälineet voivat vaikuttaa asioita erittelevän tiedon saantiin, joka tukisi äänestämistä. Johdonmukaiset haastattelut, jotka käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, lisäävät äänestäjien tarvitsemaa tietoa. Kun halutaan tukea äänestyskäyttäytymistä, silloin ei ole hyvä tuoda epäoleellista viihdettä tapahtumiin. Haastatteluilla ja vaalitapahtumilla on tärkeä tiedonvälitystehtävä, joka on otettava huomioon toiminnassa. Kun käsitellään kansalaisten hyvinvointiasioita, tiedottaminen vaatii eri tahojen asioihin paneutumista ja vastuuta. Vaalien tarkoituksena on valita koko kansan presidentti. Mikä on valinnan lopullinen tulos? Äänestäjien valitsema presidentti rupeaa valituksi tultuaan toimimaan roolissaan. Hän pohtii muun muassa julkistalouden rahoittamista ja hyvinvointipalvelujen priorisointikysymyksiä.

Taloudelliset tekijät vaikuttavat reunaehtoina erilaisten toimintojen laatuun ja määrään. Hyvinvointia koskevia päätöksiä arvioidaan tutkimuspalautteen avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla.  Tietoa tarvitaan, kun kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmiä ja estetään syrjäytymistä.  Yhteiskuntaa arvioitaessa voidaan pohtia hyvinvoinnin edellytyksiä ja hyvinvoinnin edistämistä yleensä. Suunnittelun ja päätöksenteon on mietittävä monia yhteiskunnallisia hyvinvointikysymyksiä, joita on ratkaistava. Hyvinvoinnin kehittymistä arvioidaan usein määrällisten talouslukujen ja tietojen perusteella. Kun nostetaan esiin myös asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, silloin saadaan monipuolisempi kuva palvelujen laadusta. Kun arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen vaikuttavuutta, tuloksia on tarkasteltava pitkältä ajalta. Miten hyvin aikaulottuvuus on otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa?  Millaisena nähdään Euroopan unionin hyvinvointikehitys tästä eteenpäin?

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio