Vaihtoehdot erottuvat vähitellen

Julkisuudessa on kosketeltu tulevia vaaleja.  Asioiden käsittely on ollut varovaista, vaikka vaalit ovat jo melko lähellä. Äänestäjien on tärkeää tietää, millaista politiikkaa ehdokkaat ovat harjoittaneet ja kannattaneet. Politiikan aikaisempi sisältö ei saa hämärtyä. Asioita seuraamalla on voinut huomata, että ehdokkaiden politiikan sisältö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Enemmänkin on puututtu henkilön ulkoisiin ominaisuuksiin kuin varsinaisiin asioihin. Kun tarkoituksena on valita koko kansan presidentti, tarvitaan kokonaisvaltaista erittelevää tietoa eri ehdokkaiden poliittisista näkemyksistä. Siinä on haastetta esittäjille ja arvioitsijoille. Presidentin roolia tarkasteltaessa on perusteltua pohtia presidentin vallan supistumista: pääministeri on saanut perustuslain myötä laajenevia valtuuksia aikaisempaan verrattuna. Jääkö presidentti pääministerin varjoon? Kysymykseen vastaamista helpottaa se, että ihmisten mielestä presidentin rooli on säilyttänyt arvojohtajuusasemansa. Johtajuus on kuitenkin kiinni siitä, miten luottamusta herättävästi henkilö pystyy toimimaan roolissaan. Perusteltujen kysymysten avulla on mahdollista arvioida ehdokkaiden sanojen ja tekojen välistä vastaavuutta.                                                          

 

Sanojen ja tekojen vastaavuuden tutkiminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden kohdalla. Presidentti on johtaja, jolla on oltava laaja-alaista näkemystä eri asioista. Harjaantunut ehdokas huomataan vaaleissa. Kiinnostusta vaaleja kohtaan pyritään herättämään eri tavoin. Mainostamisen tulee edistää vaaleihin kohdistuvaa arvostusta. Tulevat vaalit ovat merkittävät demokraattisen vallanjaon kannalta. Perustuslaki on muuttanut tilannetta. Eduskunta on säätänyt sopivaksi katsomansa lait, joiden toimivuus nähdään jatkossa. Luotettavan tiedon määrä vaikuttaa vaalien äänestysvilkkauteen. Mitä arvoja asetetut ehdokkaat todella edustavat? Yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että äänestäjät saavat perusteltua tietoa poliittisista vaihtoehdoista. Tietoa tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella esimerkiksi äskettäin esille tulleista kuntarakennesuunnitelmista. Mitä mieltä ehdokkaat ovat kuntakysymyksistä? Kun arvioidaan kuntien vallitsevaa tilannetta, taustatekijöistä on saatava tietoa. Arviointi kohdistaa huomionsa kuntien toimintaedellytyksiin. Kunnat ovat lisäksi väestörakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia.

 

Palvelujen laatua arvioitaessa käytetään sellaisia mittavälineitä, joiden avulla tuloksia voidaan verrata suunniteltuihin ja päätettyihin tavoitteisiin, aiempiin vertailuvuosiin ja valtakunnallisiin tilastotietoihin. Tietoa tarvitaan myös henkilöitä läheisesti koskettavista asioista. Palvelujen tarvitsijat kokevat päätöksenteon ratkaisut arkikokemuksen kautta. Sellaisia ovat kunnassa tarjolla olevat hyvinvointipalvelut, joiden toimintavarmuus on turvattava. Tiedotusvälineet voivat vaikuttaa asioita erittelevän tiedon saantiin, joka tukisi äänestämistä. Johdonmukaiset haastattelut, jotka käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, lisäävät äänestäjien tarvitsemaa tietoa. Kun halutaan tukea äänestyskäyttäytymistä, silloin ei ole hyvä tuoda epäoleellista viihdettä tapahtumiin. Haastatteluilla ja vaalitapahtumilla on tärkeä tiedonvälitystehtävä, joka on otettava huomioon toiminnassa. Kun käsitellään kansalaisten hyvinvointiasioita, tiedottaminen vaatii eri tahojen asioihin paneutumista ja vastuuta. Vaalien tarkoituksena on valita koko kansan presidentti. Mikä on valinnan lopullinen tulos? Äänestäjien valitsema presidentti rupeaa valituksi tultuaan toimimaan roolissaan. Hän pohtii muun muassa julkistalouden rahoittamista ja hyvinvointipalvelujen priorisointikysymyksiä.

 

Taloudelliset tekijät vaikuttavat reunaehtoina erilaisten toimintojen laatuun ja määrään. Hyvinvointia koskevia päätöksiä arvioidaan tutkimuspalautteen avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla.  Tietoa tarvitaan, kun kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmiä ja estetään syrjäytymistä.  Yhteiskuntaa arvioitaessa voidaan pohtia hyvinvoinnin edellytyksiä ja hyvinvoinnin edistämistä yleensä. Suunnittelun ja päätöksenteon on mietittävä monia yhteiskunnallisia hyvinvointikysymyksiä, joita on ratkaistava. Hyvinvoinnin kehittymistä arvioidaan usein määrällisten talouslukujen ja tietojen perusteella. Kun nostetaan esiin myös asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, silloin saadaan monipuolisempi kuva palvelujen laadusta. Kun arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen vaikuttavuutta, tuloksia on tarkasteltava pitkältä ajalta. Miten hyvin aikaulottuvuus on otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa?  Millaisena nähdään Euroopan unionin hyvinvointikehitys tästä eteenpäin?

 

 

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

Kuopio

 

 

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu