JATKOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN YHTEISKUNNAN HAASTE

Julkisuudessa esitettiin esimerkki aikuiskoulutuksen alalta, jossa saavutettiin ylemmän koulutustason tutkinto jatkokoulutuksen avulla. Koulutusta oli lähiopetuksena ja täydennyskursseina, joiden laajuudet yhteiskunta on määritellyt koulutustavoitteiden kannalta. Kun koulutus tapahtui työn ohella, se on vaatinut koulutukseen osallistujilta motivoituneisuutta, joka ilmeni myös haastatteluissa. Omakohtaisesti tunnen työn ohella tapahtuvan opiskelun erittäin läheisenä. Koulutusmotivaation kriteerejä, joita ovat minäsuuntautuneisuus, sosiaalinen suuntautuneisuus ja yhteiskunnallinen suuntautuneisuus, on mahdollista soveltaa puheena olevaan koulutustapahtumaan. Aikuiskoulutuksen suunnittelu on haasteellista, sillä koulutukseen osallistujilla voi olla hyvin erilainen tausta ja erityisosaaminen. Erityisosaamista on muun muassa aikaisemmin hankitut TVT-taidot, joiden merkitystä yhteiskunnassa ei voida sivuuttaa opetuksen pedagogisia soveltavia ratkaisuja tehtäessä. Aikuiskoulutuksen opetussisältöä ohjaa opetussuunnitelma, jonka kehittelyssä huomioidaan yhä enemmän koulutusta tarvitsevien kulttuuritausta. Koulutustavoitteiden saavuttamisessa joudutaan kiinnittämään huomiota niihin opetus- ja kasvatusmenetelmiin, jotka ovat sopivia aikuisille palvellen heidän yksilöllisiä koulutustarpeitaan. Yksilölliset koulutustavoitteet voivat poiketa toisistaan esimerkiksi yhteiskunnallisen kokemuksen määrästä johtuen, tai mikä on kunkin suhtautuminen suoritettaviin tehtäviin ja tavoiteltavaan oppimiseen. Edellä mainitut tekijät ovat yhteydessä yksilöllisiin asenteisiin. Koulutusta koskevat tavoitteenasettelut ovat arvoperustaista toimintaa, jota käytännössä pyritään toteuttamaan eri tavoin. Tutkimuksen avulla on mahdollista selvittää yksilön ja yhteiskunnan koulutustarpeiden tyydyttämistä. Tässä esimerkkitapauksessa koulutuksen suunnittelu lähtee yhteiskunnan koulutustarpeista. Yhteiskunnan arvioimat koulutustavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman yksilötason motivoituneisuutta, sillä koulutukseen hakeutuminen on puheena olevassa tapauksessa vapaaehtoista. Koulutuksen pohtiminen on ajankohtaista, sillä lainsäädännöstä johtuvat tavoitteenasettelut ovat muutoksenalaisia. Muutokset koskettavat koulutusta yleensä ja valintaperusteita, jotka vaikuttavat yksilötason koulutusratkaisuihin. Harkitseeko koulutukseen motivoitunut aikuisopiskelija muita sivuavia ratkaisuja, jos ei tule kilpailun kautta valituksi? Koulutuksen tarkoituksena on luoda ajan tasalla oleva opiskeluympäristö, joka tukee mahdollisimman hyvin aikuisopiskelijoiden koulutustavoitteiden saavuttamista. Onnistunut koulutuksen suunnittelu ja toteutus lisäävät opiskelijoiden motivaatiota itsensä kehittämiseen, joka vaikuttaa yksilötasolla hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä koulutusyhteiskuntaan integroitumiseen.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu