Politiikan sisältö ei saa hämärtyä

Vaaleja koskevaa tietoa tarvitaan. Äänestäjät haluavat tietää, millaista politiikkaa presidenttiehdokkaat ovat aikaisemmin harjoittaneet ja kannattaneet. Politiikan sisällön on tultava selkeästi esille informaatiossa. Julkisuuden välineillä on tärkeä tiedonvälitystehtävä. Kun tarkoituksena on valita koko kansan presidentti, on saatava kokonaisvaltaista erittelevää tietoa eri ehdokkaiden poliittisista näkemyksistä. Äänestäjien valitsema presidentti kantanee huolta yhteiskunnan polarisoitumisesta, julkistalouden ongelmista ja palvelujen priorisointikysymyksistä. Presidentin valta on kaventunut perustuslain myötä: pääministeri on saanut laajenevia valtuuksia. Voidaan kysyä, jääkö presidentti pääministerin varjoon. Kansalaisten mielestä niin ei tule käymään, sillä he näkevät arvojohtajuuden kuuluvan läheisesti presidentin rooliin. Kyseisen johtajuuden muotoutuminen ja vahvuus ovat kuitenkin yhteydessä henkilön ominaisuuksiin. Miten vakuuttavasti presidentti toimii roolissaan? Haastattelujen avulla saadaan tietoa muun muassa siitä, missä määrin henkilön aikaisempi ja myöhempi poliittinen toiminta vastaavat toisiaan tai miten paljon ne eroavat toisistaan. Mahdolliset ristiriitaisuudet on hyvä tietää.

Yhteiskunnassa taloudelliset tekijät vaikuttavat erilaisten toimintojen laatuun ja määrään. Hyvinvoinnin kehittymistä seurataan ja arvioidaan usein määrällisten tunnuslukujen ja tietojen perusteella. Monipuolisempi kuva tavoitteiden suunnasta saadaan silloin, kun käytetään hyväksi asiakas- ja henkilöstönäkökulmaa. Kun tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen vaikuttavuutta, tuloksia on seurattava pitkältä ajalta. Aikaulottuvuutta ei aina ole otettu kyllin hyvin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.  Tehtyjen päätösten onnistuneisuutta voidaan arvioida tutkimuspalautteen avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla.  Palvelujen käyttäjät kokevat päätöksenteon ratkaisut arkikokemuksen kautta. Tietoa tarvitaan, kun yhteiskunnan toimintoja kehitetään oikeudenmukaisesti. Hyvinvoinnin kehittymistä arvioitaessa joudutaan pohtimaan jopa syrjäytymisen estämistä. Suunnittelun ja päätöksenteon haastava tehtävä onkin ratkaista tarvittaessa yhteiskunnasta nousseita kysymyksiä, joita ei voida sivuuttaa.

Presidentin on hallittava erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue, jossa tarvitaan henkilökohtaista kykyä ja taitoa. Lisäksi hänellä on oltava laaja-alainen näkemys harjoitettavan politiikan vaikutussuhteista. Tulevat vaalit kiinnostavat demokraattisen vallanjaon kannalta, sillä perustuslaki on muuttunut. Eduskunnan säätämän perustuslain toimivuus nähdään jatkossa. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia tiedotuksesta: kansalaisten on saatava perusteltua tietoa poliittisista vaihtoehdoista. Kun vaaleja mainostetaan, toiminnan tulee edistää vaaleihin kohdistuvaa arvostusta. Tieto vaikuttaa äänestämispäätökseen. Tietoa tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella äskettäin esille tulleista kuntarakennesuunnitelmista. Vaikka sisäpolitiikan asiat eivät kuulu varsinaisesti presidentin tehtäviin, äänestäjät halunnevat tietää, mitkä ovat presidenttiehdokkaiden käsitykset kuntakysymyksistä. Johtopäätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä huomiota kuntien väestörakenteeseen ja toimintaedellytyksiin. Kuntien toimintavarmuus on turvattava hyvinvoinnin kannalta. Vaikeampi kysymys on se, miten hyvin Euroopan unioni kykenee turvaamaan alueensa väestön hyvinvoinnin.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio